Huom, Tässä blogitekstissä lähestymistapa vaihtuu kovin paljon aiheen edetessä. Ekat pari kolme kappaletta (kolmeen lumihiutaleeseen asti) voi hypätä ylitse, jollei ole harrastunut niistä.
Tuli tästä kirjoituksestani mieleen, että voisiko tällainen viherpeukalo olla hyödyksi myös uusiutuvan energian kasvien yms kehittämisessä?
"
En Lappia tunne, mutta sanotaan, että jos Lapista jostakin on kaadettu
puut, niin sinne ei ainakaan helpolla saada uusia puita kasvamaan,
kenties ei ollenkaan. Voisikohan seuraavasta taidosta olla hyötyä puiden
istuttamiseen ym mahdolliseen taimista huolehtimiseen?
(Japaninpystykorvani Vaapukka kuoli muutama kuukausi sitten mutta)
Koirieni kanssa kun opin juttelemaan elekielellä, niin opin myös, että
moni kasvi on tietyntyylinen, kuin luonteenlaatu, vaikka se olisi samaa
lajia. Ja niin teitty kasvi tai eläiun voi sopia tiettyyn tekemiseen tai
paikkaan, kun taas viereinen ei. Ja luullakseni voi ajan myötä vaihtua,
että miten hyvin sopii mihinkin. Vastaavasti tiettyyn paikkaan voisi
tunnelman ja kasvillisuuden, kenties paikan eläinten perusteella ja
paikan elämän tuntien sopia tiy´ettyyn paikkaan teitty kasvi ja toiseen
toisenlainen, kenties toista lajia tai lajiketta. Ja vastaavasti
siemenistä tai taimista tai nuorista eläimistä voi joku olla menossa
Lappiin, ja kenties tarkemmin jopa tietylle paikkakunnalle tai
muutamalle mahdollinen kenties, kun taas viereiset sopisivat tyylinsä
perusteella arvioituina ihan eri paikan henkeen. Ja niin ne siis pitäisi
sillä tavoin vaalia oikeille seuduilleen, oikeille paikoilleen, kenties
ymmärtää niiden hoidostakin, mihin avuksi ystävällinen eläin olisi
hyvä, jos sen kanssa kommunikaatio pelaa hyvin. Musiikki ja maalaaminen
opettavat myös tallaista kieltä, ja käsityömateriaalien tuomat ideat
& niiden tuoma malli taitavasta käsityönharrastajasta, joka niitä
valikoit tai valmistaa. Uskonnosta myös voi olla hyötyä tuollaisten
osaamiseen. Kenties lapsi joka satujen lukemisen tapaan tunnelmoi
jotakin paikkaa,osaisi sanoa, että mikä puu sopisi jonnekin.Mutta voi
olla, että toisen istuttamana toinen puulaji."
http://eraopasaihe.blogspot.com/
Mutta siihen kai tarvittaiisiin pörriäisiä, lintuja yms, jotka olisivat kesällä ja kai keväällä kiinnostuneita aiheesta. Keräisi sitten erikseen tiettyjä siemeniä ja kenties kasvejakin ja viljelisi niitä seuraavana vuonna.
25.9.2019 (Tonttukirjoituksestami samasta aiheesta:
"18th September 2019 As I have learned to communicate with dogs and
other animals, I have öearned to notice that a certain plant or animal
may have a style like a character that is suited to certain place or to
certain thing to do, and that such can via time or in the company of
others change. So some seed, plant or animal may look like suited to
certain area while the neighbouring in the same species to another area.
Andplaces too, if you wander there like fascinated about tales, may
look like as if to certain place would suit a certain type of tree, and
tyo another another kind, and the place so have a fascinating
atmosphere. And maybe one can so also learn how to care for the young
plant individuals etc in such a place. One can learn such langiage from
animal friends, music, painting, religion, fascinated handiworks and
tales. Maybe also humans have a character suited to certain kind of
place or activity, happy with just such, while the neighbouring in other
hobbies, other jobs to be.")
* * *
26.9.2019 Jos kasvien, siementen jne tunnistamisessa ja löytämisessä halutaan käyttää apuna koirian, lintuja jne, on niille kai kerrottava, mikä on tavoitteena ja se ei ainakaan tavallisesti ole moottorin rakennetta ja kemiallisia reaktioita yms vaan että
tarvitaan polttoainetta, siis kasvia joka esim. kuivana palaa ja toimii auton yms käyttövoimana, kenties lämmityksessäkin,
savu ei saisi aiheuttaa tauteja tms vaivoja, pitkäälläkään aikavälillä, ei esim. kaupungeissa, missä autojen myötä polttoaineen savua olisi paljon
kuumasti palava on kai parempi polttoaine ja ei tuota niin paljoa haitallisia aineita savussaan
Savun haju yhdistyisi kai ihmisten mielissä lähinnä autoihin yms rakennettuun, missä sitä polttoaineeena käytettäisiin. Savuun on kai mahdollista lisätä hajusteita.
Ympäristöystävällisyyden toisi se, että kasvia saadaan aina uusi sato, ei ole muinaisten hyönteisten jäänteotä niin kuin bensa.
Öljyä tuottavia kasveja on kai pidetty tähän tarkoitukseen hyvinä tai kenties parhaina.
Lintu ehdotti metsikössä kulkiessani ensimmäisenä ehdotuksena, että koivun lehtiä voisi kerätä ja polttaa kuin tuohta, esim. lehtikasat summittain kerätä.
Mietin tässä, että palaakohan kuivassa säilötty, kenties männävuotinen koivunlehti paremmin kuin aika tuore.
27.9.2019 Jos löytyisi satokasvi tai satokasveja, joita voidaan polttaa autojen yms polttoaineena, eikä savu aiheuttaisi tauteja tms, niin ei olisi enää mitään syytä tuntea huonoa omatuntoa paljosta autolla ajelemisesta, ainakaan ilmastoon liittyen.
Uusi samanlainen sato kasvaessaan siis sitoisi sen hiilidioksidimäärän ilmasta kuin mitä aiemman sadon palaessa ilmaan vapautui hiilidioksidia, jolloin tällaisilla polttoaineilla hiilidioksidin määrä ilmassa ei niistä kasva ja niin voisi huoletta ajaa niin paljon kuin huvittaa, kuin rahat riittävät.
" Siis tarvitaan kasvi, jota voidaan polttaa ja jota
voidaan kasvattaa, jotta saadaan siitä sato. Näin uusi kasvava kasvi
sitoo sen määrän hiilidioksidia, mitä polttoaineeksi päätyneen saman
lajin kasvi palaessaan tuotti hiilidioksidia ilmakehään, ja niin
ilmastonmuutoksen vaara poistuu tältä osin. Näin autolla voisi ajella
huoletta miten paljon vain, jos vain rahat riittävät. Mutta auton
moottori tarvitsee kai mieluummin kuumasti palavaa polttoainetta eli se
olisi hyvä piirre polttoainekasville. Olennaista kai olisi kuivata
kasvit kunnolla ja varastoida ne kuivassa. Palaessa muodostuva savu ei
saisi aiheuttaa tauteja eikä vaivoja.
Jos ja kun löytyy poltettava kasvi, niin se kai pitäisi silputa tai
puristaa pelleteiksi, mikä kuitenkin kaastuttaessa voisi aiheuttaa
nykivyyttä mutta onko hybridiautot, joissa on sekä polttoaine ett'sähkö
käyttövoimana, onko ne suunniteltu juuri nykyvyyttä poistamaan? Mitä
siis puuttuu? Polttoaineen syöttökö? Vai puuttuuko koko moottori, joka
käyttäisi muuta kuin öljyä? Jotkut kai haluaisivat ajaa alkoholilla.
Puuttuuko poltettava kasvi? Miten hyvin olki ja heinä palavat, entä
tutut niittykasvit kuivina?
Poltettavaa kasvia vaikkapa pelletteinä tms voisi kai käyttää lämmityksessä, ilman vaaraa ilmastolle. "
Kun olisi poltettava kasvi ja sille sopiva moottori, niin maanviljelijät kai ensin tarvitsevat sen siemeniä tms lisäyskeinoja ja sitten sen mukaan, maksetaanko siitä ja onko viljelyyn ohjeita, varaavat peltoalaa sille ja ryhtyvät viljelemään sitä.
"Ojesta kai iso osa kynnetään maan sisään maanparanuusaineeksi, mutta jos olisi kysyntää oljelle, niin kai sitä olisi paljon."
28.9.2019 Jos moottoriint ulee nykivyyttä pelleteistä, voiko niiden sijaan tehdä lankaa/vierekkäisiä lankoja tai tankoa, joka palaisi, mutta jonka voisi katkasita tarpeen tullen? Tai sitten ohivirtausventtiili palokaasuille, säädettävä, jottei tartte koko pelletin aikaa kiihdyttää.
Luulis, että jos kuivat kasvit kerran palavat, niin kelpaavat polttoaineeksi. Vaikkapa "nuotio" lämmittäisi vesi- tms astiaa, jossa muodostuisi höyryä ja kun astia olisi suljettu, niin painetta, ja höyryn paineen avulla voitaisiin pyörittää pyöriä ja nopeutta säädellä moottorin tehoa säätelemällä & jarruttamalla, mihin tehon vaihteluihin riittäisi kai säädettävä venttiili siipirattaaseen tms tulevalle vesihöyrylle. Mutten sitten tiedä, miten pieni ja kevyt auton tuolloin tulisi olla, jotta se toimisi. Mutta luulisi, että isommalla tulella tai paremmin palavalla kuivalla kasviaineksella saisi isomman tehon, muttaonko se sitten vaarallista, tai liian tilaavievää.
29.9.2019
Autojen suunnittelijat kai mieluusti käyttäisivät yli jäävän energian akun lataamiseen, mutta tekeekö se auton kulusta jotenkin nihkeän?
Jos jossakin, minne on hyvöt kauppasuhteet, olisi hyvä kasvattaa polttoainekasvia, niin polttoainettahan voisi ostaa ulkomailta.
Palaako iso kimppu kuivaa kasvia paljon paremmin kuin pieni määrä? Voisikohan palamisolosuhteita laatia niin, että pienempikin palaisi hyvin, esim. kuumassa?
Moni kai, joka kokeilisi polttaa tuttuja kasveja kuivina,polttaisi, mitä sattuu olemaan ja lasten kanssa, vähän kuin kokeeksi, ei asiantuntijana ollakseen. Tai sitten töissä palkan saadakseen sellaista, mitä on. Olisikohan paras puuhaan vanhus, joka olisi kiinnostunut asiasta, kenties pitäisi kirjaa, olisi selväjärkinen ja osaisi ottaa eri tekijät huomioon?
Palamisen avulla saatava kaasu tai höyry voitaisiin siis jonkinlaisen jakoventtiilin kautta ohjata joko moottoria vauhdittavaan siipirattaaseen tai akkua lataavaan siipirattaaseen tai osin kumpaankin.
Kun joskus pitäisi kytkeä polttoaineen sijasta akku pyörittämään moottoria, sen kai voisi tehdä sähköisesti niin kuin generaattoreissa on tapana:sähköllä aikaasaatu magneettikenttä pyörittää magneettia tai sähkömagneetia, vai miten se nyt olikaan. Niin ei kuitenkaan tulisi kai niin nykivää vaihtoa, luulen. Siit'n syntyvä pyörivä magneettikenttä autossa ei tietenkään ole tercveellinen, mutta magneettikenttä voidaan kai eristää pois ympäristöstä Faradayn häkillä, jonka ei ainakaan sähkökentillä tarvitse olla ihan tiivis vaan verkko riittää, mutten muista, että miten magneettikentillä. Faradayn häkki on siis metallikuori ympärillä, esim. kuin auto, joka suojaa matkustajia ukkoselta.
30.9.2019 Jotkut sanovat, että bensiini on hyvä polttoaine, koska se melkein räjähtää, mistä saadaan iso teho pienelläkin polttoainemäärällä. Suomalaisista liekokasveista saadaan kärpäsruutia, joka kuulemma räjähtää oikein isosti, vaikka sen maine on olla mieto räjähdysaine. Mutta lieko on kovin pieni kasvi.
3.10.2019 Olen ollut pari päivää ihan seis, kun tulee jostakin biopolttoaineen kehittelyvaikutetta ja se on ihan tyhmää, kelvotonta miunkään uuden keksimiseen. Niin että kannattavat kai sitten bensaa ja öljyä, ja alkoholia. Vaikka tarttis kuivattujen kasvien polttamista kokeilla. Tarttis olla ÄO-testi niille, jotka palkattuina tekevät tuollaista työtä, sillä ei paljon keskivertoa tyhmempi, urautuneen tyyppinen ei-kekseliäs tyhmä niin kuin tämä terminologinen vaikute, keksi melkein mitään. kekseliäisyys on ihan eri ominaisuus ja objektiivista älykkyyttäkin pitäisi ainakin osalla olla.
Jos biopolttoainekasvia kasvatettaisiin eri maassa, niin kuumissa maissa voisi kasvi sitoa paljon aurinkoenergiaa kenties.
4.10.2019 Havupuiden tuottama karike on hiilinielu, eikä sitä kai kerry vuodessa kovin paljoa lisää, ja se on metsäluonnon olennainen osa, joten se ei kai ole hyvä polttoaineena.
18.11.2019 Jokin aika sitten, olisikohan viikko pari sitten, täällä Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa kuului iltaisin ajavan autoja, joiden pakokaasut tuottivat pamauksia ja moottori joillakin köhi tai takkuili, joillakin oli bensansyötön kanssa ongelmia. Lienevät biopolttoainekokeiluja. Niissä näkyvät moottorit säädöt olevan kovin tärkeitä oppia. Ja sai vaikutelman, että moottorissa pitäisi useamman asian olla säädettävissä eikä vain pari juttua jotain. Takkuileva köhivän tunnelmainen palaminen ei vaikuttanut hyvältä mutta muuten vaikuttivat lupaavilta polttoaineet.
26.11.2019 Ylen nettiuutisissa kerrottiin sahanpurua käytettävän tehtaiden tms polttoaineena Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-11082466 .
6.12.2019 Näin itsenäisyyspäivänä mietin, miksi verhot ovat kuulemma helposti syttyviä, johtuuko se siitä, että ne ovat kuivia ja niissä on molemmin puolin kyllin ilmaa ja aika ohuita mutta kumminkin polttoainettakin niissä on. Niin palavatko lastut samasta syystä paremmin kuin kuiva puu, ainakin syttyvät paremmin. Olisiko biopolttoaineen parempi olla pellettien sijasta lastuina? Mutta mikä olisi sopiva paksuus lastuille? Voiko muutaman lehden prässätä yhteen, sopiusiko se polttoaineeksi kuivana? Esim. katkaistavan ölangan síjasta katkaistava lastu?
21.4.2020 Viime aikoina täällä Savonlinnan Nätkillä on taas ajellut autoja, joiden pakoputkista kuuluu tulevan auton taakse pamauksia, mikä kai tarkoittaa, ettei polttoaine pala kokonaan moottorissa vaan vasta pakoputkesta ulos tultuaan. Joko sen palamisaika on hitaampi tai sitten se tarvitsee enemmän happea tai sitten polttoainetta syötetään liikaa toivottuun ajonopeuteen nähden.
28.5.2020 Savonlinnassa oli moporatsia kahtena päivänä, ekana oli paljon viriteltyjä mopoja ja tokana säädöt kohdallaan kaikilla. Mopojen ja autojen virittelijöillä olisi varmaankin osaamista autojen säätöjen tekemisestä, että mitä tehdään ja miksi, mutta ekopolttoaineauto vaikuttaa vaaralliselta, joskus kuuluu pauketta kuin olisi ekoauto kokeiltavana mutta polttoaine palaisi osin tiellä räjähtäen eikä auton moottorissa.
22.8.2020 Jos haluaa olla auttamassa uusiutuvan polttoaineen kehittämisessä, ei ole hyvä ajatella esim. että polttoaineen pitäisi olal öljy tai muuten jokin tietty, sillä eihän sellainen ole varmaa. Vaan olisi kehitettävä sitä, mitä osaa, mistä voi oppia kokemusperäistä tietoa, ja se on kai lähinnä kuivatrtujen kasvien polttaminen, esim. pellettimäisin' paloina. Niin voi useamman ihmisen voimin polttoaineen kehittää, ei tartte vain seistä tumput suorina ja odottaa, että joku jossain keksisi jotain. Useamman ihmisen voimin on lähestymistapa rikkaampi, keksitään paljon enemmän uusia ideoita.
9.9.2020 Tämän päivän Itä-Savo-lehdessä oli iso juttu Savonlinnan lyseon lukion pihassa elelevistä oravista, ja kuvan orava näytti kiinnostuneelta biopolttoaineen kehittämisestä. Villakoirani Banjo sanoi, että kuvan oravan mielestä eri biopolttoaineita voisi verrata ruokiin ja juomiin siinä, miten ne vaikuttavat kehoon ja siis auton moottoriin ja kulkuun, että tuleeko tukkoisuutta, meneekö moottori pilalle, liikkuuko hyvin ja kantaa pitkälle, yms. Samoin voisi kai kuulostella eri kasveja, että minkä henkisiä ne ovat, esim. ruoho olisi kai kuivattuna polttoaineenakin tukkoinen, ja kaarna taas palaisi hyvin, mutta kestää liian kauan kasvaa. Bensahenkinen on mielestäni lupiini, mutten tiedä, palaako se ollenkaan. Oravan kuvaa katsellessani lyupaavalta vaikutti jokin köynnös tms, jonka ohuet lehdet kuivavat helposti kokonaan, mutta kai kuivausmenetelmiäkin voi kehittää.
Kysyin villakoiraltani Banjolta, että mikä oli oravan näkemys siitä, mikä kasvi tai millainen kasvi sopisi biopolttoaineeksi, niin se sanoiu, ettei orava kertonut, koska se, joka kokeili, on ruumisarkussa. Se sanoi, ettäsillä kasvilla on bensa-dynamiittirooli. Mielestäni kasvien varsilla voi olla bensa-dynamiittitunnelma joltakin kantilta katseltuna, kai vähän kuin maku. Olisiko esim. pujo? Banjo sanoo, että myös joillakin kukilla on bensa-dynamiittirooli, mutta kukassa on kai paljon vöhemmän polttoainetta.
Jos tuo jonkun löytämä biopolttoaineeksi kai sopiva kasvi on niin räjöhdysherkkää, että löytäjä kuoli, niin siinä on vaaraa muillekin, etenkin, jos kasvi on yleinen, eli ainakin ajan myötä tarttis sitä tuntea vähän kuin bensankin osaa tunniostaa ja varoa. Koska jos autot kulkisivat sillä, niin sitä tarttis viljellä tosi paljon, ja jos bensaan liittyvät kasvit ovat usein piennarkasveja - en tiedä, ovatko, niin niitä kai usein viljeltäisiin pientareilla tms, ja niin niihin törmäisi moni.
Mutta kovin räjähdysherkän polttoaineen käyttö kotitekoisesti on vaarallista, ja maanvuiljelijöt kai siuksi haluaisivat jonkun turvallisemman mutta itse viljeltäväksi sopicvan polttoainekasvin autoihinsa.
'
3.1.2021 Minua on huolestuttanut räjähtelevienmaanviljelijöiden ongelma,kun maanviljelijät varmaankin haluaisivat itse kasvattaa biopolttoainetta voidakseen käydä kaupungissa niin usein kuin haluavat, mutta siihen ratkaisyú kai olisi totta kai biopolttoainetankki, ja kenties vastaava säilytysastia (mieluiten kosteille tai märille) kasveille joista tehdään biopolttoainetta. Kenties voisi myös olla mahdollisuus jossakin vaihtaa biopolttoainekasveja valmiiseen polttoaineeseen.
