maanantai 9. huhtikuuta 2018

Iäisen lemmen ääni - maailmanymmärryksestä * An ages old love that lasts forever - About one's understanding of the world

(English translation under the Finnish text.)
 
Lainaus blogistani http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi

"
Lainasin kirjastosta Aleksis Kiven runoja ja niitä oli mm laulu Onnelliset, jossa lopussa säkeet:
"ja laakson hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni",
mikä tuo mieleeni luonnon linnunlaulun joskus tuoman vaikutelman onnentäyteisestä harmoniasta, josta ne laulavat. Se on ihmisen ja eläimen, elollisen luonnon ääni, ikiaikaisen oikean elämäntavan tunteitakoskettavuus ja onnellisuus, elämäntavan joka varioi eläimeltä ja ihmiseltä toiselle, mutta jossa on samoja tekijöitä ja samoja teemoja, kulkuja,eri mittasuhteissa vain, kenties eri aihepiireissä, tunteita koskettavia elämäntapahtumia ja elämänviisauden oppimista toisilta, samalla maisemassa eläen, oman paikkansa löytäneenä elollisen kokonaisuudessa, harmoniassa muiden eläinten ym kanssa.
Mutta oikeastaan viimeinen säkeistö kuuluu:
"Täss seison impeni kanssa,
ja kiharan tuulessa liehuu
ja laaksojen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni,
     kosk mennyt on yö,
  kosk kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee."
missä ei oikeastaan ole kerrottu ollenkaan, miten tuo ihmisluontoa koskettava harmonia saavutetaan, vaan mainittu kuin koululaisten osaamattomuus, kränä yms tuo yö ja parannuksena vain aamu, vai onko sivistys, mutta ongelmana on, että sama vika tulee seuraavana yönä uudelleen. Ja samalla linnut laulavat viisaammin.
Mutta tuosta iäisen lemmen äänen selittämisestä, että mitä ja miten, oppisi varmaankin paratiisiteoriakirjastani, kai sen paratiisiosuudesta etenkin, mutta alun kai tarvitsisi perustietoina:  http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/2013paradise.rtf

"


* * *

I translate:

"
Ages old love that lasts forever - about one's understanding of the world

I borrowed from the library poems of Aleksis Kivi (of whom we heard a lot in school and who is very much like teachers) and among those was the song Onnelliset (The happy ones),in the end of whoích were the phraces:
"and the humming of the valley sings
like the voice of an ages old love that lasts forever"
which brings to my mind the impression birdsong in the nature sometimes brings of harmony full of happiness that they sing about. That is the voice of humans and animals, of the living nature, of the agers old right way to live, it's way to touch feelings and it's happiness, of the way of living that varies from one human and one animal to another, but which has the same factors and same themes, ways it varies and wanders, but in different sizes, maybe in different subjects, happenings in life that touch feelings and learning wisdom of life from others, living at the same time in a landscape, having found one's own place in the big whole of the living kind, in harmony with other animals etc.

But in fact the last verses are:
"Here I stand with my lady
and the curly hair waves in the wind
and the humming of the valley sings
like the voice of an ages old love that lasts forever
     since the night has gone
   and glimmers the summery morning
     and the birds just sing."
in which one hasn't in fact told at all, how that harmony which touches the human nature is reached, but only mentioned the lack of skills of school pupils, arguments etc, that night and as a cure only the morning, or is it learning civilized wisdom, but the problem is that the same problem comes the next night again. And at the same time the birds sing wiser.

But about explaing the voice of the ages old love that lasts forever, I mean what and how, one would propably learn from my paradise theory book, I guess that from it's paradise part especially, but propably the parts before that would also be needed as groundwork: http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/2013paradise.rtf

"

* * *


perjantai 30. maaliskuuta 2018

Asiantilojen muotoutumisesta ja todellisuuskäsityksestä

Tämä on jo niin eri maailmankuvan juttu kuin nuorempana, että mietin, pitäisikö jättää kertomatta, mutta toisaalta koska asia näyttää olevan näin, niin kai se olisi yhtenä todellisuusvaihtoehtona vihreidenkin hyvä ottaa huomioon. Eli miten asianlaidat syntyvät, missä todellisuudessa elämme, mikä on tulevaisuutemme, onko ympäristöongelmia vai ei.
Maalaamista kun olen harrastanut, niin olen kiinnittänyt huomiota tunnelmiin, etenkin puiden yksittäisten oksien osien tunnelmiin tieetynä hetkenä ja huomannut niin kuib aiemminkin, että niiden tyylistä voi oppia elämänviisautta, mutta samalla olen huomannut, että tyyli vaihtelee ajankohdan mukaan ja oman lähestymistapani mukaan, mikä on vielä selitettävissä: niin kuin eri runoilijakin kirjoittaisi erilaisen runon samassa paikassa, koska kiinnittää huomionsa eri asioihin ja elää eri rytmillä ja eri painotuksin, eri viisauden varassa. Mutta sitten toisaalta, kun olen yrittänyt setviä oman elämäni hankaluuksia, niin ne ovat olleet tavallaan sosiaalista sorttia, milloin lähestymistapa on määrännyt paljon, että mikä jää keskustelussa pinnalle, vallitsevaksi ja mikä taas sivuutetaan. Ja tuossa on yhtymäkohta ympäristöongelmiin: vihreä tuntuu inttäen sanovan, että ei, et ole vielä huomannut tätä ongelmaa, et ole kiinnittänyt siihen tarpeeksi huomiota, kun taas uskonnollisen ihmisen vastaus siihent untuisi olevan, että kun löydämme vastauksia, niin voimme niiden varaan rajentaa, mutta joskus perspektiivit ovat vääriä, tuhoisia, eikä niihin silloin pidä juuttua tai menee todellisuus huonolle tolalle. Ja niin uskonnollisen ihmisen näkökulmasta on paitse tekemisentapamme tökerö, ongelmia aiheuttava, mutta niin myös taipumuksemme inttää kuin toinen ei olisi huomannut viimeisintä taia iempaa kommenttiamme, niin myös inttämine jumittaa maailman tietyn perspektiivin mukaiseksi kuin kaikki olisi henkeä vähän siihen tapaan kuin maalaamisessa jonkin asian tyyli ja painotus kertoo, millainen se on maailman dynamiikan kannalta: vahva, herkkä, dominantti, viisas, hetkellinen arvio vai mikä, esim. pienialainen vai laaja, hetkellinen vai pysyvä, ja vihreiden keskustelutapa yhteiskunnallisissa kysymyksissä siis jumittaa päälle näitä ongelmia eikä ratkaisuja.

torstai 1. helmikuuta 2018

Ostoksissa onnistumisesta, blogi

"Ostoksissa onnistumisesta - säästäväisen asiakkaan näkökulmasta", blogi http://asiakkaanavain.blogspot.fi
Olen noita kirjoituksiani kerännyt blogiksi. Lisään linkin tähän, kun vihreiltä kai myös on tavannut puuttua markkinatalouteen liittyvää osaamista ja ostoksissa onnistumisen taitoa, siis pienelle budjetille sopivaa, mm tavalliset ruokaostokset yms.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Objektiivisuus on eri asia kuin ryhti

Mietin tässä presidentinvaalien alla, että ketä äänestäisin vai jätänkö ensi kertaa äänestämättä, kun en löydä sopivaa ehdokasta. Vihreiden Pekka Haavistoa olisin äänestänyt muuten, mutta kun Itä-Savo-lehdessä tässä kai syksyllä hänen käydessään Savonlinnassa, kerrottiin hänen sanoneen, että naisten asemaa tulisi heikentää. Hänellä onkin sellainen jäykkä ryhti, jolla tavallisesti kävellään taitavien objektiivisesti aajattelevien mielipiteiden ja oikeuksien ylitse. Jäykkä ryhti on yleensä viittaavinaan objektyiivisuuteen mutta on siinä heikkojen insinöörimäisten miesten tyyliä, sellaisten jotka maiseman sijasta ajattelevat vain yhden asian yhden puolen tai sen osan kerrallaan. Useimmilla miehillä on sellainen ryhti osaamisessaan, koska katsovat sitä tarvittavan armeijatarkoituksiin, mutta naisista se on vain tyhmimmillä palikkajärkisillä insinöörimäisillä tms, jotka katsovat ylöspäin lähes mohin tahansa mieheen.Maisemallisen asioita kerralla hahmottavalla objektiivisesti ajattelevalle naiselle ei tuollaista tyyliä liity ajatteluun. Siksi se on viisauden äänen vastainen ja naisten oikeuksien vastainen, yhteisen edun vastainen.
Mutten sitten tiedä, ketä muutakaan äänestäisin.

* * *

31.1.2018   Katselin tässä Hesarin nettiuutisia, vaikken yleensä lue niitä vaan YLEn uutisia,

ja niissä näytti olevan akateemisen tyylisiä ihmisiä, en tiedä, olivartko

akateemisia, ja heillä oli piittaamaton dominoiva senne ympäristöönsä kuin olisivat

matkineet perussuomalaisia mutta ihan pieleen. Kai akateemiset sellaisissa

tilanteessa tuumivat, että aha, pelisäännöt on tällaiset. Mutta eiu se niin mene,

pelisäännöt ovat aina samat, sivistys kaikessa ja terve järki ja tervehenkisyys,

vastuuntunto, ei koheltaminen vastuuta kantamatta. Ihmiset ovat erilaisia ja siksi

heille ovat eri asiat sallittuja. Perussuomalainen on maanpuolustushenkinen, vaalii

koko ajan muidenkin etua, paljoltyi sosiaalista kautta ja tappamisen huomioiden.

Kun siis perussuomalainen tekee dominoivan teon, että töks, se on samalla vaaliva

teko monelta kannalta, sillä perussuomalaisen perustekemisentapa on vaaliva,

peruslinjaus siis, viisaudella vaaliva siis. Ja niin akateeminen piittaamaton

moraaliton dominanssi on ihan eri juttu, eri ilmiö, ei sallittu. Akateeminen usein

olettaa olevansa kaikessa taitavin, muttei ole vaan epävarmoilta osiltaan yleensä

porukan taitamattomin, sillä muutoin ei porukan meininki vetäisi häntä ihan

ylikierroksilla toimimaan. Lisä'sin ämän tähän, kun vihreät usein ovat akateemisia

ja paljon tekemisiussä akateemisten kanssa.


1.2.2018   Kirjoittelin noita eilen siksi, että eilen tuntuivat jotkin ohitse

ajavat pakettiautot tms pohtivan,että, mihin maan tilanne on menossa, kahakoihinko,

jos Niinistö on kuollut. Mutta tänään Ylen nettiuutisissa otsikoitiin Niinistön

virkaanastujaisista. Ja tämähän on Savoa, paljon ulkomaalauisia, ei siis

suomalaisia eikä venäläisiä.

perjantai 5. tammikuuta 2018

EU-politiikasta

Luin tässä alkua EU-lobbausta käsittelevästä kirjasta ja jäin miettimään sitä vähää, mitä tiedän EU-politiikasta. Siitä yhdessäkirjan alun tyylin kanssa jäi vaikutelma, että suomalaiset on niputettu yhteen kaikkien pohjoisten alueiden asukkaiden kanssa, myös Kanadan, ja lisäksi kaikkien pohjoisilla alueilla sumisesta harrastuneiden, esim. afrikkalaisten, kanssa, vaika nämä olisivat meille kuin UFOja. Ja tyypillinen eteläeurooppalainen EU-poliitikko hidasjärkisyydessään, uomilleen urautuneisuudessaan, oman kulttuurinsa pohjalta toimimisessaan, lienee työhönsä urautunut maanviljelijä ajamassa juuri työperspektiivinsä asioita - siis henkilö, joka melkein kaikista eniten ajaa samantyyppisia asioita kuin pohjoiseurooppalaiset. Eli nämä suomalaisten EU-poliitikkojen näkemykset EU-politiikasta ovat ikään kuin saman yhdistyksen jäsenten yhteiseloa, kun suomalaiset yrittävät saada heidät olermaan samaa mielt' persoonallisuuksiaan myöten eikä vain yhteisesti ajettujen asioiden tasolla, niin kuin yhidstyksissä tapana on. Eli nämä ovat suomalaisten intressiryhmä, suomalaisten viereen tulleita vähän samaan tapoaan kuin vihreä jossakin saattaisi mennä ympäristösuuntautuneen insinöörin viereen siksi, että tämä on samantapaisesta harrastunut, käyttää samaa n'kövinkkeliä ainakin osin.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Markkkinataloudessa eläminen ja mainosten lukeminen

Monella vihreällä on kai ovessa "Ei mainoksia"-lappu, jotteivät uhlaisi paperia. Kumminkin eletään markkinataloudessa, myös vihreät asiat tarttee saada toimimaan markkinataloudessa. Kauppias ei ole akateeminen keskustelija vaan päivittäin tuotteiden kanssa tekemisässä, tapaa ihmisiä, jotka niitä käyttävät, tarvitsevat, haluavat. Kauppiaan tiedotuskanava ovat mainokset, tuotteet ja kauppa. Niistä siis on tarkoitus oppia, miten markkinataloudessa eletään, etenkin kai tavallisimmista mainoksista, esim. ruuan ja tavallisimpien tavaroiden, että miten ne vaihtelevat vuodenajan mukaan, tai asuinpaikan,jos on matkoilla. Mutta niitä ei kai ole helpolaittaa bnettiin, koska samoja tuotteita ei ole eri paikkakunnalla mahdollisuus saada, mutta mainokset netissä helposti ajautuisivat muuallakin luettaviksi. On kanssa, että jotkut tuotteet o vat joillekin iha n liiallisia ja he vastiustavat niitä, mutteivät kyllä tilaisi kotiinsa sen aihepiirinmainoksia tai muuttaisi niihin erikoistuneeseen paikkaan.
Taloudelliset kysymykset määräävät kamalasti nykymaailmassa. Myös vihreissä kysymyksissä olisi osattava elää markkinataloudessa. Siksi näitä taitoja olisi olennaista olla myös vihreillä, myös vähävaraisilla vihreillä, esim. opiskelijoilla.Mainoksista voi oppia, miten tehdä vähillä cvaroillaan onnistuneita ostoksia eikä puolet tai enemmänkin jotenkin pieleen menneitä. Niistä voi myös oppia, mistä samasta pitää kuin muut paikkakunnalla: syyntyy yhteinen näkökulma, yhteinen harrastuneisuus.

http://asiakkaanavain.blogspot.fi

Mainosten lukemisessa on kai aika monta osattavaa seikkaa, enkä itse ole siinä hyvä, mutta esim. ruokakaupan mainos ei ole ruokavalion kuva, vaan se tarjoaa eri ihmistyypeille vuodenaikaan sopivia tärppejä, että mitä voi pohtia, että mitä ruokavalio nyt kaipaisi tai mitä se ei ainakaan kaipaa ja mitkä niin ollen on jätettävä ostamatta tähän vuodenaikaan.
Toimiva mainos jatkuvasti hyvin pyörivälle kaupalle ei ole vale vaan kauppiaan hyvin toimivan näkökulman kuvaus: annetaan ikään kuin lahja asiakkaalle tai alueen asukkaalle, myös vähävaraisille, esim. opettamalla jokin elämässä hyödyllinenvikki. Osan siitä, mitä tuotteista vo oppia, vo oppa jo mainoksen katselemisesta, mutta tselleen olisi tehtävä selväksi, katseleeko nyt ostaakseen jotakin tietynlaista vai vastaisen varalle, että ymmärtäisi näitä asioita. Kubn löytää ihmistyyppiään, niin löytää myös paikkaansa yhteiskunnassa, siis sitä ryhmää, joka luonnostaan tukee toiveitasi, ja niinlöytää myös paremman ammatin itselleen: sensorttisille ihmisille sopivan tms.

 * * *

Tarjouksia netissä, ovatkohan nämä juuri Savonlinnan, vaikkei kyllä Bauhaus ja mikä lie ole Savonlinnassa? http://minuntarjouslehteni.fi/lidl-tarjouslehti-724

perjantai 15. joulukuuta 2017

Laitteiden energiankulutuksen arvioimisesta

Yleensä kai, kun kone kuluttaa toimintaansa sähköenergiaa, niin sähkö lopulta muuttuu lämmöksi eli kone ja sen ympäristö lämpenee sen verran, mitä kone kuluttaa sähköä. Sähköenergia ei siis palaa sähköjohtoa pitkin verkkoon vaan jää siihen, missä se koneessa kuluu. Aina tämä ei näy lämpönä heti, jos kone kuluttaa energian vaikka akun laatamiseen, johonkin kemialliseen reaktioon tms, missä sähköenergia kuluu kokonaan vasta myöhemmin ja lämmittää silloin sitten.
Tämän perusteella läppistietokone, joka ei lämpiä käytettäessä, ei kuluta paljoakaan energiaa, eikä kännykkä, mutta muuntaja, jolla kännykkää ladataan, kuluttaa kyllä paljon. Samoin kuluttaa selvästi hella ja pesukone, joka itse lämmittää käyttämänsä veden. Samoin kahvinkeitin kuluttaa energiaa veden keittämiseen. Ja sähköinen lämpöpatteri kuluttaa paljon, etenkin, jollei välillä tuuleta isosta ikkunasta huoneeseen kylmää ihan kuivaa ilmaa ja sulje sitten räppänät, ovet ym. Jääkaappi lämpenee samalla kun viilentää ilman sisällään, eli jostakin se puhaltaa lämmintä ilmaa. Hehkulampun huonetta lämmittävä vaikutus on lämmitystehosta pois, eli ei siitä huolta.
Lämmitäätmättömiä ja siis aika energiatehokkaita koneita löytyisi kai arabimaista ym kuumista maista tropiikista, missä lämpiämistä on perinteisesti pidetty haittapuolena.