Kuinka löytää elinympäristö, jossa olisi mahdollisimman paljon luontoa

Eri ihmiset pitävät eri määrästä luontoa eikä tuo määrä aina käy yksiin heidänpuheidensa tms muun luokituksensa kanssa. Niinpä joidenkin seura voi viedä etäämmäs luonnosta siksi, että he haluavat itse vaikuttaa elämäänsä ja joko luontoa on heillä jo kylliksi tai he eivät koe sopivansa yhteen sen kanssa, mikä on sinun tapasi, tyylisi ja sosiaalinen etäisyytesi, jollapidät luonnosta ja luonnossa liikkumisesta.
Lisäksi ihmiset tarvitsevat muutakin,esim. työn, jolla kustantaa automatkat kaupunkiin, ja kaupungin ruoka- ym kauppoja, ihmiskontakteja, sitä, että muutkin huolehtisivat osan elinympäristön tehtävistä, yms, esim. muita kiinnostuksenkohteita, joita löytää kaupungista.
Siksi etäisyys luontoon on eri juttu eri ihmisille, sopiva etäisyys eri kohden, esim. erihenkisen elämän merkeissä, eri määrin usein, eri määrin ainoa lähde luonnon tapaiselle annille: esim. onko oma puutarha ja lemmikkieläimiä, lintuja pihan puussa, ei paljoakaan autojen ääniä pihalla, vai kerrostalo vailla luontoa.
Yleensä kokemukset tulevat vahvoina, kun on ensin kyllästynyt johon ikävään rtai aika ikävään, jossa niitä ei ole, esim. opinnoista ulos säähänja luontoon, tai keskustasta puutarhakaupunginosaan, luonnossa paljoakaan liikkumatta ihan vain jollekin mökille viikonlopuksi, vaikka olisi monta mökkiä vierekkäin.
Sen sdijaan, jos tekee paljon ja urautuneesti yhtä ja samaa ja välillä ei ole muuta erilaista tekemistä tuomassa eri rytmiä, poissaoloa tavallisista kuvioista, eri ihmiskontakteja ja uutta alkua vanhassa, niin elämä menee jotenkin lättänäksi,etenkin, jos jokin tarve jäänyt muissa asioissa täyttämättä ja vaatii huomion, jättää puolelle mielelle. Vaihtelevanrytmisyys, jotta näkee, mikätoimii hyvin ja mikä tuo sointuisan olon, ja variaatiot vastaavasti, yleensä parantaa mielialaa.
Samassakin maassa voi eripaikkakunnilla olla eri määrä luontoa ym hyviä ja huonoja puolia, eri kulttuuri ja eri ammattialat pääasemassa, erihenki  ja taitotaso ammateissakin, samassakin maakunnassa, eri tapahtumat ym vetovoimatekijät, ja niin ne sopivat erilaisille ihmisille ja tarjoavat heille ja matkailijoille sopivaa luontokontaktia myös,mutta se monessa paikassa vaatii autoa. Auto taas on harraste eikä vain kulkuväline, saati sitten kone. Automerkeillä lienee isoja eroja, niin kai myös erivärisillä autoilla: erityyppiset ihmiset haluavat juuri ne.
Luontoa on myös erihenkistä, esim. erityyliset eläimet tulevat eri ihmisten luo, enkä ainakaan minä ymmärrä, että miksi juuri sellaiset, ellei se sitten ole sosiaalisen silmän karikatyyri niistä eläimistä, mitä sattuu olemaan lähistöllä.
Puu on usein katsoessa erityylinen kuin toisella kerralla, yhdellä kerralla tulee mieleen yhden juuri mielessä olleen elämänalan aatoksia tai sen sosisaalisuutta, ja niin vähään myöhemminkin, mutta toisten aiheidenkanssa käy vastaavasti, niin myös eri ihmistemn vaikutuksen kanssa, enkä siitäkään ymmärrä, että miten ja miksi, mutta jotakin runomaista ja taidemaalarimaista siinä usein on ollut. Siksi kuitenkin jossakin voi olla luontoa, muttei luonnon rauhaa, ja toisaalla paljon vähemmän luontoa mutta luonnon rauha kumminkan,jonkinlainen rikkumattomuus,mikä kai ainakin pörriäisten osalta liittyy siihen, kuka siitä äsken kulki.
Josmaailma on henkeä, niin eläin kai usein ymmärtää sitä hyvin, on omanhenkisensä ja kohtaa omanhenkisiään juttuja,eläinkavereita. Samantapaista kai käy ihmisillekin, mutta jotenkin taitamattomasti. Mutta kuitenkin yhdenlajisia eläimiä harrastaessaan voi kulkea niiden maailmaan, tais iis lähemmäs niiden tyyppistä elämää, vaikkei niin vahvasti kuin ne, ja luonnon suhteen samoin: lähemmäs niiden näkökulmaaluonnosta, esim. kaupunkimainen vai metsäluonto, vaarallinen vai harmoninen, yms
Niin kuin ihminen luo omalla tyylillään ja tekemistensä puolilla elinympäristön osia muille ihmisille ympäristössään, niin myös luontokontakti on jotenkin omasta panoksesta kiinni, jostakin hienosta, tervehenkisen ikiaikaisesta, tuntevasta, maailmasta vastuuta kantavasta, rakentavaa panosta tuovasta. Jos vain katselee, niin on kenties kuinpoikanen, keskenkasvuisen asemassa.