lauantai 28. syyskuuta 2019

Ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä kommunikoinnin taidosta

tässä kun tuota edellistä blogikohtaa https://kokonaiskuvat.blogspot.com/2019/09/viljeltavan-uusiutuvan-energian.html kehittelin edelleen ja muistelin, millaisissa tilanteissa ympäristöystävällisestä teknologiasta olin kuullut, niin tuntui, että nuo tilanteet olivat yleensä sosiaalista sabotaasia, pahantekijöiden dominoimia yms, siis ihan muuta kuin kommunikaatiota. Usein teknologiasta puhuttaessa monet käyttävät ikävän tunnelmaisia sivistyssanoja ja teknisiä termejä ja tuntuvat vaativan, että kuulian pitäisi ammatikseen ryhtyä tekemään ko aihepiirin työtä, vaikka vain halusi kuulla jonkin yleistajuisen yleissivistyksen mukaisen yleiskatsauksen aiheesta.
Eli: Näkökulman tulisi olla arkijärkinen ja tavallista sanastoa käyttävä. Sen tulisi käsitellä ilmiöt yleisellä tasolla eli mitä on mahdollisuuksia, etenkin arjessa helposti saatavilla, eikä yksittäisiä teknisen toteutuksen piirteitä kuin ne kaikissa vaihtoehdoissa muka pitäisi olla vaikkei pidä. Esitys ei saa olla hidasteleva, ei pitää vaikuttavia taukoja, ei kelata teknisten termien täyttämän perspektiivin läpi noita juttuja tms, ei keskutella teknisiä termejä käyttämään tottuneiden muiden kuulijoiden kommenteista kesken kaiken, ei pidentää taukoja, joita kuulijan miettimis- kokeilu- tms syistä tulee, ei vaatia ruotsinkeilisten tapaista ryhtiä tms, ei vaatia tiettyä tyylijalia vaan arkijärki riittää ja kuulija saa lähteä pois paikalta, jos ei enää jaksa aihetta, kyllä vähemmälläkin oppii, jos esitys on selkeä ja arkijärkinen, kyllin valaiseva.

tiistai 24. syyskuuta 2019

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN: Viljeltävän uusiutuvan energian kehittämisestä

Huom, Tässä blogitekstissä lähestymistapa vaihtuu kovin paljon aiheen edetessä. Ekat pari kolme kappaletta (kolmeen lumihiutaleeseen asti) voi hypätä ylitse, jollei ole harrastunut niistä.

Tuli tästä kirjoituksestani mieleen, että voisiko tällainen viherpeukalo olla hyödyksi myös uusiutuvan energian kasvien yms kehittämisessä?

"

Puiden istuttamisesta Lappiin

En Lappia tunne, mutta sanotaan, että jos Lapista jostakin on kaadettu puut, niin sinne ei ainakaan helpolla saada uusia puita kasvamaan, kenties ei ollenkaan. Voisikohan seuraavasta taidosta olla hyötyä puiden istuttamiseen ym mahdolliseen taimista huolehtimiseen?
(Japaninpystykorvani Vaapukka kuoli muutama kuukausi sitten mutta) Koirieni kanssa kun opin juttelemaan elekielellä, niin opin myös, että moni kasvi on tietyntyylinen, kuin luonteenlaatu, vaikka se olisi samaa lajia. Ja niin teitty kasvi tai eläiun voi sopia tiettyyn tekemiseen tai paikkaan, kun taas viereinen ei. Ja luullakseni voi ajan myötä vaihtua, että miten hyvin sopii mihinkin. Vastaavasti tiettyyn paikkaan voisi tunnelman ja kasvillisuuden, kenties paikan eläinten perusteella ja paikan elämän tuntien sopia tiy´ettyyn paikkaan teitty kasvi ja toiseen toisenlainen, kenties toista lajia tai lajiketta. Ja vastaavasti siemenistä tai taimista tai nuorista eläimistä voi joku olla menossa Lappiin, ja kenties tarkemmin jopa tietylle paikkakunnalle tai muutamalle mahdollinen kenties, kun taas viereiset sopisivat tyylinsä perusteella arvioituina ihan eri paikan henkeen. Ja niin ne siis pitäisi sillä tavoin vaalia oikeille seuduilleen, oikeille paikoilleen, kenties ymmärtää niiden hoidostakin, mihin avuksi ystävällinen eläin olisi hyvä, jos sen kanssa kommunikaatio pelaa hyvin. Musiikki ja maalaaminen opettavat myös tallaista kieltä, ja käsityömateriaalien tuomat ideat & niiden tuoma malli taitavasta käsityönharrastajasta, joka niitä valikoit tai valmistaa. Uskonnosta myös voi olla hyötyä tuollaisten osaamiseen. Kenties lapsi joka satujen lukemisen tapaan tunnelmoi jotakin paikkaa,osaisi sanoa, että mikä puu sopisi jonnekin.Mutta voi olla, että toisen istuttamana toinen puulaji."
http://eraopasaihe.blogspot.com/

Mutta siihen kai tarvittaiisiin pörriäisiä, lintuja yms, jotka olisivat kesällä ja kai keväällä kiinnostuneita aiheesta. Keräisi sitten erikseen tiettyjä siemeniä ja kenties kasvejakin ja viljelisi niitä seuraavana vuonna.

25.9.2019   (Tonttukirjoituksestami samasta aiheesta:
"18th September 2019   As I have learned to communicate with dogs and other animals, I have öearned to notice that a certain plant or animal may have a style like a character that is suited to certain place or to certain thing to do, and that such can via time or in the company of others change. So some seed, plant or animal may look like suited to certain area while the neighbouring in the same species to another area. Andplaces too, if you wander there like fascinated about tales, may look like as if to certain place would suit a certain type of tree, and tyo another another kind, and the place so have a fascinating atmosphere. And maybe one can so also learn how to care for the young plant individuals etc in such a place. One can learn such langiage from animal friends, music, painting, religion, fascinated handiworks and tales. Maybe also humans have a character suited to certain kind of place or activity, happy with just such, while the neighbouring in other hobbies, other jobs to be.")

* * *

26.9.2019   Jos kasvien, siementen jne tunnistamisessa ja löytämisessä halutaan käyttää apuna koirian, lintuja jne, on niille kai kerrottava, mikä on tavoitteena ja se ei ainakaan tavallisesti ole moottorin rakennetta ja kemiallisia reaktioita yms vaan että
tarvitaan polttoainetta, siis kasvia joka esim. kuivana palaa ja toimii auton yms käyttövoimana, kenties lämmityksessäkin,
savu ei saisi aiheuttaa tauteja tms vaivoja, pitkäälläkään aikavälillä, ei esim. kaupungeissa, missä autojen myötä polttoaineen savua olisi paljon
kuumasti palava on kai parempi polttoaine ja ei tuota niin paljoa haitallisia aineita savussaan
Savun haju yhdistyisi kai ihmisten mielissä lähinnä autoihin yms rakennettuun, missä sitä polttoaineeena käytettäisiin. Savuun on kai mahdollista lisätä hajusteita.
Ympäristöystävällisyyden toisi se, että kasvia saadaan aina uusi sato, ei ole muinaisten hyönteisten jäänteotä niin kuin bensa.
Öljyä tuottavia kasveja on kai pidetty tähän tarkoitukseen hyvinä tai kenties parhaina.

Lintu ehdotti metsikössä kulkiessani ensimmäisenä ehdotuksena, että koivun lehtiä voisi kerätä ja polttaa kuin tuohta, esim. lehtikasat summittain kerätä.
Mietin tässä, että palaakohan kuivassa säilötty, kenties männävuotinen koivunlehti paremmin kuin aika tuore.

27.9.2019   Jos löytyisi satokasvi tai satokasveja, joita voidaan polttaa autojen yms polttoaineena, eikä savu aiheuttaisi tauteja tms, niin ei olisi enää mitään syytä tuntea huonoa omatuntoa paljosta autolla ajelemisesta, ainakaan ilmastoon liittyen.
Uusi samanlainen sato kasvaessaan siis sitoisi sen hiilidioksidimäärän ilmasta kuin mitä aiemman sadon palaessa ilmaan vapautui hiilidioksidia, jolloin tällaisilla polttoaineilla hiilidioksidin määrä ilmassa ei niistä kasva ja niin voisi huoletta ajaa niin paljon kuin huvittaa, kuin rahat riittävät.

" Siis tarvitaan kasvi, jota voidaan polttaa ja jota voidaan kasvattaa, jotta saadaan siitä sato. Näin uusi kasvava kasvi sitoo sen määrän hiilidioksidia, mitä polttoaineeksi päätyneen saman lajin kasvi palaessaan tuotti hiilidioksidia ilmakehään, ja niin ilmastonmuutoksen vaara poistuu tältä osin. Näin autolla voisi ajella huoletta miten paljon vain, jos vain rahat riittävät. Mutta auton moottori tarvitsee kai mieluummin kuumasti palavaa polttoainetta eli se olisi hyvä piirre polttoainekasville. Olennaista kai olisi kuivata kasvit kunnolla ja varastoida ne kuivassa. Palaessa muodostuva savu ei saisi aiheuttaa tauteja eikä vaivoja.

Jos ja kun löytyy poltettava kasvi, niin se kai pitäisi silputa tai puristaa pelleteiksi, mikä kuitenkin kaastuttaessa voisi aiheuttaa nykivyyttä mutta onko hybridiautot, joissa on sekä polttoaine ett'sähkö käyttövoimana, onko ne suunniteltu juuri nykyvyyttä poistamaan? Mitä siis puuttuu? Polttoaineen syöttökö? Vai puuttuuko koko moottori, joka käyttäisi muuta kuin öljyä? Jotkut kai haluaisivat ajaa alkoholilla. Puuttuuko poltettava kasvi? Miten hyvin olki ja heinä palavat, entä tutut niittykasvit kuivina?

Poltettavaa kasvia vaikkapa pelletteinä tms voisi kai käyttää lämmityksessä, ilman vaaraa ilmastolle. "

Kun olisi poltettava kasvi ja sille sopiva moottori, niin maanviljelijät kai ensin tarvitsevat sen siemeniä tms lisäyskeinoja ja sitten sen mukaan, maksetaanko siitä ja onko viljelyyn ohjeita, varaavat peltoalaa sille ja ryhtyvät viljelemään sitä.
"Ojesta kai iso osa kynnetään maan sisään maanparanuusaineeksi, mutta jos olisi kysyntää oljelle, niin kai sitä olisi paljon."

28.9.2019   Jos moottoriint ulee nykivyyttä pelleteistä, voiko niiden sijaan tehdä lankaa/vierekkäisiä lankoja tai tankoa, joka palaisi, mutta jonka voisi katkasita tarpeen tullen? Tai sitten ohivirtausventtiili palokaasuille, säädettävä, jottei tartte koko pelletin aikaa kiihdyttää.

Luulis, että jos kuivat kasvit kerran palavat, niin kelpaavat polttoaineeksi. Vaikkapa "nuotio" lämmittäisi vesi- tms astiaa, jossa muodostuisi höyryä ja kun astia olisi suljettu, niin painetta, ja höyryn paineen avulla voitaisiin pyörittää pyöriä ja nopeutta säädellä moottorin tehoa säätelemällä & jarruttamalla, mihin tehon vaihteluihin riittäisi kai säädettävä venttiili siipirattaaseen tms tulevalle vesihöyrylle. Mutten sitten tiedä, miten pieni ja kevyt auton tuolloin tulisi olla, jotta se toimisi. Mutta luulisi, että isommalla tulella tai paremmin palavalla kuivalla kasviaineksella saisi isomman tehon, muttaonko se sitten vaarallista, tai liian tilaavievää.

29.9.2019  
Autojen suunnittelijat kai mieluusti käyttäisivät yli jäävän energian akun lataamiseen, mutta tekeekö se auton kulusta jotenkin nihkeän?

Jos jossakin, minne on hyvöt kauppasuhteet, olisi hyvä kasvattaa polttoainekasvia, niin polttoainettahan voisi ostaa ulkomailta.

Palaako iso kimppu kuivaa kasvia paljon paremmin kuin pieni määrä? Voisikohan palamisolosuhteita laatia niin, että pienempikin palaisi hyvin, esim. kuumassa?

Moni kai, joka kokeilisi polttaa tuttuja kasveja kuivina,polttaisi, mitä sattuu olemaan ja lasten kanssa, vähän kuin kokeeksi, ei asiantuntijana ollakseen. Tai sitten töissä palkan saadakseen sellaista, mitä on. Olisikohan paras puuhaan vanhus, joka olisi kiinnostunut asiasta, kenties pitäisi kirjaa, olisi selväjärkinen ja osaisi ottaa eri tekijät huomioon?

Palamisen avulla saatava kaasu tai höyry voitaisiin siis jonkinlaisen jakoventtiilin kautta ohjata joko moottoria vauhdittavaan siipirattaaseen tai akkua lataavaan siipirattaaseen tai osin kumpaankin.
Kun joskus pitäisi kytkeä polttoaineen sijasta akku pyörittämään moottoria, sen kai voisi tehdä sähköisesti niin kuin generaattoreissa on tapana:sähköllä aikaasaatu magneettikenttä pyörittää magneettia tai sähkömagneetia, vai miten se nyt olikaan. Niin ei kuitenkaan tulisi kai niin nykivää vaihtoa, luulen. Siit'n syntyvä pyörivä magneettikenttä autossa ei tietenkään ole tercveellinen, mutta magneettikenttä voidaan kai eristää pois ympäristöstä Faradayn häkillä, jonka ei ainakaan sähkökentillä tarvitse olla ihan tiivis vaan verkko riittää, mutten muista, että miten magneettikentillä. Faradayn häkki on siis metallikuori ympärillä, esim. kuin auto, joka suojaa matkustajia ukkoselta.

30.9.2019   Jotkut sanovat, että bensiini on hyvä polttoaine, koska se melkein räjähtää, mistä saadaan iso teho pienelläkin polttoainemäärällä. Suomalaisista liekokasveista saadaan kärpäsruutia, joka kuulemma räjähtää oikein isosti, vaikka sen maine on olla mieto räjähdysaine. Mutta lieko on kovin pieni kasvi.

3.10.2019   Olen ollut pari päivää ihan seis, kun tulee jostakin biopolttoaineen kehittelyvaikutetta ja se on ihan tyhmää, kelvotonta miunkään uuden keksimiseen. Niin että kannattavat kai sitten bensaa ja öljyä, ja alkoholia. Vaikka tarttis kuivattujen kasvien polttamista kokeilla. Tarttis olla ÄO-testi niille, jotka palkattuina tekevät tuollaista työtä, sillä ei paljon keskivertoa tyhmempi, urautuneen tyyppinen ei-kekseliäs tyhmä niin kuin tämä terminologinen vaikute, keksi melkein mitään. kekseliäisyys on ihan eri ominaisuus ja objektiivista älykkyyttäkin pitäisi ainakin osalla olla.

Jos biopolttoainekasvia kasvatettaisiin eri maassa, niin kuumissa maissa voisi kasvi sitoa paljon aurinkoenergiaa kenties.

4.10.2019   Havupuiden tuottama karike on hiilinielu, eikä sitä kai kerry vuodessa kovin paljoa lisää, ja se on metsäluonnon olennainen osa, joten se ei kai ole hyvä polttoaineena.

18.11.2019 Jokin aika sitten, olisikohan viikko pari sitten, täällä Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa kuului iltaisin ajavan autoja, joiden pakokaasut tuottivat pamauksia ja moottori joillakin köhi tai takkuili, joillakin oli bensansyötön kanssa ongelmia. Lienevät biopolttoainekokeiluja. Niissä näkyvät moottorit säädöt olevan kovin tärkeitä oppia. Ja sai vaikutelman, että moottorissa pitäisi useamman asian olla säädettävissä eikä vain pari juttua jotain. Takkuileva köhivän tunnelmainen palaminen ei vaikuttanut hyvältä mutta muuten vaikuttivat lupaavilta polttoaineet.

26.11.2019   Ylen nettiuutisissa kerrottiin sahanpurua käytettävän tehtaiden tms polttoaineena Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-11082466 .

6.12.2019   Näin itsenäisyyspäivänä mietin, miksi verhot ovat kuulemma helposti syttyviä, johtuuko se siitä, että ne ovat kuivia ja niissä on molemmin puolin kyllin ilmaa ja aika ohuita mutta kumminkin polttoainettakin niissä on. Niin palavatko lastut samasta syystä paremmin kuin kuiva puu, ainakin syttyvät paremmin. Olisiko biopolttoaineen parempi olla pellettien sijasta lastuina? Mutta mikä olisi sopiva paksuus lastuille? Voiko muutaman lehden prässätä yhteen, sopiusiko se polttoaineeksi kuivana? Esim. katkaistavan ölangan síjasta katkaistava lastu?

21.4.2020   Viime aikoina täällä Savonlinnan Nätkillä on taas ajellut autoja, joiden pakoputkista kuuluu tulevan auton taakse pamauksia, mikä kai tarkoittaa, ettei polttoaine pala kokonaan moottorissa vaan vasta pakoputkesta ulos tultuaan. Joko sen palamisaika on hitaampi tai sitten se tarvitsee enemmän happea tai sitten polttoainetta syötetään liikaa toivottuun ajonopeuteen nähden.

28.5.2020   Savonlinnassa oli moporatsia kahtena päivänä, ekana oli paljon viriteltyjä mopoja ja tokana säädöt kohdallaan kaikilla. Mopojen ja autojen virittelijöillä olisi varmaankin osaamista autojen säätöjen tekemisestä, että mitä tehdään ja miksi, mutta ekopolttoaineauto vaikuttaa vaaralliselta, joskus kuuluu pauketta kuin olisi ekoauto kokeiltavana mutta polttoaine palaisi osin tiellä räjähtäen eikä auton moottorissa.

22.8.2020   Jos haluaa olla auttamassa uusiutuvan polttoaineen kehittämisessä, ei ole hyvä ajatella esim. että polttoaineen pitäisi olal öljy tai muuten jokin tietty, sillä eihän sellainen ole varmaa. Vaan olisi kehitettävä sitä, mitä osaa, mistä voi oppia kokemusperäistä tietoa, ja se on kai lähinnä kuivatrtujen kasvien polttaminen, esim. pellettimäisin' paloina. Niin voi useamman ihmisen voimin polttoaineen kehittää, ei tartte vain seistä tumput suorina ja odottaa, että joku jossain keksisi jotain. Useamman ihmisen voimin on lähestymistapa rikkaampi, keksitään paljon enemmän uusia ideoita.

9.9.2020   Tämän päivän Itä-Savo-lehdessä oli iso juttu Savonlinnan lyseon lukion pihassa elelevistä oravista, ja kuvan orava näytti kiinnostuneelta biopolttoaineen kehittämisestä. Villakoirani Banjo sanoi, että kuvan oravan mielestä eri biopolttoaineita voisi verrata ruokiin ja juomiin siinä, miten ne vaikuttavat kehoon ja siis auton moottoriin ja kulkuun, että tuleeko tukkoisuutta, meneekö moottori pilalle, liikkuuko hyvin ja kantaa pitkälle, yms. Samoin voisi kai kuulostella eri kasveja, että minkä henkisiä ne ovat, esim. ruoho olisi kai kuivattuna polttoaineenakin tukkoinen, ja kaarna taas palaisi hyvin, mutta kestää liian kauan kasvaa. Bensahenkinen on mielestäni lupiini, mutten tiedä, palaako se ollenkaan. Oravan kuvaa katsellessani lyupaavalta vaikutti jokin köynnös tms, jonka ohuet lehdet kuivavat helposti kokonaan, mutta kai kuivausmenetelmiäkin voi kehittää.

Kysyin villakoiraltani Banjolta, että mikä oli oravan näkemys siitä, mikä kasvi tai millainen kasvi sopisi biopolttoaineeksi, niin se sanoiu, ettei orava kertonut, koska se, joka kokeili, on ruumisarkussa. Se sanoi, ettäsillä kasvilla on bensa-dynamiittirooli. Mielestäni kasvien varsilla voi olla bensa-dynamiittitunnelma joltakin kantilta katseltuna, kai vähän kuin maku. Olisiko esim. pujo? Banjo sanoo, että myös joillakin kukilla on bensa-dynamiittirooli, mutta kukassa on kai paljon vöhemmän polttoainetta.

Jos tuo jonkun löytämä biopolttoaineeksi kai sopiva kasvi on niin räjöhdysherkkää, että löytäjä kuoli, niin siinä on vaaraa muillekin, etenkin, jos kasvi on yleinen, eli ainakin ajan myötä tarttis sitä tuntea vähän kuin bensankin osaa tunniostaa ja varoa. Koska jos autot kulkisivat sillä, niin sitä tarttis viljellä tosi paljon, ja jos bensaan liittyvät kasvit ovat usein piennarkasveja - en tiedä, ovatko, niin niitä kai usein viljeltäisiin pientareilla tms, ja niin niihin törmäisi moni.
Mutta kovin räjähdysherkän polttoaineen käyttö kotitekoisesti on vaarallista, ja maanvuiljelijöt kai siuksi haluaisivat jonkun turvallisemman mutta itse viljeltäväksi sopicvan polttoainekasvin autoihinsa.

3.1.2021   Minua on huolestuttanut räjähtelevienmaanviljelijöiden ongelma,kun maanviljelijät varmaankin haluaisivat itse kasvattaa biopolttoainetta voidakseen käydä kaupungissa niin usein kuin haluavat, mutta siihen ratkaisyú kai olisi totta kai biopolttoainetankki, ja kenties vastaava säilytysastia (mieluiten kosteille tai märille) kasveille joista tehdään biopolttoainetta. Kenties voisi myös olla mahdollisuus jossakin vaihtaa biopolttoainekasveja valmiiseen polttoaineeseen.

 

lauantai 21. syyskuuta 2019

Sosiaalisesta silmästä ympäristöasioissa

En ole oikein ymmärtänyt, miksi ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg(?) on maailman tason uutisissa niin paljon esillä, ei sosiaalinen silmäni kerro sitä. Ruotsalaiset kai yleensä huolehtivat imagon tason hyvin, eli ruotsalainen voi hyvin kannattaa ainakin päällisin puolin tasoa,että sanotaan, mitä pitäisi tehdä. Mutta sillä on varjopuolena se, ettei osaamisella tueta moista ainakaan koko matkalta vaan päällepäsmärinä voi olla ihminen, joka ei itse osaa sitä, miten moiset saadaan tehtyä tervejärkisesti. Ja silloin kai jos yhdellä on hyvä imago ja halutaan mukaan jotakuta, joka osaisi, niin luullaan sitten hänen osaavan, ja niin on vaara, että tuleekin ihan osaamattomiua inhorealistisen kuuloisia mutta pikemminkin epärealistisen rikollisia ehdotuksia,kun ei imagokulttuurin henkilö ole ymmärtänyt syitä sille, miksi kannatetaan kauniita ratkaisuja.
Minulla on vaikutelma, että ympäristöasioissa useinkin käy niin, että kommunikaatio henkilöiden ominaisuuksista on jotenkin puutteellinen ja homma siksi menee pieleen. Tai siis henkilöitä on niin erilaisia ympäristökysymysten kanssa tekemisissä, niin että yksille hyvä taso on toisen mielestäniin alkeellinen, ettei sitä voi ottaa mukaan edes kommunikaatioon tai katoaa näköpiiristä koko homman idea. Mistä sitten seuraa, että osa väestä vaikuttaa tekevän asioita perusteettomasti, vaikka on perustellut kunnolla, filosofisesti, kokemuksen tuomalla maailmankuvalla, sivistyksellä jne ihan kunnollisen objektiivisen ajattelun valossa. Ja toisaalta näin ollen mukaan pääsee sellaisia. jotka vain väittävät tekevänsä kunnollista mutta ovatkin ihan sosiaalisestimanipuloivia, pelkällä pärstäkertoimella ja kenties vaativamman monimutkaisemman ammattialan voimin mukana eivätkä tuota laatua. Ja niin henkilökysymyksissä tarttisi kai kommunikaation perusteluihin kiinnittää huomiota eikä aina olla sinisilmäinen. Vihreä liike on kai omasta puolestaan eri juttu kuin kouluasian objektiivisuus, mutta ainakaan minun nuoruudessani se ei käynyt mitenkään ilmi vihreiden tavasta puhua tietolähteistään yms.

24.9.2019   Onkohan, että kun poliitikot tavallisesti kansainvälisissä kokouksissa huolehtivat maiden suhteista, mikä on kovin monimutkainen aihepiiri, niin ympäristökysymykset ja ympäristöystövöällisen teknologian kehittäminen tuntuvat jotenkin simppeliltä yksiulotteiselta aiheelta, aj jotta sekin olisi elämänmakuinen, niin halutaan kenties henkilöidä se eikä leimata tyhmien puuhaksi. Ja kiirehtimisessä pitäisi myös pitää meteliä siitä, että aihe on tärkeä ja miksi se on tärkweeä ja että olisi tehtävä positiivisia tekoja käytännössä ilmastoystävällisyyden eteen, ja siihen sitten ruotsalainen ja koululainen olisi kai sopiva aika monen mielestä. Ja Greta Thurnberg olisi kai osin nimen myötä sopivana pidetty. jos nimetä tulee mieleen ukkonen ja kalliosta järki ja ruotsinkielen "gråta"="itkeä" sopii tehtävän tuomaa vaikutelmaa kuvaamaan. Eli johtuukohan suomalaisten uutisoinnin tavasta, että tuon perspektiivin ylläpitotehtävän myötä muka on ajattelukykyisempi kuin suomalaiset, vaiikkei sitä tehtävä mittaa vaan pikemminkin tuohon puheenpitäjän tehtävään sopivuuttapoliitikoiden ym hallinnon kannalta, ei mallia ottavien vihreiden kannalta.

25.9.2019   Muttei ole hyvä lyödä joka asiasta nyrkkiä pöytään, se tuo vain konflikteja ja kaltoinkohtelua, yllättävää epäluotettavuutta. Siksi samaa tyyliä ei tule kopioida kaikkiin ympäristökysymyksiin tai vihreiden edesottamuksiin, vaan hyvö vihreä on mitä ennenkin, mitä sivistys kertoo sen olevan. Ei tarvitse ryhtyä epäviisaaksi siksi, että jossakin selkeä viesti oli tarpeen.

26.9.2019   Puheiden pitämisestä puheen ollen, lapsuudestani muistan,että isäni kollega, Neuvostoliittolainen metsäntutkija Johan Ross oli taitava pitämään puheita ja piti niitä miellään.
Krishnamurti on kai kuuluisimpia puhujia, mitä on, ja Hitler (ja Lenin - mutta katsoin äsken videolta Leninin puheen (oliko aito?) juutalaisvihaa vastaan ja eri maiden rikkaita vastaan ja se oli jotenkin liian suoraviivainen kulttuurien suhteita koskevassa asiassa ja eri ihmisten  työpanoksen tarpeellisuutta koskevassa näkemyksessään, jolloin se ei tuntunut oikein viisautta tuovalta vaan jotenkin ruutumalliselta ja siis epäviisaalta. Voiko olla, että moisella puheella oli tarkoitus tehdä tutuksi Karl Marxin kirjan Capital (luin engalnniksi joskus siitä alkua) ajattelutyyppi ja tehdä kenties sen mukainen yhteismarkkina-alue, jossa eri osaset olisivat tasaveroisessa asemassa, ja että kulttuurilliset johtopäätökset oletettiin väen ohittavan ja omaksuvan ajattelun tavaroita kohtaan, niiden laajan alueen myyntiä kohtaan eikä ihmisiä kohtaan sitä, mikä kirjassa oli tavaroista kertovaa. Mutta siinä siis oli se puoli, että vanhat ammattiosaamiset ja kunkin seudun kulttuurin tuntemus olivat monimutkaisempi, kehittyneempi tapa hahmottaa maailmaa ja järjestää talous, ja enemmän olisi kai kaivatrtu kuvausta tuotekehittelystä (käsityöläiset, vanhukset, harrastajat?) ja myytävien tavaroiden valinnasta (kauppiaat, myyjät, niitä käyttävät taitavat ammattilaiset) kullekin alueelle.). Joskus kuulin radiosta vanhaa nauhoitetta Mika Waltarin puheesta, enkä muista keiden kaikkien vanhojen kuuluisuuksien, mutta hienoa oli! Kai kun on paljon sanottavaa muttei tarkkaa kielenkäytön tapaa, millä yrittäisi puhua, eikä tarkkaa tavoitteistoa, että mitä pitäisi tai yrittäisi sanoa, niin vapaamuotoisesti kertoillen kuin laulun mukaan polveillen kai syntyy hienoja puheita, etenkin jos on luonnossa lmökkeillyt sitä ennen.

6. lokakuuta 2019   En oo yhtään taitava puhumaan, mutta osaan opettaa kirjoittamalla ja elekielisesti mukana tekemällä. Niin että oiskohan tästä selittämisaiheisesta sävelmänpätkästäni tähän jotakin iloa?

torstai 19. syyskuuta 2019

Toimiva ison mittakaavan ongelmien ratkaisumenetelmäni

"

My method of solving large scale problems

I have been interested in solving large scale problems of the world for years and also learned some method that often works well. I have lots of experience and skills in objectuve thinking.
One should see what are the parts of the situation, it's main elements. And then observe each of them in their natural place in the world, undisturbed from their ordinary context and their ordinary life, ways of thinking etc. That is a way to understand them. Then one should place them each to their right place in a well working healthily build society, it's daily life. And that often works out as a solution: well working society, ordinary daily life and the elements as parts of it. But it demands a good view of what a well working society is like. Often one can find the correct place of an element by thinking via the ages old healthy natural ways of living and being a part of a society and of the wide world, and placing the element seen in the light of these values to it's right civiliced place in the society and the world.
"
http://healthilymoral.blogspot.com

torstai 12. syyskuuta 2019

Lehmä ei huolehdi eläintä?

Luin nettiuutisista eläinsuojelurikoksista. Niistä kai aika moni tapahtuu pienillä maitotiloilla, kun omistaja väsyy. Meillä on vesi ollut viime kuukauden aikana huonoa, etenkin alkuun ja sikis on juotu maitoa tosi paljon, ja kyllä mehua myös, mutta maito ei tunnu tuovan mitään moraalin ja tunnollisuuden kasvua niin kuin valkoisesta väristä voisi arvailla, vaan "möö"-tyylin elämän ja jonkinlaista,kohmeloisuutta, tukkoisuutta, paikoilleen jättämistä, mitkä kai isossa määrin voivat olla eläintenpitokieltoon määrättyjen maitotilojen ongelmina olleet.
Vaikuttaisi siltä, että jos eläin saa paljon asemaa, niin se ei johda eläimestä huolehtimiseen, sillä eläin sanoo "ei nyt", ja lisäksi se huolehtii muut eläimet kuin samanlaiset kuin se itse eikä kuin itseensä nähden lemmikkieläimen kaltaisen, pienemmän, ei-niin- rationaalisen ja asioista perilla olevab. Kanssa näyttäisi eläin välillä sotkevan mukavan ja kivan, milloin jokin jää tekemättä siksi, ettei se ole mukavuudenhaluista, vaikka olisi tervehenkisen kivaa.
Toisaalta eläin paikoilleen jättämällä luo eheän kokonaisuuden tarvitseman tilkan ja ainakin työn apinamalle tuo joillekin elämän puolille vapaa-ajan tarvitsemaa tilaa, niin että se niin tehden on tavallaan viisas, ja siksi saa tilaa niille puolilleen kun kasvattaa ihmisen viisautta, mutta sitten taas toiset kaavamaiset kuin kaltaten huolehtimiset jäävät vähemmälle.
Eläimen tärkeysjärjestys on toinen kuin ihmisen. Kai se puolustaa enemmän ja ihminen taas tekee kaavamaisemmin. Siksi eläin on laskenut sosiaaliset valintansa tappelevaista ja sydämenmuotoista reittiä pitkin, mikä joskus johtaa siihen, että sitä tarttee ottaa niskasta kiinni tms, jotta se jossakin asiass auskoisi, ja niin ei kai ole ihmekään että isosta ihmisjoukosta aina joku eksyy kohtelemaan kaltoin eläintään riitatilanteessa, tavalla, joka ei ainakaan lapseen kohdistuessaan olisi ok.
Eläimellä kanssa on vaistoviisautta oarantamisesta, ruokien vaikutuksista, eri laisista sosiaalisista tekijöistä sen elämässä ja jonkinlaista omaa elämänviisautta, ja niin eläintä paljon kuunteleva voi eksyä hoitamaan sen vaivan eri tavoin kuin kovin ihmiskeskeisesti ajatteleva, mistä syntyy konflikti ja luultavasti paljon pahemman kuuloinen  tilanne kuin mistä alun perin oli kyse.

Kanssa jos on elänyt eläintensä kanssa uskonnollisessa tai muuten viisaassa ympäristössä, missä tyyli on palleroinen eli kokonaisnäkemyksellinen vuosikymmenten kokemuksen tuella ja tunteidenmukaista elämänviisautta kuunteleva, niin jos sellaiseen ympäristöön tulee henkilöitä, jotka huolehtivat vain matemaattisen puolen ja muun olettavat olevan höttöä, ainakin jos se ylittää peruskouluasian tason, niin silloin eläimille tuppaa käymään siitä huonosti. Kai ne luottavat matemaattiseen ihmiseen kuin tämä olisi viisas, kuin tämä olisi samanlainen kuin aiemmatkin ihmiset tai viime vuosien naapurusto niiden elämässä, ja samoin ihmisten taitotasoa se laskee ja tuo kommunikaatiovirheitä, kun matemaattisen taitavuus muissa asioissa viittaa tervehenkisyyteen, sivistykseen tms, joita hän ei itse kuitenkaan kunnolla noudata, ja uskonnollisten yms taitotaso taas on suojauksen suojissa toimiva, oman rauhan tarvityseva.

* * * 

1.5.2021   Maidon laatu ei siis kai mene oikein päin sen kanssa, ketä eläinsuojelijat vainoavat ja ketä ei, vaan epäviisas voi olla eläinlääkäreiden suosikki ja viisaasti tekevä mennä heiltä yli hilseen.
Maidon liittyminen moraaliin liittyy kai poikuen ym työntekoon ja imagon siedettävyyteen sekä kai huolellisen työteliääseen korjaamiseen, siistimiseen, vaalimiseen, parantavuuteen eikä hengelliseen hienoviritteisyyteen, terveisiin elämäntapoihin, musikaalisuuteen yms.

* * * 

19.7.2021   Jouduin itse eläinsuohelijoiden valehtelevaisen pahantahtoisen hyökkäyksen kohteeksi, ks villakoirabanjo.blogspot.com 

6. elokuuta 2021   Olen viime kuukausina katsellut paljon youtube-videoita ja niissä on aina joskus suositeltuna myös jokin eläinsupjeluun liittyvä vudeo ja lähes poikkeuksetta ksikki pelastetut eläinsuojelutapaukset näyttävät siltä, että niillä oli hyvä rakastava koti, jossa olivat onnellisia ja voivat harvibaisen hyvin, mutta sitten eläinsuojelijat hyökkäsivär ja kohtelivat niitä sydämettömän kaltoin ja väittivät esim että vanhan kodin onni ja taito olisi ollut huumeita. Iso osa näistä eläimistä on punaruskeita eli koiria, jotka värinsä puolesta pyrkivät olemaan rakastettavia perheenjäseniä ja joka väri viittaa tunteidenmukaisuuteen, mikä on ollut omistajan arvoja lemmikkiä valitessaan. Moni kaltoin kohteleva eläinsuojelija on kai alun perin argentiinalainen tai ehkä chileläinen nainen, mahdollisesti eläinlääkäri ammatiltaan. 

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Sivistystä arvostavista insinöörisuuntautuneista ympäristöystävällisen teknologian kehittäjiä?

Ympäristönsuojelun ongelmana kai on, että insinöörialoilta pois haluavat kokevat ympäristöongelmat vahvoina, kun taas insinöörisuuntautuneet isein eivät ole niin ympäristöharrastuneita. Mutta on myös niitä, jotka haluaisivat insinöörityöhön, mutta joille se on liian tylsä käytännössä, ja jotka haluaisvat kai laajemman sivistyneen maailmankuvan piiristä mielekästä työtä, kai usein naiset, osa heisät jo vanhempia. Jos heillä on ympäristönsuojeliu arvoissaan ja kyllin kekseliäs mieöi sen suhteen, ja jaksavaisuutta insinöörimäisiin työn puoliin, niin kai he olisivat ympäroistöteknologian kehittämiseen sopivia, vaikka olisivat alunperin muilla kuin insinöörialoilla.
Haaveammattiin-blogi  http://nopeaoppisuus.blogspot.com
Ajattelukyvyn parantamiusen ohjeita  http://pikakoulu.blogspot.com
Tämä ympäristöaiheinen blogini  http://kokonaiskuvat.blogspot.com

torstai 5. syyskuuta 2019

Millä näkemyksellä ulkomaat saadaan mukaan?

Muutin kymmenen vuotta sitten pääkaupunkiseudulta Savoon, mikä on hämmästyksekseni ollut kovin erilainen paikka. Luulin, että vain elämänalat ja jotkin kulttuurin painotukset olisivat erilaiset, mutta pikemminkin olen törmännyt siihen, ettei suomalaista kulttuuria osata - oliko se vain hallintoipääkaupungin iosaamista? - ja että ulkomaalaisia näyttää olevan suuri enemmistö, iso osa jopa tropiikista, ja että murhia näyttää olevan niin käsittämättömän paljon kuin haluttaisiin likvidoida kaikki sivistyskansat ja mm ilmastyo-osaaminen. Niin että tulee mieleen, että onkohan maailman sivistyksen taso ollenkaan kyllin korkea maailmanlaajuiselle ympäristönsuojelulle, onko se siis projekitina onnistuva vai pikemminkin riidanaihe, syy kävellä eurooppalaisuuden ylitse, korkeintaan pääkaupunkien meiningin osa, ei kokonaisten maiden? Jollei sivistystä ole Suomessakaan, niin miten muka maailmalla laajalti? Nelikymppisenä olen huomannut, ettei asioiden hoitaminen mene laadulla vaan rimanalituksin, kun osa väestä on ihan yhteiskuntakelvottomin linjauksin ja ei muka kuulu koulunpenkille, poliisin kanssa tekemisiin tms, vaan dominoi nuorempia. Suomalaisten pahanteosta tulee mieleen, ovatko kaikki suomalaisetkaan kypsiä demokratiaan, vai haluaisivatko huolehtia vastuuntuntoisesti ja laadulla vain oman työnsä tms ja yhteiskunta antaisi kaavan, jonka mukaan muut asiat tehdä, toisten osaamista kunnioittaen.

Jotenkin näyttäis siltä, että asiat pitäisi huolehtia piekmminkin asiantuntijapalveluksin kuin raahaamalla kaikki mukaan, kun ei linjaus ole kerran ylimaallisen hyväätekevä vaan vain ongelmien mainitsemista ja alkuaikojen keplotteluratkaisuja niihin. Ja tuot aasiantuntijatyön laatua pitäisi parantaa roimasti.
http://nopeaoppisuus.blogspot.com
http://pikakoulu.blogspot.com 

maanantai 2. syyskuuta 2019

Asioissa on monta puolta mutta muistitko korjata perustason ja idioottitason

Kun reilu parikymppisenä aioin maatalouteen töihin, tosin kaupunkilaistaustalta, mutta olisin pitänyt sellaisesta työs tä kovin, niin tuntui että käytännön asioissa oli paljon opittavaa:paljon elämänviisautta, eri puolia, käytännön taitoja, asianhaaroja elämänalueineen, eri tilanteita yms, niin, ettei ollut ollenkaan niin koulumaisen yksioikoista, mikä oli hyvä ratkaisu missäkinja tuntui, että alalla oli haasteita ja kiehtovaa kehittymisen mahdollisuutta niin käytännön taidoissa kuin elämänviisaudessakin. Mutta kun myöhemmin olen ollut kirjoittaja ja oppinut luisää ongelmanratkaisusta, niin tuntuu, että kamalan iso osa ongelmista on siinä, ettei idioottitason virheitä karsita pois, esim. lapsia kouluun pakota joku aikuinen, joka ei ole ollenkaan järkevä vaan vain sysii oman osaamattomuutensa muka lasten kuvaukseksi, jolloin nämä joutuvat kouluun, yms. Tai että kirkkoa vaivaa se, ettei ulkomaalaisten lähtötaso ole helteen lisäksi muuta osaava, saati sitten kouluja käynyt yms. Ja niin tavalliset vaihtoehdot jäävät pois käytöstä, vaikkei olisi niitä varten tarvinnut osata hienouksia. Kai useimpien lastenkasvatusorientoituneisuus voisi tähän olla hyvä apu, siis aikuistensuhteen, mutten tuota tiedä varmaan.

Vaihdoin tämän blogin nimen

 Tämän blogin nimi oli siemmin "Ympäristökysymysten ratkaisemisen suurista linjoista". Vaihdoin eilen sen uudeksi nimeksi "Ra...