Ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä kommunikoinnin taidosta

tässä kun tuota edellistä blogikohtaa https://kokonaiskuvat.blogspot.com/2019/09/viljeltavan-uusiutuvan-energian.html kehittelin edelleen ja muistelin, millaisissa tilanteissa ympäristöystävällisestä teknologiasta olin kuullut, niin tuntui, että nuo tilanteet olivat yleensä sosiaalista sabotaasia, pahantekijöiden dominoimia yms, siis ihan muuta kuin kommunikaatiota. Usein teknologiasta puhuttaessa monet käyttävät ikävän tunnelmaisia sivistyssanoja ja teknisiä termejä ja tuntuvat vaativan, että kuulian pitäisi ammatikseen ryhtyä tekemään ko aihepiirin työtä, vaikka vain halusi kuulla jonkin yleistajuisen yleissivistyksen mukaisen yleiskatsauksen aiheesta.
Eli: Näkökulman tulisi olla arkijärkinen ja tavallista sanastoa käyttävä. Sen tulisi käsitellä ilmiöt yleisellä tasolla eli mitä on mahdollisuuksia, etenkin arjessa helposti saatavilla, eikä yksittäisiä teknisen toteutuksen piirteitä kuin ne kaikissa vaihtoehdoissa muka pitäisi olla vaikkei pidä. Esitys ei saa olla hidasteleva, ei pitää vaikuttavia taukoja, ei kelata teknisten termien täyttämän perspektiivin läpi noita juttuja tms, ei keskutella teknisiä termejä käyttämään tottuneiden muiden kuulijoiden kommenteista kesken kaiken, ei pidentää taukoja, joita kuulijan miettimis- kokeilu- tms syistä tulee, ei vaatia ruotsinkeilisten tapaista ryhtiä tms, ei vaatia tiettyä tyylijalia vaan arkijärki riittää ja kuulija saa lähteä pois paikalta, jos ei enää jaksa aihetta, kyllä vähemmälläkin oppii, jos esitys on selkeä ja arkijärkinen, kyllin valaiseva.