Muuttavatko ydinpommit käsitystämme todellisuuden luonteesta

Tässä blogissa on aiemmin lainaus tästä aiheesta: isojen katastrofien purkamisen mahdollisuudesta, jos maailma on sittenkin luoteeltaan henkeä. Silloin voisi kai jumalanpalveluksen kauniisti toivovan sivistyneen perspektiivin ja esim. suvivirren hyvän toivomisen tapaan olla synkronissa niiden maailman alueidenkanssa, jotka elävät samaan tapaan kauniisti- Eläisi siis samaan tapaan kuin monet sivistyneet seudut, esim. kai monet pääkaupungit, maailmalla. Mutta sivistynet perspektiivi ei ole tarraava tai sörkkivä hyvän toivomisessaan eikä mene lähelle kuin linssilude. Vaan elää samaan aikaan ja antaa muiden elää omaa elämäänsä geitä häiritsemättä ja julistamatta heille jotakin läheistä suhdetta ongelmiin. Vaan luottaa pikemminkin laajempiin elämäntaitoihin ja hengellisyyteen. Läheisten suhteen tämä on monelle hankalaa, mutta kaukaisten alueitten kuin kai ydinpommin kyseessä ollen usein olisi, niiden suhteen se lienee aika helppoa, jos etäisyyden säilyttää eikä kiinnostu liiaksi eikä ala kokeilla kaiken maailman juttuja, vaan vain elelee ja toivoo hyvää maailmassa laajemmin, tervehenkisen sivistyneesti siis, ja hengellisestikin.