Lämpöiset lapaset, kutomisohjeita, Hyvää Joulua!

Kudoin liukuvärjätystä paksusta villa-akryylilangasta jämäkät tuulenpitävät lapaset,
pituus ranteen ja kämmenen rajalta lapasen kärkeen 20cm ulkopuolelta mitattuna,
ainakin kun kokeilin, -10C ja tuulta vaikkei niin lujaa tuullut, niin olivat lämpöiset,

ajattelin myydä 20 eurolla

Muutin mieltäni ja ajattelin, etten sittenkään myy niitä.

https://www.tori.fi/vi/32596989.htm

* * *

Laadin kutomisohjeenkin   http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

* * *

Kudoin jo toisetkin lapaset, toisella tapaa liukuvärjätystä langasta, eivät ole yhtä jämäkät vaan naismalliset,ovat vähän pienemmät.
Myisin ne 15 eurolla, jos joku haluaa pukinkonttiin ostaa.

* * *

Ilmaisia joululahjalinkkejäni:

http://joululahjoja.blogspot.fi

Iloista joulua!

* * *

12.10+.2017 Kutomisesta

Noista kutomisohjeista muutama näyttää olevan kutomista paljon helpottava:

On mm villasukan kantapään kutomisen ohje.

Parsimisen ohje on myös.

"Lankojen valitsemisesta
Langoillaon tuntunut olevan kovin paljon väliä. Tässävillapaidan
alussa on käsinkutomisen tunnelmainen liukuvörjätty lanka, jonka
tyyli, tunnelma jotenkin auttaa oppimaan kutomista. Yleensä, kun näkee
kaupassa lankoja, niin ne tuovat jonkin tunnelmavaikutelman ja tuovat
mieleen jonkin työntekotavan ja jonkin vaatekappaleen,mihin ne ainakin
minuntyyppiselläni ihmiselläsopisivat, jos haluaisin sellaista. Ja
niin en esim. osta tietynväristäniinkään vaan sellaisen,joka tuo
mieleen elämäntapahaaveen tms, joka minulla on, enkä osta sellaista,
jokaon eri ihmistyypin mieltymys, jota en jaa. Ja niin lanka sitten,
jos se on hyvin laadittu, neuvoo kutojaa. Esim. tämän langan kanssa on
helppo unelmoida villapaidasta ja kutomistaidosta. Samoin katson
tarjoukset: joku kokenut myyjä tietää, että tähän vuodenaikaan on
hyväkutoa tuollasita, ja aloittelijana noudatan niistä ohjeista
niitä,joihin minullaon hyvämotivaatio, enkäosta tavallisesta tai
erikoishyllystä lankoja, joident yyppiä en tunne, koska ne on
varmaankin tarkoitettujohonkin tiettyyn,mitä en nyt - vielä? - ole
tekemässä."

"Kutomisnopeus ja silmukantekotavat
Kutomisnopeuden kannalta on silmukantekotavalla kamalasti väliä,
samoin viihtyvyyden. Esim. että nurjaa silmukkaa kutoessaan pitää
lankaa kuteen etupuolella lähes silmukan luona ja hakee sen siitä
helpolla liikkeellä. Ja ettei vasemman käden puikon pää olesilloin
pitkä vaan lyhyt mutta sormet pitävät silmukoita paikoillaan.
Ja että silmukoita on kasattuna (ei pakattuna) vasempaan käteen niin
että hiukan hölläämällä otetta ne valuvat yksi kerrallaan kudottaviksi
ja sitten pois puikolta, kun silmukka on valmis.
Oikeaa silmukkaa kutoessa pitäisi langan olla ihan silmukan takana
hiukan senoikealla puolella, jotta vain työntää puikon silmukan läpi
ja noukkaisee langan takaisin etupuolelle.
Näistä silmukantekotavoista olen kirjoittanut jo aiemmin ja ne ovat
vaikuttaneet parhailta niistä, joihin olen tähän mennessä törmännyt.
Aloitin tämän blogitekstin neivomallakutomisen rentouttaja
silmukantekotavan hahmottamista,tosin osin linkkien avulla. Se
tuntuisi olevan tärkeääsilmukantekotavassakin: rentoa,leppoisaa,
viihtyvää, hyvin hahmottavaa, monet asiat hahmottavaa,
justeeraamistaitoista, mukavaa viihtyisää kutomista.
Yleensä silmukantekotapoja ei kannata matia niiltä, jotkakannattavat
lakihenkisesti tms määräilevästi ihan eri tyylilajiakuins inä,koska
heidän silmukantekotapansa on luultavasti ihan vain tyylilajin
perusteella valittu ja vain hiukan käytännön seikkojen."

"Luulen, että kutomisen seesteisyys on ainakin osin kiinni siitä,
ettei kutominen ole urakka, josta raahautuu läpi, vaan miellyttävää
vastapainoa muulle elämälle, tekeminen, jonka tyyppistä kaipaa juuri
sen verran, kuten vaikka joulunalusajan synkän pimeälle säälle ja
niskassa painavalle koululle tai työlle. Mutta olennaista tuossa siis
että mielitekojen mukaiset työrupeamien pituudet ja paljon pitkiä
taukoja, jos vain olo tuntuu jotenkin kaipaavan sellaista. Yleensä,
jos ajattelee aikataulumaisesti jatkavansa sen ja sen ajan jälkeen,
niin on edelleen ikään kuin työputkessa, kun taas loma, lepovaihe
alkaa vasta sen jälkeen, kun tuo suunniteltu ajankohta tuli ja ei
sopinutkaan tehdä töitä silloin. Siksi on parempi olla lomailevalla
asenteella, niin työ ei tunnu taakalta."

"Kanssa kuvion voi jakaa osiin, joissa on pienempi leveys, esim. kukka
ja varren laineet tai matka kuvion reunaan, niin ne on helppo laskea
ko lukumääräisiänä pallukkariveinä, joista kukin pallukka haaleasti
värjäytyy, kun se kudotaan tai on juuri kudottu. Ja pallukat voi pitää
ryhmiteltyinä niin, että selvästi erottaa luvun, esim.
4:   xx xx,
5:  xx x xx,
6 xxx xxx,
7 xxx x xxx,
8 xxxx xxxx, tau xx xx   xx xx,
9 xxx xxx xxx.
Siis valitaan pallukkarivi sen mukaan, moneenkolasketaan, ja sitten
edetään samassa pallukkarivissä. Eikä vaihdeta ryhmittelyä sen mukaan,
mikä numero laskuissa on menossa."

Blogitekstin http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
alussa onohjeita silmukantekotavan säätämisestä mukavaksi,
samankokoisten kutomisesta, oman mallin tekemisestä ja sukan kantapään
kutomisesta.

Tuossa lehtiköynnöskuviossa saisi kuviosilmukka (nurja) olla löysempi kuin taustasilmukka (oikea, jos kutoo ympäri eikä edestakaisin).

Kaupunkisuunnittelusta

(lastentarhan pihaa, Savonlinna, Nätkin kaupunginosa)

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

En tätä aihetta niin tunne, mutta luulisin, että kaupunkisuunnittelussa olisi hyötyä uusavuttomuudesta eroon pääsemisen ohjeestani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html .
Alueen kehittämistä mietittäessä, olisi kai mietittävä, mitkä ovat alueen vetovoimatekijät, mikä niiden kannalta hyvä tapa asua ja järjestää palvelut, sekä mikä on kätevää ja mukavasti toimivaa. Nämä olisi pohdittava uppoutumalla, elämänkokemuksensa valossa ja tutuilta kuulemansa yms valossa. Esim. jos omakotitaloasuminen, niin millainen on hyvä omakotitalo, mikä sen viehätys, millainen omakotitalo on hyvä asua, millainen miljöö on viehättävä, missä tarvitaan kätevyyttä ja mitä ratkaisuja siihen on, millaista tyylilajia ja elämisentapaa sekä taitotasoa ja järjestelyjen ajattelutapoja arvoineen tänne muuttavat haluaisivat, esim. aika suoria katuja pensasaitoineen vai kaarevia, ja jos kaarevia niin millä tunnelmalla tehtyjä ja minkä tyypin miljöön tapaan talot sijoittuisiat ja osaavatko rakentajat laatia sellaista viehättävyyttä, entä asujat, missä ovat kätevyyden ja asumismukavuuden sanelemat ratkaisut millekin ihmisryhmälle, esim. tietyille ammattialoille käytännön, palvelun tai kirjoituspöytätyön ammattilaisille perheineen. Millaisia olisivat miljöön reunat ja niiden muuntelumahdollisuudet ajan myötä: rajoittuisiko metsään ja lenkkeilymaastoihin vai puistoon vai toiseen alueeseen, julkisiin palveluihin, lasten leikkipaikkoihin, teihin vai miten, ja olisiko kasvun varaa vai tietyn kokoinen, mitä vaatisi palveluilta ja miten kätevästi ne olisi mielekästä järjestää, esim. onko autoja, busseja, kävelyetäisyys, mikä on kätevää, mikä on mukavaa, paljonko matkoilla on viihtyvyyttä, paljonko nopeutta, paljonko muita vaihtoehtoja esim. keskuksissa ihmisillä, tai työpaikkojen luona, onko omaa rauhaa, onko hiljaisuutta, onko liukuva raja erityyppisten alueiden välillä eikä töks, vai pitävätkö juuri viereisestä elementistä, ovatko talot sentyyppisille arvoille, entä muu asuma-alue, houkuttelevatko muut tekijät muita ihmistyyppejä sinne, pitäisikö sen mieluumminkin olla heille kumminkin ja jotenkin pehmennettyinä nuo töks-tyypin rajat esim. puin, kaarevin hiekkaisin kulkutein, lasten leikkipaikoin tai parkkipaikan takana vasta, osittaisin näköestein?
Entä keskukset, ketä varten niissä mitäkin, on bussilla tulijoita kauppoihin ym, on jokapäiväistä joka on tarpeen olla kätevästi ja mukavasti, on harvemmin tarvittavaa, joka on löydettävä tietystä keskittymästä eikä hankalasti hahmotettavan tien mutkien takaa vasta, esim. kolmen korttelin päässä on helpompi kuin kolmen aika suoran tien mutkan takana, jos kunnon sivuteitöä ei ole, ja teillä pitäisi olla nimet kartassakin, syrjäisemmille vaikeammin löydettäville paikoille kai ikävät kuten hammaslääkäri, vaikka saahan sielläkin olla puska ikkunan ja oven luona, virastot yms mieluummin selkeään virastokortteliin infotauluineen kuin ripoteltuna sinne tönne ja nimet vilistävät mielessä että tylsä virasto 1, 2, 3 mikä se nyt olikaan noista jonka ohitse silloin kuljin ja nyt on tämä sivutie minne se vie, kävinkö täällä jo? Jos olisi niillä edes isoin kirjaimin havainnolliset nimet, jotak ovat ihan erinäköisiä ja kunkin raitin tyylisiä, eikät yyli vain paperilla eikä eläässä elämässä, voihan olla vaikka yksi iso ja kaksi pienempää sivutietaä ja taa siso, niin on selkeää. Ja vaikka puu yhden kohdalla, toisessa patsas plus kukka, kolmannessa koristepensas matala tuuhea lehdet näyttävät, tms, niin erottaa, mikä oli mikä.
Reitit pitäisi olla elävää elämää varten, elämää eläen rakennettuja, kuten vaikka että tässä olisi kiva kaareutua näin ja tuosta puiden lomitse - eikä vain paperilla tai tasaiseksi lanattuna ja keinotekoisesti rakennettuna sen sijaan, että olisi vanhoja puita jäljellä, mieluusti paljonkin. http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi

(Oiskohan tuosta ohjeesta kanssa iloa käytännön taitojen oppimisessa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html ?)

(Savonlinnan keskustaa, satama torin reunalla höyrylaivoineen)
http://savolaisuudesta.blogspot.fi

* * *

(15.9.2018   Talojen maalaamisesta jotakin http://liikuntaa.blogspot.com/2018/09/urheilukatu-vai-urheilutie.html ) 

* * *

(  26.5.2022 Espoossa   Kun kaupunkia rakennetaan, niin yleensä jätetään puita ja viheralueita niin kuin viihtyisää on. Asumisviihtyvyys on siitä paljon kiinni. Mutta kun rakennetaan lisää, ongelmana on, että rakennetaan ihan täyteen, menee vehreyden tuntu. Ja se kai johtuu siitä, ettei muetitä, saako tähän rakentaa ja paljonko maksavat, vaan valitaan seutujen välillä, että minne talot tulevat, ja niin poistetaan biimeisetkin viheralueet. Kuitenkin jos tulevaisuudessa asutaan pitkälti kaupjngeissa, nikn olisi olennaista, että kaupunkiluontoa ja ulkoilualueita olisi, vaikka se tekisi kaupungista laajemman. )

( 31.7.2022   Espoossa   Ajattelussa löytää usein hyvän ratkaisun, kun ajattelee asioita sellaisina kokonaisuuksina kuin ne luonnostaan ovat elämän kannalta, esim puu lähiympäristöineen tai viihtyisä nurkkaus. Sama ehkä sopisi rakennetun ympäristön suunnitteluun. )