maanantai 18. helmikuuta 2019

Terveiden elämäntapojen kompastuskivenä ulkomaalaisten sairaudet ja vajaakuntoisuus

Olen kirjoittanut terveiden elämäntapojen ohjeita ei kai niin kovin montaa ja niiden tueksi terveellä tavalla tekemisen ja tervehenkisen lonjauksen ohjeita kovin monta blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.com ja kääntänyt reilut 150 englanniksi blogiini http://finnishskills.blogspot.com .
Minua on tavannut hämmästyttää terveiden elämäntapojen ja liikuannan saama vastustus. Jotkut pitävät niitä liian hälisevinä, häiritsevän toimeliaina, jopa liikaa katselevina ja liikuntaa huonon olon tuovana, vaikka liikuntahan on juuri hyvän olon peurspilari, jos vain liikkuu oikein, hyväätekevin tavoin. Mutta flunssaisen liikunta vaikuttaa jokseenkin sellaiselta kuin ulkomaalaisten liikuntakäsitys: ovatko he flunssaisen verran kipeinä, kun liikkuvat, silloinhan suomalainenkin mielipide on, ettei pitäisi liikkua rasittavasti, ainakaan liikuntaa varsinaisesti harrastaa, vaan odottaa, että tervehtyy ensin. Kanssa tuo hälisevyys ja näköaistivirikkeiden & muiden virikkeiden määrä: nehän ovat sellaista, mihin ihan sairaan, esim. oksennustautisen kapasiteetti ei riitä, eikä kamalan huonokuntoisen pitkää aikaa kerralla, esim. kuukausia sairastaneen. Voiko olla, että lämpimämmissä maissa ihmiset ovat pöpötaudeissa koko ajan, tropiikissa helteellä jopa niin huonosti voivia kuin raskasta taakkaa kantava noustessaan jollekin nyppylälle, milloin katse kenties ei toimi samalla kuin sumeasti vain? Eli nää ei oiskaan ihmistyyppejä jotka muka sopis samaan vaan sairastavuuden määriä ja se seliitäis mm sen, miksi toimeliaampia nuoria tai nuorten tapaan tervehenkisiä ihmisiä osa ei jaksa vaan pitääh hälisevinä. Mutta moni tropiikkilainen tms lämpimämmästä maasta kotoisin oleva kai valitsisi juuri sen maan elämisentavan hyvine ja huonoine puolineen, ja suosittelis muillekin, muttei se tarkoita, että suomalaisen mittapuun mukaan olis terve.

Sairastavuuden määrä voi kai arvioidamm sillä, miten laajan ympäristönsä kanssa olisi luonnostaan hyvillä mielin tekemisissä ja miten kaukana oleva tuntuu hälyltä, jollei erityisesti pakottaudu seuraamaan sitä, ja miten suuren fyysisen ponnistuksen tavallisesti jaksaa isoimman osan ajasta. Flunssa ja oksennustauti ainakin antavat jopnkinlaisen kuvan jaksavaisuuden määrästä, mitä voi joillain olla. Joka viihtyy mieluusti ihan vain kotona, ei menisi minnekään, on sairastavm suuruisella elämänpiirillä. Joka ei oikein liikkuisikaan, istuisipahan vain keittiön pöydän ööressä tai sohvassa, on sairaampi. Jos tuon jaksavaisuuden määrän tuovat vasta lääkkeet esim. kuin että nyt jaksaisit mennä sinne ja sinne, niin on paljon sairaampi. Jos tuppaa pyrkimään ottamaan jonkun hälyn pois, niin se on kai oman jaksavaisuuden piirin ulkopuolellla, joko sairauden vuoksi tai siksi, että pitää esim. erityyppisestä musiikista, mutta vain siinä ympäristössä sairastava kai pyrkisi kieltämään muilta moisen musiikin kuuntelemisen, jos ei sitä jaksa, mutta yleensähän musiikki lisää elämänviisautta ja siis jaksavaisuutta tuo terveyttä. 

Terveet elämäntavat ja tervehenkinen linjaus tuovat terveyttä ja pikaisempaa paranemista, vaikka ne omaksuisi tavoitteikseen vasta sairastaessa. Terveiden elämäntapojen omaksumista kai tekee helpommaksi se, ettälukee noita yo linkkien terveellä tavalla tekemisen taidon sekä tervehenkisen linjauksen ohjeita, jotka tosin ovat vain oma näkemykseni, eivät se perusversio, mitä aina suositellaan ja joka kovin arvokas on, tuo paranevuuden ja terveenä pysymisen ainakin pitkälti.

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Pukeutuminen: vaatteiden ompeleminen ilman kaavoja, haaveet oppaina, helppo ohje

Nyt vasta tuli mieleeni, että vihreäthän tarvitsevat tätä ohjetta: on hyvä, jos osaa ilmaista näkemystään elämäntavasta, arvoista yms myös ommellessaan vaatteita:

"

Opi ompelemaan vaatteita ilman kaavoja, ihan vain haaveesi oppainasi, helppo ohje

En ole taitava ompelemaan, mutta tästä olen tuntunut saavan langanpäästä kiinni.
Eli kun olen halunnut ommella vaatteen itselleni, olen ottanut lähtökohdaksi joko jonkin sopivanmallisen vaatteen, joka minulla jo on, tai sitten vanhan osaamiseni hameista tms.
Olen miettinyt, minkätyylisen vaatteen haluan, ja valinnut kankaan(t) sen mukaan. Sitten kun minulla on kangas pestynä, niin olen sen värien, kuvioiden ja tunnun perusteella etsinyt sopivaa vaikutelmaa, sekä kankaita hajamielisesti tuijotellen että peilin edessä lyhyesti oikeaa vaikutelmaa hakien.
Silloin olen saanut selville, millainen uusi vaate olisi vanhan vaatteen malliin nähden, esim. väljempi tai ihonmyötäisempi. Vanhasta vaatteesta olen saanut perusmuodon ja mitat, joihin olen lisännyt väljyyttä tai vartalonmyötäisyyttä sekä muuttanut pituuksia kokemuksellisesti selkeään hahmottuvilla mitoilla: vaaksa, kämmenenleveys, kahden sormen leveys, puolen sormen leveys, tms, enkä senttimetrimitoilla, niin olen paremmin ollut koko ajan kärryillä siitä, mitä teen ja miksi, enkä ole voinut sotkea mittoja muiksi luvuiksi, ja mitat ovat olleet yleishahmon tukena kasvattaen ompelutaitoani sen sijaan, että olisivat olleet senttimetrisekamelska ja aina vain uudelleen mitattavat.
Sitten olen leikannut kappaleet saumanvaroineen ja ommellut peruslinjat. Sitten olen sovittanut peilin edessä ja koettanut kangasta liikuttamalla löytää oikeaa hahmoa yksityiskohdille, ja kun se joskus jonakin hetkenä on ollut kivantunnelmainen, niin fiksannut kankaan asennon siihen ja sormenleveyksin tms tai kiinni pitämällä tai jopa harsimalla jättänyt tyyliseikat paikoilleen niin kuin kiva on, ja ommellut sitten niin.

* * *
(Tuossa nuo kokemukselliset mitat ovat siksi tärkeitä, että ne ovat samalla kielellä kuin haaveet siitä, millaisen vaatteen ompelisi, ja niin mitta ei häiritse mielikuvaa siitä, minkälaisen ja minkähenkisen linjan ompelisi ja miten kangas kivalla tavalla asettuisi. Eli ei tule summittaista suttua jälkeä tyyliin "en mä tiiä", vaan haavemielikuva ompelun ohjeena tehtyjä käytännön ratkaisuja, joissa jo osattu ja vielä mietittäväksi jäänyt erottuvat selvästi, ja uudet ratkaistavat kohdat kai ratkeavat samantapaisella tekemisentavalla kuin vanhat onnistuneet, ja niin oppii joka kerran uutta ja osaa vanhan kunnolla. Tai niin ainakin oli tätä ohjetta laatiessani ideanani. Haaveilu on siis tässä edellytys vaatteen muodon, näön, tunnun, tunnelman ja käytännön piirteiden hahmottumiselle ja ompelun ohje siinä, missä kaava ennen.
Mitan ja hahmon mittasuhteiden löytymistä helpottaa vertaaminen vanhaan vaatteeseen, josta näkee sekä millainen se on päällä ja mitä muutoksia siihen nähden tulisi tehdä (esim. kankaan erilaisuuden vaatiman eri tyylin vuoksi) ja siitä saa kaavat kangaskappaleille, kun ottaa tekemänsä variaatiot huomioon.)

* * *

( Joitakin ohjeita ompelusta http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/ompelemisesta.html  )


"


http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html


Kaksi engl. käännöstä (tropiikki ja neljän vuodenajan ilmasto) http://learntalents.blogspot.com/2017/09/sewing-clothes-without-formulae.html



torstai 14. helmikuuta 2019

Lehmien AIV-rehun neutraloinnista * luonnollisista hengen mukaisista hahmotustavoista

En ole maalta vaan kaupungista kotoisin, mutta koulussa kerrottiin, että lehmien rehua voidaan säilöä happamassa paremmin, mutta että se silloin tarvitsee ennen käyttöä (kai navetan seinällä määräysten mukaan pidettävän) ohjeen mukaan neutraloida emäksisellä huuhtelulla, joka sitten vaarattomana valuu maahan, mutta että maanviljelijär eivät useinkaan neutraloi rehua ja niin lehmien hampaat menevät huonoiksi ja niiden jätökset ikävikvi, kun muuten - onko näin - olisivat kuin hevosenlantaa ja monikäyttöiset ja mukavat. Mutta voikohan olla, että maanviljelijä on trekemisissä elollisen luonnon kanssa ja niin ajattelee, etttä kunkin asian kanssa sen hengen mukaan, ja niin jos säilöntämenetelmä on kovin insinööri- tai koulumainen, niin samaan taopaan happaman lopputuloksen se tuo kuin nuo elämänalat. Siinä on kenties matkittu vanhaa opettajaa tai koulun tuntua lasten kannalta, mutta onkohan idea etsiä, mikä sen oikeutus on, se syy, miksi sitä käydään, ja se on kai jos vanhemmat lukuvuoden alussa selailevat lasten sen vuoden oppikirjoja, katsovat, millaista asiaa niissä on, ja ehkä vartin kuluttavat yhteensä ja se on heidän sen vuoden luku-urakka, niin tuumivat, ett onhan kivaa asiaa ja tähdellistä opetella - tuo aikamäärä, joka siihen kuluu, on vain lapsilla väärin, kun menee raskaaksi ja ei motivoi yhtä hyvin kuin ihan vain aiheen tuoma motivaatio. Niin auttaisiko se sitten lehmiäkin, yhdessä rehun neutraloinnn kanssa?
Voisiko ajatella, että jos rehun voi myöls kuivata, niin kuivamista pitäsii kai jotenkin arvioida ja heinän korjuuajankohtia yms, mikä vaatisi taitoa ja intuition tapaan oivaltamiusta, että mikä on milloinkin hyvä järjestely, niin auttaisiko siinä, jos heinäpaalit olisivat neliskanttisen tylsän latosmaisen sijasta monimuotoisemman näköiset niin kuin rauhaan jätetty luontokin on monimuotoisenen ja arkijärki on?

* * *

15.2.2019   Jos luonnonimiöitä ja eläiimiä sekä kasveja voidaan ymmärtää niiden hengen myötä, niin onko sama lähestymistapa jollakin lailla tuettuna ulotettavissa rakennettuun ym keinotekoiseen? Rakennetussa henki kai tarkoittaisi, että tämä juttu tuottaa tällaista, jos sitä kopioidaan, kopioidaan samantyylinen rakenne ilman järjen ohjausta, mutta järki valitsee useammasta mahdollisuudesta, jolloin olisi kussakin tilanteessa valittava useasta vaihtoehdosta paras, toimivin, monelta kannalta järjen valossa hyvä. Usein järjen varassa tehdyt jutut ovat kui sivistys mutta vain tiettyä taitotasoa pitkin, usein eri osiltaan eli eri aihepiireissä ertitasoista järkeä tai eri taitojen osalta eritasoista tekijäiden tason, seuran yms mukaan, ja vain siltä osin kuin on sivistynyt ja taas sosiaalisen puolen osalta sellaista kuin miten on sosiaalinen kunkin kanssa ja minkä cverran sivistys tulee siihen kullakin mukaan. Sosiaalisuuden lisäksi vaikuttavat mm tottumukset, mieltymykset, harrastuneisuus, ryhmät joihin kuuluu, yms eikä oelkkä sivistys.
Sosiaalisuudesta voi kai saada kuvan, kun hahmottaa, minkö vcerran minkäkintyyppistä sosiaalisuutta (esim. asiakeskustelu, seuranpito, seksuaalisuus, nojautuminen, elämänviisaus,...) on kenenkin kanssa ja mitä muut elämän puolet vaikuttavat, mm maailmankuva, yksilön tavoitteet, tilanne, mieltymykset ym tuntemukset, tämän oman ymmärryksen taso, yms
Yleensä kai hahmoustapavirheitä tulee, kun pyrkii hahmotamaan, miten paljon mitäkin elementtiä, kuin todellisuuden perusrakenneosasta on, kuin ne olisivat erillisiä ja kilpailisivat, sen sijaan, että kussakin on montaa elementtiä mutta eri määrin, niin kuin konkreettisia peruspiirteiytä, mm koko, lintulajeissa, ja vastaavasti tilanteet varioivat ja samat asiat ajan myötä, esim. vuodenaikojen, iän ja tapahtumien sekä seuran myötä, ja näin pystyy hahmottamaan osien avulla, minkä luonteinen kukin kokonaisuus kulloinkin on ja mihin se sopii tai mikä sopisi parhaiten johonkin tiettyyn.


keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Ruokapakkausten kierrättämisestä: maatuvat pakkausmateriaalit?

Jos kerran ruokapakkauksesta täytyy huomata, onko sen sisältö kenties jossain välissä vaihdettu, niin ei ruokapakkauksia kovin hyvin voi kierrättää. Sen sijaan kompostipussi ei kai heti mädätä sisältöään, vaan kestää jonkin aikaa, on aika muovisen oloinen mutta kumminkin kuulemma maatuva. Voisiko kompostipussin tapaisista materiaaleista kehittää uudet ruokapakkausten materiaalit, jotka sitten maatuisivat? Mutta siis säilyttäisivät ruuan alunperin hyvin sen aikaa kuin ruokakin säilyy.

perjantai 8. helmikuuta 2019

Sairaanhoidon mitoituksesta

Tämän päivän Savonlinnan paikallisessa sanomalahdessä Itä-Savossa oli juttua, että vihreiden savonlinnalaista kansanedustajaa Heli Järvistä oli uhkailtu. Kuvissa oli muita seudun kansanedustajia, mutta Heli Järvinen näytti jokseenkin sukupolvea vanhemmalta kuin tavallisesti: oliko hänelle käynyt pahemminkin ja joku muu hänen sijastaan juvassa? Pari päivää aiemmin oli Itä-Savossa kysytty Savonlinnan seudun kansanedustajilta, kaupunginvaltuutetuilta, kansanedustajaehdokkailta tms Sote-uudistuksesta ja Heli Järvisen kanta oli sairaanhoitoa ja hoidettavaksi joutumista paljon lisäävä, jolloin ainakin itse tuumin,e ttei siis voi häntääänestää. Sairastaminen ei ole mukavaa ja usein on kivempi sairastaa kotona omin avuin, ainakin pitkölti, vähän jotain neuvoa jostakin etsien, jos tarvitsee, muttei hoidettavana, jollei ole kamalan sairas. Kukin ammattikunta, jos siltä kysytään sen palkasta ja sen asemasta, niin tuppaa aina vastaamaan, että molempia sopisi korottaa, ja niin sairaanhoitokin pyytää lisää resursseja. Kukin ammattialan toki juttelee kovin paljon juuri niiden ihmisten kanssa, jotka juuri sillä hetkellä kaipaavat sen palveluksia. Mutta ianakin lehdestä kun lukee joskus sairaanhoidon lisäämistä puoltavia, kirjoituksia, niin ovat tyyliltään hoitoalan ammattilaisen kirjoittamia, vaikka olisivat potilaiksi itsensä nimenneitä, tai sitten ovat ihan oikeastikin lääkärin tms allekirjoittamia. Yleensä muihin ammatteihin suuntautuneet ihmiset tuumivat useimmista aloista, että kyllä niitä jonkin verran tarvitaan, itsekin aina joskus, muttei kai niin kovin paljoa, vaan se on näkökulmavirhe, joka syntyy, kun on itse niin kovin lähellä alaa jokapäiväisissä ympyröissään. Ja useinhan kunkin ammattiryhmän jäsenet menebvät naimisiin ko ammatin ihailijoiden kanssa. Sen sijaan vanhempi polvi sairastaa paljon ja se on usein asenteista kiinni: hoitohewnkilökunta on eri ikäistä ja tekee siksi eri tekemisentavoilla ja eri käytännön osaamisen määrällä, eri määrällä näkemsytäkin, ja niin voi tökerö virhekävellä viisaan itse osaavan ylitse. Mutta sitä tapahtuu harvemmin, jos hoitajia on niin vähän, että kukin voi itse päättää, milloin todella kaipaa jotakin apua, kun eivät kaikki hetken toiselta kysymiseen ailahtaneet joudu hoitoon.

27.11.2019   L'hettelin tä'llä viikolla parantamisaiheisen blogini http://parantamisesta.blogspot.com sosiaali- ja terveysministeriöön ja kävin silloin heidän sivuillaan. Heillä on alaisuudessaan mm kaikki sairaalat, ja niissä on tietenkin ihmisillä onnettomuutta ja siksi meininki on tavallaan seis sen raskaan vaikutuksen vuoksi ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on siihen jokin viisas teoriaperspektiivi,millä saada  asiat hyvälle tolalle ja homma sujumaan. Mutta vaikka se on viisas perspektiivi ja toimiva, niin se siis on eri asia kuin tavallisen ministeriön teoriaperspektiivi, jolla ei ole tuota tautien ja onnettomuuksien taakkaa mukanaan. Eli ei voi luokittaa käytännössä kaikkia ministeriöitä ihan samaan, vaan tarttee huomata tuo oneettomuusvaara, joka onnettomuuksien kanssa tekemisissä olemisesta tulee.

perjantai 1. helmikuuta 2019

Tavallisen maailmankuvan ulkopuolelta ajatusleikkiä suurten katastrofien välttämisestä ja purkamisesta

"maanantai 28. tammikuuta 2019

Suurten katastrofien välttämisestä tai purkamisesta

Jos käsitys kuolemasta on se, että kuoleman jälkeen on kuolemanjälkeinen elämä, joka on samantyyppistä kuin kuolemaa edeltävä elämä mutta jokin yleensä lähipiirin suuri tekijä kuten läheisimmät ihmissuhteet, työ tao asuinpaikka on muuttunut, vaikka se oli vuosia ennallaan, eikä muutokseen oikein ollut muuta tietä kuin että itse kuolisi noilta läheisiltä ja he henkilöltä itseltään, tms, mutta että kukin pääsisi jatkamaan elämäänsä ja joillekin kauemmille ihmisille, jotka eivät kunnolla tunne, saattaisivat olla samassa maailmassa, mikä ei kuitenkaan juuri mitään vaikuttaisi, jollei sitten joku heistä vaikka ole saanut tärkeää virkaa tms. Niin silloin kai ihminen (ja eläinkin) voi olla synkronissa tiettyjen henkilöiden ja tietynlaisten hänelle sopivien asiantilojen kanssa maailmassa, elää heidän ja niiden kanssa samaan aikaan ja usein kohdalla. Tai sitten olla olematta, jolloin kenties elävät eri maailmoissa. Jos näin olisi, niin voisiko tuollaista synkronointia säätämä'llä itseltään esim. valita, ettei jotakin suurta katastrofia ollutkaan tai tulisi? Synkronointi liittyy kai osin sosiaaliseen lojaaliuteen ja yhteensopivuuteen sekä elämänvaatimusten yhteensopivuuteen, mitä usein auttaa riittävä sosiaalinen ym etäisyys. Ja osin siihen, mihin asioihin, arvoihin ym on kiinnittynyt ja mikä niin ollen on onnekkuutesi ja epäonneklkuutesi kussakin elämänvalinnassa ja aihepiirissä: minne luonnostaan jatkaisit elämässäsi ja millaiseen elämänpiiriin tutustuisit, kenen seuraan lyöttäytyisit tunnesitein mutta pakottamatta ghäntä."
 
Silleen kiinnostava kumminkin, vaikka vaikea tietää ja siksi haasteellinen osata, että jos tuon saisi toimimaan, niin voisiko sillä teoriassa purkaa ydinpommin tuhon? Katsoisi, kuulostelisi tuntemuksiaan ja olosuhteita, ajan henkeä, että millä tavoin olisi synkronissa tuon tuhoalueen  väestön ja kai el'imisrtön hyvän elämän kanssa niin, että tuntuisi heidän elämänsä vain rauhassa jatkuvanja muutenkin olevan rauhan ilmapiiri, rauha ihan maassa ja maailmassa, ja sitten valitsisi sen, tekisi siitä valintamahdollisuuden muillekin, mahdollisen uoman yhteisölle, ilman, että olisi liian konkreettinen sen suhteen, mitä kuolemanjälkeiseen elämään heidän sinun kannnaltasi siirtyess tapahtui ja miksi taas jatkui samassa maailmassa, eli etäisyys kai olisi hyvä ja jonkinlainen asioiden sumpliminnen hyvälle tolalle ilman että yrittäisi vaatia maailmalta konemaista aina konkreettista dynamiikkaa tuollaisissa hnekimaailman jutuissa.
Mutta pommiin kai on yleensä ollut joku syy, myös yksittäisten henkilöiden joukon kannalta niin, ettei ehkä olisi mahdollista jatkaa koko tuhoutuneen ryhmän kanssa vaan usein sellaisissa tilanteissa osan täytyisi jäädä meidän maailmamme kannalta kuolleiksi ttai muuten ainakin toistaiseksi vajaalle osalle osallistumisessaan ko maailman menoon, esim. paljon etäisemmiksi meidän elämänympyröidemme kannalta.

7. helmikuuta 2019   Mielestäni ydinpommin keksiminen laittoi luun kurkkuun useimpien tai kaikkien maiden sotilaallisille perinteille ja perinteisille nökemyksille aruhan ylläpidosta, kunkin asian roolista, sotilaallisen voiman ja elämässä tarvoittavien taitojen luomisesta, maan turvaamisesta ja lasten kasvatuksesta, myös kansainvälisistä suhteista ja siitä, mihin mikin raja, että kuinka pitkälle jossakin asiassa sopii mennä, pitäisilaittaa. Siinä mielkessä on vuosikymmenet oltu paljoltipallo hukassa ja olisi suuri helpotus, jos ydinuhka ei olisi niin suhteettoman suuri muuhun verrattuna, mikä sitten on yksi motivaatio miettiä tavalliusen maailmankuvan ulkopuolisia keinoja, uuden oppimista, kenties aivan toisenlaisiin aihepiireihin kurkistamista ongelmanratkaisumeneteömänä ydinpommin vaaraan. Mutta tämä menetelmä muistuttaa jonkin verran sitä, miten rukoileminen vaikuttaa: on oma elämäntapa, ideaalit, hyvään poäin yrittäminen, uusi alku, rukoileminen, viisaampiin turvaaminen, uusien tapojen omaksuminen, sivistynyt linjaus, jolla yleensä menee paremmin, usko mahdollisuuteen henkistä kautta muuttaa asioita paremmalle tolalle, yms mitä rukoukseen yleensä liitetään ja mikä niin voi olla niitä seikkoja, jotka auttavat paremmille teille - ja perinteiseen kulttuuriin sopivaa sitten kumminkin loppujen lopuksi, vaikka ehkä enemmänklin siinä muodossa, että rukoillaan ja yritetään parempaan ennen kuin on mitään kamalaa tapahtunut, tai sitten kun huioli vaivaa.

"10. helmikuuta 2019
Tätä jos kokeilisi ydinvoimalaonnettomuuden aikaan, niin jos huolehtisi normaalit varotoimet hyvin, niin voisi kai käsitöiden tapaan kuulostella, että tästä saisi hyvin ton tai sitten tollasen tai tollasen, jolloin lupaavaan vaihtoehtoon, esim. että onnistuisi saamaan polttoainesauvat eri vesialtaisiin tavallisen ydinvoimalan sammuttamisen tapaan, vaikkapa sitten automaation avulla, niin voisi jonkin vaihtoehdon mukaan lähteä vähän samaan tapaan kuin reistailevan koneen kanssa voi kokeilla, että toimisiko tollanen, kun tuosta näytti lähtevän ihan hyvin, niin että osin on kyse siitä hengestä, millä tekee ja tsemppaamisesta ja osin siitä, mitä tekee, ja osin toki rukoilemisesta, halusta vaalia tuhoalueen ihmisiä ja eläimiä & kasveja, osin hyvästä ammattityön laadusta."

"

11.2.2019
Jos tästä saa joskus langanpäästä kiinni ja sitten taas uuvahtaa ja epäonni vaivaa, niin yleensä tällaiset oman osaamisen äärirajoilla olevat asiat eivät hyvin toimi urakalla väsyneenä tai kun touchia ei ole, vaan silloin jos haluaa näitä kokeilla, tarttisi ensin satsata eheyden vaalimiseen: luonto, musiikki, uskonnot, vapaa-ajan viihtyvyys, kenties lämpöisen kylläiseksi hyvällä ruualla, terveiden elämäntapojen eheys, hyväntuulisuus ja hyvä tahto & kauniit linjaukset maailmassa.
"

27.8.2019
"After California earthquake?
In the news some time there was a map of USA but without the Californian peninsula. Had the predicted big earthquake happened and was it caused by a nuclear bomb? I tried to compose a piece about continuing onwards.
"

Vaihdoin tämän blogin nimen

 Tämän blogin nimi oli siemmin "Ympäristökysymysten ratkaisemisen suurista linjoista". Vaihdoin eilen sen uudeksi nimeksi "Ra...