perjantai 22. heinäkuuta 2016

Energiansäästölämpuista ja lämmityksestä

Joulukuulta 2015

"Muuten, kun lämpun valo särisee, mutta kuumennut hellan levy ei särise
ja vain vähitellen hiipuu hehku pois, niin jos olisi vastaavasta
materiaalista lampun hehkulanka, että syttyisi vain vähitellen ja
sammuisi hiipuen pois, niin se kai ei särisisi. Eikö sellaiselle olisi
paljon kysyntää?


Energiakulut eivät kai tule lampuista vaan lämmityksestä, autoista ja
tehtaista. Nyt täällä yksiössä kahden pienehkön paksuturkkisen koiran
kanssa on ihan hyvin lämmintä, vaikka vain keittokomeron patteri on
osan aikaa päällä. Ratkaisu tuntuu olevan sellainen, että ikkunan
raoista vetää jonkin verran niin että yöllä happea riittää ainakin
ikkunan luona, ja lisäksi tuuletan paljon kerrallaan tai siis ikkuna
tai tuuletusikkuna ihan auki ja sitten taas, kun tuntuu, ettei vaihdu
enää kunnolla tai että tulee liian viileä, niin ikkuna kiinni. Lisäksi
olen juonut teetä ja syönyt lämmintä ja lamppuja on yhdestä muutamaan
koko ajan. Mutta jotenkin vaikuttaisi siltä, ettei näin kulu kovin
paljoa lämmitysenergiaa. Mutta villapaita,v illasukat ja viltti
minulla on ja pesukone linkoaa 1400 kierrosta niin, ettei ilma koskaan
ole kovin kostea. Suihku tuulettuu hyvin ilmanvaihdon kautta eikä tee
asuntoa kosteaksi, mutta on suihkukaappi.
Mutta auttaisikohan tällainen lämmitykseen? Jos vetäisi paljon, olis
jaloissa viileä ja niin kaipaisi koko ajan lisää lämmitystä.
Villasukat ja viltti auttaisivat siihen aika paljon, jos niitä
jatkuvasti käyttäisi, mutta kuka jaksaa ja kuka ei sellaista. Jos
tuulettaisi ikkunanraosta, kuluisi patterin lämmitystehoa paljon ja
asunnossa olisi bviileää. Nyt eivät patterit ole kuumat vaan
keittokomeron patteri lämmin ja olohuoneen patteri kylmä tai viileä.
Mutta ikkunoissa on kolminkertaiset lkasit.

Onks toi ikkunoiden veto eristeistä kiinni, eli eristenauha vaan
kunnollista ja oikein paikoillaan, esim niitattuna, niin ei vedä
melkein ollenkaan? Mutta täällä tuuletusikkunassa on ritilä ja
eristettä ei.

Eli vetoa niin vähän, ettei siitä tule kylmä eikä kummemmin viileä.
Mutta toisaalta vetää hiukan kumminkin niin, ettei yöllä tarvitse
nousta tuulettamaan, jos nukkuu tuuletusikkunan vieressä, mihin
vähäinen veto tulee.

Huoneita ei saa olla useampaa kuin asukkaita tai sitten eristys
vastaavasti paremmaksi."

"Fysiikasta opin, että ikkunalasi on hyvä siksi, että näkyvä valo menee
siitä hyvin läpi mutta lämpösäteilylle se on läpinäkymätön."

"Vetääkö sitten joissain taloissa seinänraoista? Ne kai ovat seinän
tasaisen osan saumakohdissa, läjinnä lattianraoissa ja nurkissa.
Voisiko siis ihan vai irrottaa lattialistat ja vetää seinän ja lattian
rajaan nurkkaan pienen kolmion pakkelia, joilla seiniä paikataan tms.?
Ehkä jättä vähän reikiä, jos talo tarvitsee niitä? Ja jotenkin niin,
että olisi helppo uusia, jos talo liikkuu ja tulee uusia rakoja.
Ja ennen kaikkea nuo isot ikkunat eristää kunnolla, esim. niin, että
ammattilainen tekisi sen. Kai sillä jotakin säästäisi energiakuluissa.
Ikkunalasin ja puitten välistä ei kai yleensä vedä, vaan vain puitteen
avattavan ikkunaosan ja seinän osana olevan puitteen välistä. Ja jos
isoja ikkunoita ei yleensä avata muuten kuin ikkunoita pestessä, niin
ne kai voisi eristää kestävällä tavalla. Tarvitsemansa ilmanvaihdon
jättäisi sitten tuuletusikkunan heikomman eristyksen varaan, mitä kai
voisi jotenkin säätää tarpeen mukaan.
Olisi kai tärkeää, ettei käyttäisi niinkään kumi- ja muovieristeitä
kuin kangasta, villaa tms."

"Jos vetää seinänraoista huonekalun takaa, niin menee kai puoli tuntia,
kun purkaa tavarat huonekalusta ja laittaa ne taas takaisin. Tyhjää
huonekalua voi nostaa vähän toisesta päästä ja silloin se on melkein
koko matkalta irti maasta, jolloin voi jalallaan liuttaa vierestä
räsymaton tms sen alle melkein koko alalle, sitten laskea alas ja
vetää huonekalu maton päällä kauemmas seinästä, jopa helposti toiselle
puolen huonetta.

"Kirjahyllyn kasasin tänään. Se
kävi sukkelaan, kun kirjakassit oli nukeroitu: alh 2 kolmas
kassillinen vasemmalta = A2 V3 jne. "
Samoin keskimmäinen hyllykkö ylhäältä kolmas, toka kassollinen oikealta K Y3 O2"

"Tuosta kirjahyllyn siirtämisestä vielä.
Jos ei ole monta hyllykköä siirrettäävänä, ja joskus vaikka olisikin,
niin jos suunnilleen muistaa, minkä aiheen tai muuten millaisia
kirjoja oli milläkin korkeudella, niin voi siirtää vaikka kaksi ylintä
riviä sohvaan iso kirjapino kerrallaan juuri siinä järjestyksessä kuin
olivat hyllyssä, ja pari hyllyllistä vaikka eteisen oven viereen,
hyllyn vasen puolisko vasemmanpuoleiseen pinoon oikeassa
järjestyksessä ja oikea puolisko oikeanpuolimmaseen pinoon, ja toinen
hyllyllinen samoin mutta eri ryhmäkseen, jottei sotkeennu, mikä oli
mitäkin. Jne.

Voiko olla, että joku pelaa sosiaalista peliä vihreitä vastaan siinä,
miten vihreiden kysymyksiä yleensä hoidetaan? Esim. nämä kysymykset
ovat sellaisia, että niistä pitäisi edes jonkun lukea edes puoli sivua
tekstiä, mutta kun joku kysyy nuorelta vihreältä aikuiselta, että
voisiko lukea, niin samalla vaatii, että pitäisi ruveta ammatikseen
esim. insinööriksi, mikä on ihan eri kokoluokan juttu kuin lukea jokin
yhden sivun mittainen käyttöohje tms. tai vaikka lajitella
parinkymmenen paperin nippu ja tehdä sille sisällysluettelosivu, jotta
eri ohjeet löytää helposti mapista."

* * *

Kuvia asunnostani http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html

19.9.2016
" kun asun kerrostaloyksiössä kahden
40cm korkean noin kymmenkiloisen koiran kanssa, niin välistä meinaa
happi loppua ihan vaivaksi asti, eli yksiötä pienempi talo ei käy, ei
vaikka tila olisi suurempi mutta ovien eristämä pienemmäksi.
Sen sijaan kerrostaloyksiöni lounaan puolella toimii pitkälti ilman
lämmitystä, mutta teetä kyllä kuluu ja vilttejä ja villasukkia
tarvitaan. Talvella on yleensä ollut keittokomeron pikkupatteri lämmin
ja nyt ei tänä syksynä vielä kumpikaan patteri, mutta muutamana viime
päivänä onkin ollut viileä ja olen joutunut hakemaan viltin etenkin
tuulettamisen yhteydessä.
Eli kolmilasiset ikkunat ja betoniseinät, tosi tiivis sisäovi,
aurinkoinen etelä-/länsineinusta ja pyykinpesukone 1400 kierrosta
linkoava pyykin melkein kuivaksi mutta rypyttömäksi jättävä. Niin
isoin osa lämmityskuluista säästettäisiin, luulen. Yksi asukas per
huone plus lemmikit."

"Tässä on seinät niin paksut, kai betonia, että kun naapuriasunnossa on
ehkä metrin verran sisennettyä parveketta vuoteeni vieressä seinän
toisella puolen, niin en ole koskaan oikein huomannut, että missä
kohden on parveketta ja missä ei, vaikka tiedän, että siellä täytyy
olla parveke tottakai, japarvekkeen oven ääni kuuluu. Eli eristys on
hyvä, seinä viileä muttei kylmä, vaikuttaa ihan betonilta, mutta
savolaiset ovat kovin taitavia rakentamaan, kokeneen vanhuksen
tyyppisiä  ja taidoista harrastuneita.
"

"Tämä on 3-/4-kerroksisen kerrostalon ylin kerros, mutten ole
huomannut, että käytävästä tulisi lämmintä ilmaa tänne edes
tuulettaessa, vaan sisäovi on niint iivis, että sanoo puh, kun sen
sulkee
. Mutta rappukäytävän ilma on täällä ylhäällä huoneilman
lämpöistä, koska se kai on talvisaikaan huoneistoista rappuykäytävään
karannutta ilmaa. Voiko olla, että ero omakotitaloon on juuri tuossa:
eteisen ilma on lämmintä, ei puhku viileää eteisestä. Kai siis
omakotitalojen lämpimyyttä voitaisiin parantaa eristämällä eteisen ovi
tiiviiksi - puh? Tai sitten jotenkin lämmittämällä eteinen - voisiko
se olla osa asuintiloja? Tuulikaappi ei kai viilennä vaan tekee
asunnon lämpimäksi, mutta siihen on tiivis ovi ulkoa ja sisältä ja se
on pieni ilmamäärältään. Mutta tuulikaappi on hankala käyttää. Sen
sijaan eteinen on liian suuri kylmäksi tilaksi asuintilojen vieressä
tai keskellä etenkään. Mutta olisiko eteisvälikkö ratkaisu tähän?
Tuulikaapin tapaan eristetty. Tavaroiden säilytys joko kuistilla,
varastossa, ulkona tai lämpimissä sisätiloissa. Onko omakotitaloissa
liikaa tilaa? Asumisviihtyvyyden kannalta pitäisi olla yksi huone per
(aikuinen?) asukas, sanoo kelan asumistukineuvoja. Sama pätee kai jos
on osin omalla lämmöllään lämmitettävä tilat, joissa oleskelee."

21.9.2016
"Mitenkähän on, energiatehokkaat talot kiinnostavat vihreitä ja kai
siis etenkin pääkaupunkiseudulla. Postissa tuli tänään lappu, että
vuokra-asuntoni tai taloyhtiön olisi ostanut joku
pääkaupunkiseutulainen asuntoyhtiö tms, muttei kyllä vuokranantajalta
ole kuulunut mitään sellaista tietoa, ainakaan vielä.
Tämä taloyhtiö on kovin viihtyisä asua, mutta jatkuvasti saa
vaikutelman murhista, esim. että joku tulee yöllä omalla avaimellaan
tai taidolla tiirikoiden uuden vuokralaisen asuntoon ja sen jälkeen
tästä ei kuulu enää mitään, kuoli kai. Ja näin käy yleensä ekana
iltana tai ihan alkuun. Kanssa koirani valittavat jonkun käyvän
asunnossa niin usein, että tarttee olla samasta rapusta vanhus, ja
ruuista sairastuu, jos avonaisesta maistaa. Ei iltaisin liikuta ulkona
eikä mennä noin vaan kylään ihmisille. Talonmies on kamalan taitava ja
kokenut, eläkeiässä jo ja osaa savolaisen elämänmenon ihmisineen.
Mutta esim. posti tai mainoksenjakaja ei välttämättä pitkään ole sama
uusi vaan jotkut vain osaavat liikkua täällä. Täällä asutaan, jos on
jotakin ongelmia esim. hoitoalojen tai pioliisin kanssa niin, ettei
saa tämän reilumpaa kohtelua muualla, ainakaan missään, missä olisi
mukavia ihmisiä. Mutta silleen jos noi tapetuksi tulemisen riskit
hyväksyy, niin tämä on hyvä talo asua ja mukavat naapurit. Täällä
asumisesta voi lukea blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.fi .
Laitoin tässä joku päivä kuvia asunnostani blogiini ja siirsin ne
toiseen blogiin, joten nyt ne ovat osoitteessa"
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html.
"Tuosisustusohje on muuten onnistunut. Sitä kannattaa kokeilla, vaikkei
minun asuntoni tyylistä pitäisi.
Yst. terv. Hannele Tervola
J.K. Savolaiset rakennusmiehet ym käytännön ja matkailun ja taiteen
alan ihmiset ovat taitavia, joten kannattaa kysellä heiltä, miten talo
on rakennettu, jos se kiinnostaa, kai olettaen että moni on vanhuksen,
vuosikymmeniä harrastaneen tavalla taitava. Ja lukea ainakin tuo
uusavuttomuudesta eroon pääsemisen ohje, jonka kai tässä ketjussa
aiemmin lähetin."

* * *
4. lokakuuta 2016
Lämmityksen ja vedon puutteen sekä eristyksen lisäksi olennaista on, ettei huoneilma ole yhtään kostea, koska kostea tuo mukanaan kylmää ja ei-niin-viihtyisää. Huoneilma kostuu, jos se oli ensin lämmintä ja sitten jäähtyi, kun huoneistossa kumminkin elettiin niin, että tuli ruuasta, pyykistä, suihkusta ja ulkoiluvaatteista kosteutta. Kun huoneilma on kosteaa, tulisi heti tuulettaa kostea ilma pois ja viileää ulkoilmaa tilalle. Ulkoilma kuivempana lämpiää nopeasti, vaikkei lämmitystä juurikaan olisi, jos kotona on väkeä, jolloin kotona on paljon viihtyisämpää ja lämpimämpää, kun sisäilma on kuiunut lämmetessään. Kanssa on tärkeää suihkun ilmanvaihto tai tuuletus, ettei kostuta huoneistoa liikaa. Ja pesukone on tärkeä valita 1400 kierrosta linkoava (joka kääntelee pyykin vielä lopuksi), on ollut hyvä käytössä, pyykki kuivaa nopeasti eikä kostuta ilmaa, ja on samanhintainen suunnilleen kuin muutkin pesukoneet, ei niitä kalleimpia. Pyykki pitäisi kuivata lähellä tuuletusikkunaa muttei kai aivan sen kohdalla, missä ilma on viileää, vaan kuivan huoneilman ja tuuletetun ilman rajamailla kai, niin kosteus ei kastele huoneistoa vaan koti pysyy kuivana ja siksi lämpimänä.

* * *
ma 31.10.2016
Kerrostaloyksiössäni on pari kolme viimeistä päivää ollut jotakuinkin 19C ja jatkuvasti on ollut viileä, tarvinnut koko ajan vilttiä, kymmeniä teekupillisia teetä päivässä ja paljon ruokaa. Ei se voi olla energiatehokasta. Jos olisi kuiva ilma, niin kai samalla lämmitysmäärällä sen saisi muutamaa astetta lämpimämmäksi helposti. Jo 20C on paljon parempi kuin 19C. Eikö lämmitysohjeissa pitäisi olla lämpötilan sijaan ohje, että jos on viileää ja yhtään kosteailma, niin tuuleta kerrala paljon, jotta lämpenee hyvin, niin säästettäisiin nekin teenkeitot, ruokakustannukset ja jatkuvasti lämpiminä olevat patterit, jotka eivät lämmitä.
Ihmisen verenmierto toimii eri tavoin kylmissään ja lämpöisenä: lämpöinen hohkaa hiukan lämpöä mutta kylmissään olevan on kuin vähäverinen, ei lämmitä huonetta yhtä lailla. Eli jos huoneen kerran saa lämpimäksi, niin pysyykö se helpommin lämpimänä 22-23C-asteisena kuin 19C-asteisena, jos huoneessa on joku tavalliseen tapaan elelevä? Nukkuessa olen huomannut, että jso on villapaita yöpuvun päällä ja kädet peiton päällä (kuin Itävallassako?), niin huone pysyy lämpimänä ja nukkuu paremmin, mutta jos on alunperin liian viileä, niin se ei onnistu. Se meinaisi, että ihminen talvivaatteissakin lämmittää huonetta asumisen kannalta olennaisen paljon, mikä tarkoittaa, että 22C on energiatehokkaampaa kuin 19C.