torstai 15. joulukuuta 2016

Yksi porkkanavaihtoehto: buddhalainen näkemys ja vihreät

Tuossa yksi hyvä alkeisteos buddhalaisuudesta. Tässä alla tosin oma näkemykseni.
 
Buddhalainen valaistuminen on monen haave, ainakin Aasiassa. Voisiko sen yhdistää ympäristöasioista huolehtimiseen esim. tähän eurooppalaiseen tapaan? http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/12/buddhalainen-valaistuminen.html

"Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin
Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa.

Katso ehkä:
MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf.
Terveistä elämäntavoiusta tavallisia ohjeita muualta, muiden kirjoittamia
Terveistä elämäntavoista ja terveiden tekemisentapojen ohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Arjen ihmissuhteista http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/ihmissuhteista.html
Moraalista http://healthilymoral.blogspot.fi
Vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
Paranemisesta http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/vaikutelmani-henkiparantamisesta.html
Suurista tunteista http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html
Ajattelun taidosta http://pikakoulu.blogspot.fi  "

maanantai 12. joulukuuta 2016

Lämpöiset lapaset, kutomisohjeita, Hyvää Joulua!

Kudoin liukuvärjätystä paksusta villa-akryylilangasta jämäkät tuulenpitävät lapaset,
pituus ranteen ja kämmenen rajalta lapasen kärkeen 20cm ulkopuolelta mitattuna,
ainakin kun kokeilin, -10C ja tuulta vaikkei niin lujaa tuullut, niin olivat lämpöiset,

ajattelin myydä 20 eurolla




Muutin mieltäni ja ajattelin, etten sittenkään myy niitä.

https://www.tori.fi/vi/32596989.htm



* * *

Laadin kutomisohjeenkin   http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

* * *

Kudoin jo toisetkin lapaset, toisella tapaa liukuvärjätystä langasta, eivät ole yhtä jämäkät vaan naismalliset,ovat vähän pienemmät.
Myisin ne 15 eurolla, jos joku haluaa pukinkonttiin ostaa.


* * *

Ilmaisia joululahjalinkkejäni:

Iloista joulua!


* * *

12.10+.2017 Kutomisesta
Noista kutomisohjeista muutama näyttää olevan kutomista paljon helpottava:

On mm villasukan kantapään kutomisen ohje.

Parsimisen ohje on myös.


"Lankojen valitsemisesta
Langoillaon tuntunut olevan kovin paljon väliä. Tässävillapaidan
alussa on käsinkutomisen tunnelmainen liukuvörjätty lanka, jonka
tyyli, tunnelma jotenkin auttaa oppimaan kutomista. Yleensä, kun näkee
kaupassa lankoja, niin ne tuovat jonkin tunnelmavaikutelman ja tuovat
mieleen jonkin työntekotavan ja jonkin vaatekappaleen,mihin ne ainakin
minuntyyppiselläni ihmiselläsopisivat, jos haluaisin sellaista. Ja
niin en esim. osta tietynväristäniinkään vaan sellaisen,joka tuo
mieleen elämäntapahaaveen tms, joka minulla on, enkä osta sellaista,
jokaon eri ihmistyypin mieltymys, jota en jaa. Ja niin lanka sitten,
jos se on hyvin laadittu, neuvoo kutojaa. Esim. tämän langan kanssa on
helppo unelmoida villapaidasta ja kutomistaidosta. Samoin katson
tarjoukset: joku kokenut myyjä tietää, että tähän vuodenaikaan on
hyväkutoa tuollasita, ja aloittelijana noudatan niistä ohjeista
niitä,joihin minullaon hyvämotivaatio, enkäosta tavallisesta tai
erikoishyllystä lankoja, joident yyppiä en tunne, koska ne on
varmaankin tarkoitettujohonkin tiettyyn,mitä en nyt - vielä? - ole
tekemässä."

"Kutomisnopeus ja silmukantekotavat
Kutomisnopeuden kannalta on silmukantekotavalla kamalasti väliä,
samoin viihtyvyyden. Esim. että nurjaa silmukkaa kutoessaan pitää
lankaa kuteen etupuolella lähes silmukan luona ja hakee sen siitä
helpolla liikkeellä. Ja ettei vasemman käden puikon pää olesilloin
pitkä vaan lyhyt mutta sormet pitävät silmukoita paikoillaan.
Ja että silmukoita on kasattuna (ei pakattuna) vasempaan käteen niin
että hiukan hölläämällä otetta ne valuvat yksi kerrallaan kudottaviksi
ja sitten pois puikolta, kun silmukka on valmis.
Oikeaa silmukkaa kutoessa pitäisi langan olla ihan silmukan takana
hiukan senoikealla puolella, jotta vain työntää puikon silmukan läpi
ja noukkaisee langan takaisin etupuolelle.
Näistä silmukantekotavoista olen kirjoittanut jo aiemmin ja ne ovat
vaikuttaneet parhailta niistä, joihin olen tähän mennessä törmännyt.
Aloitin tämän blogitekstin neivomallakutomisen rentouttaja
silmukantekotavan hahmottamista,tosin osin linkkien avulla. Se
tuntuisi olevan tärkeääsilmukantekotavassakin: rentoa,leppoisaa,
viihtyvää, hyvin hahmottavaa, monet asiat hahmottavaa,
justeeraamistaitoista, mukavaa viihtyisää kutomista.
Yleensä silmukantekotapoja ei kannata matia niiltä, jotkakannattavat
lakihenkisesti tms määräilevästi ihan eri tyylilajiakuins inä,koska
heidän silmukantekotapansa on luultavasti ihan vain tyylilajin
perusteella valittu ja vain hiukan käytännön seikkojen."

"Luulen, että kutomisen seesteisyys on ainakin osin kiinni siitä,
ettei kutominen ole urakka, josta raahautuu läpi, vaan miellyttävää
vastapainoa muulle elämälle, tekeminen, jonka tyyppistä kaipaa juuri
sen verran, kuten vaikka joulunalusajan synkän pimeälle säälle ja
niskassa painavalle koululle tai työlle. Mutta olennaista tuossa siis
että mielitekojen mukaiset työrupeamien pituudet ja paljon pitkiä
taukoja, jos vain olo tuntuu jotenkin kaipaavan sellaista. Yleensä,
jos ajattelee aikataulumaisesti jatkavansa sen ja sen ajan jälkeen,
niin on edelleen ikään kuin työputkessa, kun taas loma, lepovaihe
alkaa vasta sen jälkeen, kun tuo suunniteltu ajankohta tuli ja ei
sopinutkaan tehdä töitä silloin. Siksi on parempi olla lomailevalla
asenteella, niin työ ei tunnu taakalta."

"Kanssa kuvion voi jakaa osiin, joissa on pienempi leveys, esim. kukka
ja varren laineet tai matka kuvion reunaan, niin ne on helppo laskea
ko lukumääräisiänä pallukkariveinä, joista kukin pallukka haaleasti
värjäytyy, kun se kudotaan tai on juuri kudottu. Ja pallukat voi pitää
ryhmiteltyinä niin, että selvästi erottaa luvun, esim.
4:   xx xx,
5:  xx x xx,
6 xxx xxx,
7 xxx x xxx,
8 xxxx xxxx, tau xx xx   xx xx,
9 xxx xxx xxx.
Siis valitaan pallukkarivi sen mukaan, moneenkolasketaan, ja sitten
edetään samassa pallukkarivissä. Eikä vaihdeta ryhmittelyä sen mukaan,
mikä numero laskuissa on menossa."

Blogitekstin http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
alussa onohjeita silmukantekotavan säätämisestä mukavaksi,
samankokoisten kutomisesta, oman mallin tekemisestä ja sukan kantapään
kutomisesta.






Tuossa lehtiköynnöskuviossa saisi kuviosilmukka (nurja) olla löysempi kuin taustasilmukka (oikea, jos kutoo ympäri eikä edestakaisin).

tiistai 6. joulukuuta 2016

Rahapuu ja vihreiden suhde rahaan

Vihreät ovat ensisijaisesti luonnonsuojelijoita eikä se erityisesti merkitse negatiivista asennetta rahaan tai kauppaan. Moni vanhemman polven henkilö saattaa olla kommunisti, ainakin ollut kommunistisympatioin ja siksi halunnut ujuttaa kommunismia vihreille. Osa nuorten vihreiden vanhemmista tai tutuista saattaa haluta pelata vihreiltä pois vaikutusvaltaa ja siksi yrittää vieroittaa heitä rahasta. Kielteisen asenteen taloudelliseen sfääriin ei siis kuulu olla viereiden linjauksen osa vaan yksilöllisesti muista syistä valittavissa - esim. nuo toiset voiusivat valita sen itselleen, jos kerran suosittelevat sitä.
Rahaa saadaan siitä, kun rakennetaan yhteiskuntaan jotakin,mitä muut toivovat, mistä ovat valmiita maksamaan. Raha liittyy siis hyödyllisyyteen ja viihtyvyyteen. Yksi tykkää yhdestä puuhasta ja toinen toisesta, yksi yhdenlaisista ympyröistä ja toinen toisenlaisista, ja siksi maksavat muille siitä, että huolehtivat muuntyyppiset tehtävät kuin missä itse hyvin viihtyvät, ja siksi ovat itse juuri tietynlaisessa kivassa ammatissa. Mikä on minunlaiseni paikka maailmassa, esim. viihtyvyyden ja arvojen puolesta, mikä ammatti? Raha liittyy siis työnjakoon ja vaihtotalouteen, silloinkin kun ihmiset ovat monitaitoisia.



Ostin muistaakseni muutama kuukausi sitten rahapuun. Rahapuiden sanotaan tuovan rahaa. Ne ovat helppohoitoisia viherkjasveja, alle kympin maksavia. Alkuun mietin rahapuuta, että miten siitä oppisin rahansaantia, mutta vasta kuukausien kuluessa rahapuun jossakin huoneen reunalla roikkuessa olen saanut jonkinlaisen käsityksen siitä, miten se tuo rahaa. Ennen saatoin ostaa tavaran tyypillisesti noin vain ohimennen, kun kerran tarvitsin sellaista, kului ehkä 5min kaupassa. Nyt ostokset roikkuvat suunnitteille monesti kuukauden pari ja ostan hyvänä hetkenä elämäntapahaaveen mukaan jonkin hyvin toimivan välineen enkä juuri tiettyä. Suhteeni mainosten tarjouksiin on muuttunut: etsin sopivasta hintaluokasta jotakin hyväätekevää enkä väen vängällä juuri tiettyä, ja keskityn siihen, miltä näkökannnalta tavaran tekijä on olettanut sen olevamn hyvä lisä elämään, jolloin tulen sen kanssa juttuun paremmin ja se näyttäytyy mahdollisuutena, toimivana lisänä arkeen eikä yhtenä epäonniostuneena ostoksena ja ihmistyyppikeskeisesti hahmotettuna tyylilajina, vaan jonkun laatimana panoksena siihen, miten elämää voi parantaa, siis useale ihmisele sopivana eikä sen ja sen tutun valintana. Ja niin en tarvitse niin montaa tavaraa ja olen vanhoihinkin tyytyväisempi, lähestyn niitä eri etäisyydeltä, eri tavoin ne elämäni avuksi ottaen.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Kasvissyönti, lihansyönti vai ihmissyönti



Eläinten oikeudet nostavat kysymykseksi, pitäisikö olla kasvissyöjä, ja jollei, niin pitäisikö syödä ihmisiä eikä eläimiä.
Jottei tapettaisi eläimiä, voisi kai olla osittain kasvissyöjä, jos ruokavalio olisi esim. oman ilmaston ja kulttuurin perinteinen, siis Suomessa mm suomalaisia perinnejuureksia ja leivonnaisia. Se vastaisi sitä, että varin iso osa ihmisistä olisi kokonaan kasvissyöjiä ja osa lihansyöjiä. Kokonaan kasvissyöjä ei näytä voivan yhtä hyvin vaan on kuin jostakin ravintoainepuutoksesta kärsivä, jotenkin venytetty ja ilkeilevyyteen taipuvainen, ei kylläisen hyväntuulinen kuten terveellisellä tavallisella ruokavaliolla.
Muttei ole niin yksinkertainen juttu tuo, että välttämättä pitäis
i välttää tappamasta eläimiä. Aasiassa, missä buddhalaisuuden myötä ältetään tappamista, ovat suuret systeemit poissa hallinnasta, joidenkin koulukeskeisyys kirdutushenkistä luokkaa - eikö juuri se ole sitä, mitä vastaan sotia tarvitaan: huonompia kohtaloita torjumaan?! Eli tappamista ei pitäis karsia kokonaan keinovalikoimasta tai elämä menee liian huonoksi. Luonnossa on tavallaan leppoisaa ja eheää ja tavallaan rajua ja kuolema usein läsnä. Lemmikkieläimeni, nykyisin kaksi koiraa, tuntuat sanovan, että se on eläimen mielipide siitä, mihin raja pitää vetää: kuolema ei ole niin huono valinta kuin huono elämä. Elikysymykseksi tuntuisi vaihtuvan, miten luoda ja ylläpitää kotieläimille hyvät elinolot ja hyvä elämä.
Mutta jos eläimet ovat hienoja ja kaikkien ihmisten kamalia edesottamuksia ei jaksa enää allekirjoittaa, niin pitäisikö osa ihmisistä syödä, esim. ikävä työkeskeinen kireä työtoveri työpaikalla, jolla on muutenkin liian rankkaa? Tai jos lapsia painaa koulu, niin auttaisiko, jos jossakin kotimaassa olisi ihmissyöjiä? Luultavasti ei, sillä ihmissyöjä ei syö vain muutaman vuodessa aan on isompi ilmiö, esim. ruokakauppiasta kiinnostava. Ja ihmissyöjän pitää saalistaa jotenkin, eikä se käy isomman koon perusteella kuten eläinten tapauksessa usein, vaan taritaan valheita ja näyttelemistä, jotka puolestaan painavat valehtelijaa niin, että tämän pahan olon peittääkseen tarvitsee syödä, paljon - syödä joku... Eli syntyy soppa josta alkuperäinen hyödyllinen ajatus katosi kokonaan. Sen sijaan syödään nuoria, ihmisiä maista jotak olettavat välit hyviksi, kuuluisuuden heilaehdokkaita ym mitä suomalaisen käsityksen mukaan ei pitäisi syödä. Samalla yhteiskunnan toiminta jää huolehtimatta. Siksi ihmissyöntiä ei pitäi kannattaa. Etenkin sen laajuudesta pitäisi pitää kirjaa ja huolehtia yhteiskunnan toiminnasta.
Hankalien ihmisten kanssa tulee yleensä toimeen, kun huomaa, että ihmisillä on oma arkijärkensä, joka on heidän ymmärryksensä määrä, ja lisäksi ulkoa luettua koulutusta ym sivistystä sekä sentyyppistä matkittua ajatteluyritelmää, joka voi mennä pieleen. Nuo ulkoa luetut ja matkitut oat holtittomia, voiat satuttaa muita, mutta arkijärjen laajuudessa, ihmisen omalle ymmärrykselle kommunikoiden, tavoittaa yleensä ihan tervejärkisen mielekkäästi toimivan yksilön.

17.9.2017   Kysymys lihansyönnistä ei ole sama kuin kysymys ihmissyönnistä. Jotkin eläimet kenties miettivät sen olevan, mutta ero on ainakin siinä, ettei ihmissyöntiä osata järjestää edullisin päin niin ettämaailma paranisi siitä kenet syödään ja kenet jätetään syömättä, vaan ihmissyöjät tuppaavat syömään ketä kiinni saavat tai jonkin tietyn ryhmän jäseniä puolueellisesti ja soin siksi, että on nälkä niin vainäkkiä syövät jonkun. Kun taas kotieläinten kanssa mietitään tehdyn aikanaan kun ne kesyyntyivät, sopimus, että saavat ihmisiltä ruuan ja suojan ja huolenpitoa mutta vastineeksi ihminen saa tappaa ne ja syödä. Tätä onpidetty ihan hyvänä järjestelynä siksi, että eläimen elämä näyttää olevab parempaa kuin ihmisen, eikä ihmisellä olisi tarjota vaihtoehtona muuta kuin ihmisten juttuja, esim. työtä, sääntöjen noudattamista yms ikävää. Ja ilman ihmistä kotieläin ei selviöisi luonnossa.  Asiaan on myös käytännön syy,e ttei ole rahaa pitääniin montaa eläintä. halutaankosiis,olisikoparempi,joskotieläimiä olis paljon vöähemmän mutta saisivat elää pitkän elämänihmisen hoivissa?
Kasvissyöjät usein kai tuumivat, että älä syö eläimiä ja että pitääkö sinut itsesi syödä, jos olet lihansyöjä ja kannattavat ihmissyöntiä. Mutta kasvissyöjä on usein sairas, ei ihan kunnossa fyysisesti niin kuin lihaa syövä on terve. Siksi lihansyöjiltä on paljon opiattavaa, eivoi heitä kasvissyöjilläkorvata. Sitä paitsi ruokavalio on usein kiinni siitä, millaista ruokaa kokee kaipaavansa, eli ei ole helppoa ryhtyä kasvissyöjäksi, jollei tunnu, että sitä kaipaa itse. Lihansyönnin puolestaan kohdistaa eläimiin se, ettei osata tulla toimeen ihmissyönnin kanssa niin, etteivät elinolot siitä olennaisesti kärsisi. ennen kaikkea ei osata valita,kenet pitäisi syödä jaketä ei. Jos vaikka jokin instituutioo tai ammattikunta söisi tiettyjä, niinjotkut kai valtaisivat sen ja se toimisi ihanpieleen, kun kumminkin on niin iso motivaatio niillä,jotka e muuten söisi.
Ihmissyöntion eri asia kuin tappaminen tappelussa,sodassa tms. Josjokukuolee tappelussa, riidan jälkipuinnissa tms, niin syynä on tavallaan tämän huonoelämäntaktiikka,ainakin useamminkuin tuossa ihmissyönnin tapaukessa. Jossen sijaan ihmissyöjä tappaan jonkun vainsiksi, että on nälkä ja kaipaa vatsan täytettä jaksaakseenmuuta elämäänsä tai saadakseen asemaa, niin luultavammin tappaa jonkun tavallisen rauhallista elämää viettävän, mikäolisi ollut hyvä tie muille, hyvä tie vaalia yhteiskunnassa. Jaihmissyöjä ei kiinnitä huomiota siihen, että tapppii jonkun,onpahan vain tyytyväinen kylläisenä,kun taas tappelusta huomataan, että mitä ja miksi,viisastutaan edes jotakin.
Luonnossa villieläimet syövät tarkkasilmäisinä vahvoina tervehenkisinä sellaisia, joiden elämänstrategia on kehno,jolloin kokonaisuus kehittyy sen myötä hyvöään päin.Samoin kuolema karsii masentuneita, huonoa elämää eläviä,onnettomia.
Kotieläimistä ihminen ei yleensävoi osaa jättää ja osaa tappaa,kun villieläimiltä oppivat ovat viisaita ja ihmisenkanssa kaveeraavat kai tyhmimpiä, epäviisaimpia, niin silloin puolueellisuus ei olis tervettä. Sitä paitsi se loisi epäterveitä jännitteitä kotieläinten välille sekä näiden suhteeseen maanviljelijään.
Lemmikkieläinten kohdalla valinta on ollut helppo: ystävän haluamme jättää, se on puolustussotienkin idea. Mutta toisaalta yhteiskuntakelvoton tapetaan. Näin edes tältä osin pystymme tavoittamaan sitä, mikä olisikautta linjan ollut ideana, tavoitteena.
Aasiassa,missä on paljon kasvissyöntiä, tuntuvat systeemit litistäneen ihmisen, kuin puolustussiodat ja puolustautuminen yksilötasolla puuttuisivat liiaksi, yksilön suvereeniuteen olisi puututtu.
Kasvissyöien mielipiteet näsitä asioista eivät vaikuta harkituilta vaan seelaisilta kuin ihminen kipeänä tai näissään ruoka-aiheesta taijonkin tarpeen vaiuvaamana miettii. Ja siksi ne eivät oikein saa keskustelua aikaan, vaikka ihmiset kyllä ainakin Suomessa miettivät näitäkin asioita.