tiistai 5. joulukuuta 2017

Lahjakkuuden ja taitojen oppimisen ohjeita

Tunteidenmukaisuus tuo lahjakkuutta ja taitoa

Katso lahjakkuuden oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/haaveammattiin.html
ja taitojen oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/miten-oppia-kaikki-kerralla.html .

Tässä nuo sivut:

"

Haaveammattiin (Näin löydät haavealasi ja opit lahjakkuutta!)

Haaveammattiin
Kirj. Hannele Tervola
Monella meistä on eri vahvuudet kuin mitä haaveammatissamme edellytettäisiin. Ja mitä enemmän ihailemme jotakin elämän alaa, sitä suuremmat vaatimukset itsellemme usein asetamme, jotta olisimme niin korkealle kelvolliset. Kuitenkin omat vahvuutemme tyypillisesti kuvastavat vanhempiemme haaveita, joihin olemme jo tutustuneet kyllästymiseen asti, eivätkä sitä, mitä meidän omasta elämästämme on eniten jäänyt puuttumaan, mitä eniten ihailemme ja missä parhaiten viihtyisimme, minkä huolellisimmin hoitaisimme, jos se työtehtävänämme olisi. Emme voi muuttua vanhempiemme kopioksi, parempi meidän on matkata tuntemattomaan omia haaveitamme kohti!
Ammatinvalinta alkaa oikean elämäntavan etsimisellä: mikä on suurin haaveesi, millaista olisi täydellinen elämä, mikä sitä ainoaa oikeaa, joka usein on niin kaukana, että saduissa ja unissa korkeintaan siitä haaveilemme? Aseta tavoitteesi sinne, ota ensi askeleet siihen suuntaan täydellä sydämellä ja koko elämänviisaudellasi, niin elämä on heti enemmän elämisen arvoista. Jos täydellä sydämellä yrität, niin se on eri asia kuin puolella mielellä hutaisten miten kuten muodon vuoksi tehty. Ensinnä on ideana saada omaa kokemusta siitä elämänalasta, jota rakastat. Ei ole tarpeen olla ammattilaistasoa heti alkuun vaan pääasia on, että opit omia rakkaimpia teitäsi tuntemaan niitä asioita, joihin olet tykästynyt sydämestäsi, vaikka olisivat kaukaisiakin haaveita. Omia teitäsi kulkien voit käyttää kapasiteettisi täydesti ja oppia niin paljon kuin ikinä. Omien toiveittesi, niiden kaukaisten haaveiden mukaan tavoitteesi asettaen ei tekemisistäsi puutu henkeä: olet yhtäkkiä lahjakas jossakin, mitä rakastat. Ensi alkuun sinulla on uusi kiehtova harrastus, sitten alat saavuttaa tuolla alalla itseäsi kiehtovia asioita, asettaa uusia rakastamiasi tavoitteita ja ponnistella niihin innostuksen siivittämänä. Tällä tavoin et lätisty kirjojen ulkolukuun vaan sinulla on omaa tyyliä ja svengiä, aitoa voimaa ja omakohtaista näkemystä sekä hyvin harjaannutettuja taitoja tukenasi rakkaimmalla alallasi, joka siis on syvimpien haaveidesi kaltainen eikä käytännön olosuhteiden, olemattoman lähtötaitotasosi ja alkuperäisen lahjojen puutteesi sanelema. Mikäpä siinä silloin on haaveammattiinsa ryhtyä, ensin ehkä harjoittelijaksi ja ajan myötä aidoksi ammattilaiseksi!
Avuksi tällä tiellä moneen sopiva oppi:
Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito"
"

Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito (Näin opit kaikenlaisia taitoja!)

Taidot ovat usein hahmotustapakysymyksiä: kun keskittyy oikeaan tapaan oikeisiin asioihin ja huomaa riittävästi oikeat rakenteet/säännönmukaisuudet (kuten esim. värit sävyineen ja rinnastuskohteineen), niin taito syntyy siitä jo varsinaisesti harjoittelemattakin - ehkä 5 minuutissa, ehkä 20:ssä, ehkä kahden päivän leppoisasta harrastuksesta. Mutta hankaluus on tuon oikean katsantokannan löytäminen, riittävä uppoaminen siihen ja se, että tietää, mitä tuo taito oikeastaan vaatii.

Olen siis laatinut ohjeita muille asioista, jotka itse hallitsen. Samoilla periaatteilla pitäisi minun pystyä laatimaan ohjeita itselleni asioista, joita haluaisin oppia. Kokeilin tätä teoreettista heittoa huvikseni maalaustaitoon: "Mitä jos sen voisi oppia kerralla?!" Periaatteessa voisi... Paitsi vähän aikaa vaatisi motoriikan hahmottamisen justeeraaminen kohdalleen, värien käyttäytymisen oppiminen ym. kokeilua vaativat asiat. Perusperiaate on kuitenkin aina sama:

Uppoa kokemukseen niin vahvasti, että erotat selvään oppimisen kohteena olevan asian eri sävyt, esim. pelkän punaisen ja vihreän erottamisen sijaan uppoat nauttimaan väreistä sävyineen ja niiden herättämine tunnelmavaikutelmineen niin herkästi ja kokonaisvaltaisen kokemuksellisesti, että pienetkin sävyerot erotat yhtä tarkkaan kuin värit aiemmin. Kokemuksen vahvuus tuo sinulle siihen sanastoa: tämä on kylmä tunnelma, tuo sosiaalisen lämpöinen, mikä mitäkin, aina vain paremmin havaiten. Näin opit ottamaan nuo puolet huomioon. Sitten vain teet niin ja taitosi on tuon puo9len osalta kohdallaan.

Koko ajan kun teet noin, keskityt uuteen puoleen, niin koko ajan silloin pidä kiinni vanhoista taidoistasi, jotta saat kerralla samaan sekä vanhan että uuden. Se ei tarkoita urautumista kiinni pitämistä vaan rentoutumista eläväiseen ei-lötköön tapaan, uuden inspiraation tavoittamista ei kuvitelmista vaan elämänkokemuksen kiehtovuutta, joka nousee rentoudesta ja uusista aluista, vanhasta irti päästämisestä. Voit säilyttää kykysi huomata ne asiat, joista taitosi koostuu, vaikka hukkaisit sen muodollisen puolen kokonaan. Joka kerran siis opit jotakin uutta ja taitosi henki syvenee samalla kun vanhat puolet taidoistasi pysyvät mukanasi täysimääräisesti.

Mitä tämä siis tarkoittaisi minun kokonaan maalaustaidottoman aloittelijan tapauksessa? Pityäisi oppia hahmottamaan muodot ja värit sävyineen, tunnelmat, mielentilat, sopusointu, tasapaino, rytmis ja niiden kohtaamiset, rikot, rinnastumat, yhteinen henki ja sen monimuotoiset variaatiot,... J piirtämään ja maalaamaan ne paperille. Pitäisi siis upota v'ärien maailmaan, nauttia muodoista, antaa tunteille tilaa ja tuntea, miten ne vaikuttavat havaintokykyyn, herkistyä havaitsemaan, miten tunnelma liittyy siihen, mitä katselee ja miten, mitä assosiaatioita se herättää mielessä, mikä rooli asioilla on maailmassa ja miten se tuo asioiden hengen. Pitäisi myös oppia siirtämään nämä paperille: hahmotan muodon, nostan sen mieleeni keskittymisen kohteeksi ja käteni piirtää tuota mieleni hahmoa kuvastavan viivan. Ylimääräiset tavat on tässä tärkeää karsia pois: ei kirjoitusta, ei geometristen muotojen kieltä vaan vain tunne ja sen vallassa piirretty viiva. Tuntemus muodosta on sama juttu: se mielessä piiretty viiva. Vastaavasti muut puolet: selkeä mielikuva ja sen vallassa kokemukseen upoten piirretty/maalattu hahmo.

* * *

Maalaamista näyin oppivan hyvin ja vikkelään, kun tämän edellisen ohjeen lisäksi selasin hyvälaatuista vesivärimaalauksen oppikirjaa ja jäin katselemaan jotakin minua erityisesti kiehtovaa kuvaa yrittäen hahmotaa, miten se oli hieno, miten se oli maalattu ja miksi siinä oli niin hyvä henki, miten kokonaisuus oli niin onnistunut. Jätin sitten krijan auki siltä kohden pariksi päiväksi tai muutamaksi ja katselin kuvan kiehtovuutta aina, kun mieltäni kiinnosti sellainen. Maalsin sitten ihan vain jotakin mieltäni kiehtovaa (ei tarvitse olla sama aihe) osin vanhojen taitojeni varassa  ja tuon edellisen ohjeen tapaan uutta kiehtovasta aiheesta oppine ja osin kuvasta matkimani varassa. Näin muutaman kuvan maalaamisen jälkeen osasin uudetkin taidot aika hyvin.
Käsittääkseni tämäkin ohje sopii myös muiden taitojen oppimiseen. Hyvälaatuisesdta oppikirjasta saa mallia taitavasta esikuvasta, joka osaa tyylillään ja tekemisentavallaan sekä asioiden valinnalla opettaa tuon alan ammattitaitoa. Niin oppii alan käytännöt, sen taidot, näkökulman maailmaan ja arvotkin sekä sen tekemisten meiningin.

* * *
(Maalaamisen oppimisen ohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .)"

maanantai 4. joulukuuta 2017

Mistä ympäristöasioissa on kenenkin mielestä kyse

Silmiini sattui lehden reunasta tejsti "WWF * Lehti elävän maapallon puolesta". Muihin elämänaloihin tutustuttuani välitön reaktioni oli, ettei siitä ole muiden mielestä kyse, vaan ihan muusta. Lähinnä olen ollut kiinnostunut kristinuskosta (radio Dei hetken verran silloin tällöin auki), maalaamisesta, koirista ja tiaisista sekä vieraista kulttuureista, etenkin alkuperäiskansoista ja viime aikoina olen kiinnittänyt huoniota tropiikista kotoisin oleviin. Ja toki olen kiinnostunut muista ammateista kuin akateemisista. Näillä on omat ammattitaitonsa ja kulttuurilliset taitonsa. Huomaavat siis eri asiat samoista asioista ja yleensäkiinnittävät huomionsa eri puoliin asioista, niin kuin nyt uskonto vaikka parantamiseen ja ihmeiden mahdollisuuksiin, suuriin parannusmahdollisuuksiin asiantiloihin ja elämiin. Niissä on olennaista se, ettei jumituta raiteilleen, etenkään epäviisaille raiteille. Vihreille taas on tyypillistä, että joku jäykkä, ei niin fiksu, akateeminen (moies?) toitottaa, että täm on näin, ja elämänkokemusta vailla olevat nuoret vihreät uskovat sen ja siihen juttu jää, niin epäviisaaksi. Taiteille puolestaan on tyypillistä se, että tehdään tunnelmatajuisia havaintoja, herkkiä, elämänviisaita, laajemmin maailmaa ymmärtäviä, parannuksia keksiviä, ja niin ei voi välttyä huomaamasta esim. että luomuvihannekset ovat usein sameita ja muodottomia, eli myrkkyjä kärsineitä, kun taas tavalliset kaupan suosimat vihannekset ovat hyvän kirkkaan värisiä ja elänvöittävän makuisia, pylreitä kivannäköisiä muodoiltaan, eli hyvissä oloissa kasvaneita, ja niin ei voi kuin päätellä vihreiden olevan liian epäviisaita päättämään, liian epäonnistuvia, paljon epäonnistuvampia kuin kaupat.
Jos taas sitten meittii esim. kasvihuoneilmiötä,niin monessa maassa sää ja luonto ovat jotenkin samanhenkiset kuin asukkaat ja kenties isommalla elämänkokemuksella huomaa, ettei maailma ole niin deterministinen, kaikille sama, vaan pikemminkin kuin henkeä, elämämme siinä ainakin niin erilainen eri ihmisille, että sillä on jotakin tekemistä elämämme hengen kanssa. Ja niin ei ole hyvä lähteä niiden matkaan, jotka löytävät paljon ongelmiua, vaan niiden, jotka osaavat saada asiat hyvälle tolalle, vaikka tekisiväty sen siinä sivussa,niin kuin taitavat usein muutamassa sekunnissa raatkovat isoja asioita, odsaavat vanhukset ja ne, joila on kulttuurillista viisautta, kommunikaatio vain ei yllä niin kauas.
Kanssa vihreiden ehdottamat kierrätys- ymparannusyritelmät ovat usein nihkeän ei-niin-viisaan ajattelun tyyliset, kuin olsi pakko ottaa tyylilaji paketissa mukana, ja epäonnistua sen mukana elämässään, tyylin kun pitäisi olla oma, sen näyttää elämänkoemus ja elämänymmärrys, että vaatteiden yms pitäisi viestoiä oikein, yksilön näkemyksen kannalta edullisesti eikä jotenkin epäviisaasti. Tyylit eivät ole kommunikaatiokysymys vaan yksilön ajattelutyyppi, hänen elämänkohtalonsa, emme halua kopioida sitä epäviisailta! Etenkin siinä on se puoli, että monien elämät romahtelevat, helle ja ruoka kai etenkinpeittäövät romahduksia, samoin työnteko ja seuranpito yms, ja niin monessa maassa kai on elämäntaitoja vähemmän kuin Suomessa, ja niin ympäristökysymykset romahtelevat ihmisten elämien käytännönongelmiin: mitä kun vaikka terveenä pysymistä ja jaksamista ei ole ratkaistu, on vain helle korvikkeena?

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kirjastoista

Tuossa kun vein vaatteita kierrätykseen, niin jäi se olo, etten halua mennä kirjastoon, vaikka viime kuukausina olen kovin tykännyt käydä kirjastossa. Eli ehkä kierrätysmyymälässä käyvärt eivät pidä kirjastoista. Se on kai kyse siitä, mihin tapaan lukee: pitäisi valita mielestään hienoja kiehtovia kirjoja, jotka avaavat uusia maailmoja, eikä jankata samaa. Kirjastosta olen kirjoitellut tuollaisen http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html .

torstai 16. marraskuuta 2017

Ruokapakkausten kierrättämisestä

Kun ruokapakkauksia tulee niin paljon verrattuna muuhun roskaan, niin olen kokeeksi jättänyt niitä näkyville keittiön toiseen lavuaariin, jota en käytä. Olen jättänyt niitä ilmavasti, jotenkin kivasti tai ihan vain jotenkin, saadakseni käsityksen siitä, minkä luonteisia ne ovat. Olen periaatteenani pitänyt, että haisevia tai likaisa en siinä pidä vaan laitan roskiin, mutta pian kuivuvia ruuanjämiä niissä on saanut olla. Lähinnä makkarapaketti, tuoreen kalan paketti ja tuoreen lihan paketit ovat olleet sellaisia, joita ei näin voi pitää. Lisäksi maitotölkeistäjää aina olo, ettei niitä voi kierrättä, ja siksi ne masentavatr hiukan, ovat tavallaan esteenä.
En ole näitä pessyt, kun olen vain miettinyt.Lähinnä on jäänyt vaikutelma, että ruokapakettien materiaali imee ruuasta hajua yms tarkoituksella, jotta paketti olisit urvallinen, sillä siitä on tiedettävä, jos vaikka jokin paketti on sorkittuu, pidetty eri tavalla, vaihdettu siihen toinen sisältö jossain välissä, on siinä ollut muuta, on se säilötty eri tavoin, on eri kaupasta, on liian vanhaksi mennyt ruoka, tms. Ja siksi sitten paketit eivät sovi kierrätykseen. Nämä ovat kuitenkin välttämättömiä tietoja. Ne mahdollistavat hengissä pysymisen. Muutoin ruoka olisi aina joskus sorkittu ja siihen olisi kadonnut se yksilö tai perhe, ja ulkomaalainen rientänyt tilalle korkean elintason maahan, minkä ihmisiin luotetaan, ollut olevinaan suomalainen ja outouttaan matkinut tarkkaan vieraat tavat ja henkilöiden piirteet, käymättä koskaan koulua, ollen vain muun maan sosiaalisen ym elämänkokemuksen varassa ja niin ei voi ruokia jättää huonoihin paketteihin murhien torjumisen kannalta.

Taide, media, kirjallisuus ja vaikutuksen edullisuus

Vanhassa arvostetussa suomalaisessa taiteessa, niin hienoa kuin se onkin, on se vika, että siitä puuttuu jokin suojaus. Katsojan pitäisi, jos seuraa taiteen mallia, kopioi siitä kuin lapsi tai ihastunut tai jos lähipiirinsä kopioi, kun on puhunut siitäö arvostavasti, niin sen pitäisi viedä elämää hyvään päin eikä altistaa vaaroille. Ei saisi tulla taiteessa mainittua tai taiteilijan elämäntavassa aika isosti mukana ollutta elementtiä, joka on vaarallinen tai tuhoisa yleisön jäsenten elämälle, vaan noihin elementteihin kuuluisi olla kullekin yleisöryhmälle hyvä linjaus tarjopttuna, esim. että sivistyneesti käyttäytyen näiden asioiden kanssa ja muidenkin elämänmahdollisuuksia vaalien. Entisaikaan noita kaikkia ei kai osattu. Nykyisin niihin vastrauksen tarjoaa "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla, muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti. Täällä Savonlinnassa onlinnateema Olavinlinnan myötä, ja niin savonlinnalainen taide tarjoaa jonkin suojauksen, joka tarvitsisi olla, mutta toisaalta savolaisvihamieliset (esim. musiikkisuuntautuneita tais iskojaan vihaavat, kilteille vihamieliset yms) ja suomalaisvihamieliset keittävät sopan, joka tuhoaa tavalliset turvan tuojat ja tavallisen pääkaupunkiseudulta tutun elämänlaadun.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Villasukkien kierrättämisestä

Vanhoihin villasukkiin tuppaa tulemaan reikiä. Voisikohan suht koht siististi parsimalla välttää uusien kutomisen vaivan? Parsiminen vie vain minuutteja, kun taas uusien kutominen tunteja tai päiviä.

Tässä ainakin yksi tapa parsia sukka aika siistista ja kestävästi, eikä ollut ikävää puuhaa. Mutten sitten tiedä, että jos reikiä tuppaa tulemaan uusia.

"
Parsimisesta
 Kutomani sukan kantapää kului jalan alla puhki melkein kokokantapään laajuiselta alueelta. Poimin silmukat ohuelle puikolle siltä puolen, josta olin kantapäätä alunperin aloittanut kutomaan,ja kudoin reiän kokoisen ja levyisen lapun (toinen puolioikeaa ja toinen nurjaa), kokeillen koon kädellä levittämällä, ja varoin tekemästä siitä niin suurta, että se sukan reunan kanssa tekisi kaksinkertaisen kohdan jalan alle. Sitten päättelin sen ja ohuella langalla ompelin sen muiltakin reunoilta kiinni sukkaan, kiinnittäen huomiota, ettei sukka purkautuisi reunoilta myöhemminkään. Mutten tiedä, millainen lanka tähän olis hyvä. Sukkalanka on liian paksu ja ompelulanka hiertää sukkalangan rikki, joten jotakin siltä väliltä kai. Paikkalappu saisi kai olla huomaamattomammmalla värillä kuin alkuperäinen sukka,luulen.
Tuossa tuos sukka, ihan on hyvä jalassa,mutten ollut niin taitava noita reunojaompelemaan.


Jostakin ostamistani lapasista olen aiemmin parsinut pieniä reikiä ompelemalla ohuemmalla villalangalla ristiin rastiin niiden ylitse jotenkin nätisti.
Villapaitaan ilmestyneen reiän silmukat voi niin ikään nostaa puikolle siltä suunnalta kuin paitaa on kudottu, ja kutoa vapaat langat takaisin kudokseen (joka rivi oikeaa, samalta suunnalta), mutta se pitäisi osata päätellä jotenkin niin, ettei se purkaudu uudelleen, sillä lankahan on jostakin katki. Voisikohan lankaan silmia lyhyen langanpätkän pidennykseksi ja kutoa tuon kerroksen samoin kuin muutkin? Ja sitten erillisellälangalla ommella nuo silmukat kiinni reiän toiseen reunaan niin, ettei kumpikaan purkaudu. Voisiko pidennetyllä katkenneen langan päälläpujotella osat yhteen. Mutta miten sen hahmottaisi? Tavallisessa oikean kutomisessa silmukkaan tehdään silmukka, aina samalta puolelta. Myöhemmin kudottuun yhdistöessä alimmaksi jäivät silmukoiden väliset vaakasuorat langat, ne ovat kai kuin toiseen suuntaan tehtyjäsilmukoita, jotka toimivat tavalliseen suuntaan tehtyjen silmukoiden välilankoina, eli pujotetaan  tavallisen kuteen silmukkaa tehdessä ensin tavallisenkuteen silmukan toinenpuoli, sitten  lävitse toiseen suuntaan tulevankuteen vierekkäisistä "silmukoista" elioikeaan suuntaan kudotun väleistä, jasitten taas oikeaan suuntaan menevän tavallisen kuteen silmukkalanka takaisin silmukan toista reunaa, sitten tavallisen kuteen välilanka ja uusi silmukka vastakkaiseen suuntaan tulevan kuteen silmukoiden nappaamisineen. Luulisin näin,enole kokeillut.

Huomio kantapään kutomisesta
Lankaa ei saisi pitää kireällä kantapäätä kutoessa esim. siksi, että hermostuneena jännittää, että mitenköhän tämän kantapään kanssa nyt käy, millainen tulee, sillä lanka jää pysyvästi möykyiksi, jos se kutoessa silmukoiden muodostuessa on muhkuraisen ritilämäinen, ihan niin kuin muovikassin sangat tupaavat jäämään ryttyyn, kun ne kerran menevät kädessäruttuun. Sen sijaan jos kutoo pitäen langan rennon leppoisesti aika löysänä, niin se pehmeänä lätistyy jalan alla mukavaksi."

Lainaus kutomisaiheisesta tekstistäni http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

Minusta vaint tuntuu, etteivät kaikki jaksa kutoa yksi tai kaksi villasukkaparia per sukulainen vuodessa, jolloin esim. parsimistalkoot olisivat hyvä idea, ja parsittujen villasukkien kierrätys. Uuden pohjankin kutominen sukkaan olisi paljon vikkelämpää kuin uuden sukan kutominen, muttenole kokeillut.
Parsimistalkoissa ideana tulisi olla, että mahdollisimman moni oppisi parsimaan itse ja jaksaisi ja viitsisi parsia. Se tarkoittaa, ettei sukkia saisi olla vuoren verran muutaman tai parin parsittavana vaan paljon pienempi urakka tavoitteena, esim. paljon parsinut olisi parsinut 10 sukkaa eli 5 paria. Ja parsimisohjeita tarvitsisi olla paperilapuilla, selvät otsikot, että mikä on millainenkin ohje.Parsimisen viitseliäisyyttä estääeniten, jos parsittu sukku ei ole hyvä jalassa vaan parempi parsimattomana. Siksi olisi tärkeää tunnistaa sukan langan tyyppi ja kutoa löyhää villavaa paikkaa,jonka reunat eivät ole koppurat vaan löyhästi kudotut ja paikkapala sopivan okoinen.
Vähän parsivalla olisi urakkana yksi sukka ja lisäksi olisi omana ryhmänää aloittelijat, jottei heitä leimattaisi epäonnistujiksi ja pois tiputettaviksi.
Tarvittaisiin kai hyvällä mielellä onnistuneesti parsittuja sukkia malleiksi aloittelijoille. Aloittelihjoihin kai kuuluvat myös toistaiseksi vielä hitaat.

tiistai 14. marraskuuta 2017

Ongelmanratkaisumenetelmä

Lainaus blogistani http://uskontojajarki.blogspot.fi/

"Ongelmanratkaisumenetelmä
Kun olen ollut harrastunut uskonnollisuudesta, niin olen oppinut hyvin toimivan ongelmanratkaisumenetelmän, joka on jotakin samantapaista kuin kirjoituksessani Hahmotustavoista http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html sekä se, miten oppii katselemaan viisaammalla tavalla, kun yrittää maalatessa hahmottaa sen,miten puiden oksien tunnelmat opettavat elämänviisautta."
 
Tässä tuon linkin teksti:
"

Hahmotustavoista

Tämä on olennaista mutta vaatii taitoa ja kokemusta sekä elämänviisautta.

"Hei Olen Helsingistä kotoisin ja olen nyt asunut muutaman vuoden Savonlinnassa, jonka valtteina ovat mm. oopperajuhlat, Retretti, luonto ja taidekäsityöt sekä lähistöllä sijaitseva ortodoksinen Valamon luostari. Sen, mitä olen näistä ja ajattelun taidosta oppinut, opettaa, että niin ajattelussa kuin käsitöissä, elämänviisaudessa, ongelmanratkaisussa kuin muussakin on paljon väliä, minkälaisista klimpeistä ajattelu ja muu tekeminen koostuu. Jos hahmotamme jotakin ja sitten hukkaamme idean, päädymme huonompaan lopputulokseen, mutta jos pidämme mukana kaikki onnistuneet havainnot, myös, tunteet ja vaikutelmat, niin päädymme parhaimpaan taitotasollamme mahdolliseen lopputulokseen. Jos teen jotakin onnistunutta, siitä helposti tulee malli tuleville tekemisilleni, vaikken olisi sitä sillä mielellä malliksi kelpaavasti tehnyt. Siksi on hyvä tehdä koko ajan hyvällä tekemisentavalla, sellaisella, joka sopii muihinkin tekemisiin ja on siis mm. elämänviisas ja tunteva. Tästä syystä ajattelussa ja tekemisessä käytettävien kimpaleiden tulisi olla eheitä kokonaisuuksia, koko viisaudellani ja koko elämänviisaudellani valittuja malliksi kelpaavia vaikka mihin ja sellaisia, että niissä on käytetty hyvää tekemisentapaa, joka näkyy tekemisen jäljessä. Tällä tavoin vanhuksen elämänviisaus ja taide sekä luontokohteiden tunteita koskettava kiehtova ulkonäkö ovat malliesimerkkejä hyvistä tekemisentavoista ja hyvistä valinnoista."

Tähän tapaan myös kädentaidot, energiavajetta potevalle hyvän ruuan tuoma hyvä mieli ja lomailu auttavat tavoittamaan parempaa laatua. Tunneviisaus on tärkeää. Samoin kokonaiskuvasta aloittaminen, joka setvii suureen maailmaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat törmäyksittä helposti.
Elämänviisautta oppii terveista luonnollisista elämäntavaoista, etenkin luonnosta, urheilusta (Tee haku: "liikkumistapaohje"!) ja tunteidenmukaisuudesta sekä elämänviisautta opettavia kirjoja lukemalla ja sulattelemalla, esim. mietelmä vuoden joka päivälle tms, mutten nyt sitten tiedä, montako kymmentä vuotta nuo lukijaltaan ikää ja kokemusta vaativat. Tämä blogimerkintä ylipäätään liittyy juuri kokemuksen ja taidoissa harjaantumisen myötä kasvavaan näkemykseen ja on siksi koululaisille tulevaisuuden kehittymissuunta eikä kokonaisuudessaan jo koulussa opisttava juttu, luulen."

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Tilhi ja pihlajanmarjat -kohokuvio villapaitaan tms

Tuossa nyt olis kamala kutominen, mutta huomasin, että esim. tilhen ihan hyvin osaa kutoa, ja linnun muotoa voi muuttaa rivien tai silmukoiden määriämuuttamalla. Päälaelle saa töyhdön, jollei tee sinne reikiä.

"Tuollanen kudottu tiainen tai tilhi vai mikä olisi

Reikien tekeminen koristeiksi oli hepreaa ja sitä paitsi kotimaiset linnut ovat osuvampi valinta.
Eli nurjia silmukoita taustalle.Tässä kudoin sitten jonkun kerroksen keskimmäisen silmukan luona: viereisiin väleihin langankierrot ja itse silmukka oikein, tausta siis nurjaa. Sitten jatkoinpyrstöä: keskellä kolme oikein ja tausta nurjaa.
Sitten aloitin mahan:yhdelläkerroksella kolmenoikean vasemmanpuoleiselle reunalle silmukoiden väliin ykis oikein. Pari kerrosta myöhemmin lisäsin samaan kohtaan, siis neljästä oikeasta kahden vasemmanåuoleisen väliin yhden oikean silmukan. Sitten taas kahden klerroksen jälkeen aloitin selkää ja jatkoin mahaa: kolmen oikean oikealle puolen väliin yksi oikein, ja kolmen oikean vasemmalle puolen,minne ennenkin lisätty, nyt taas yksi oikein. Sitten vain kudoin lintua: seitsemän oikein keskellä ja tausrta nurjaa.
Lintumaisen muodon niin vaatiessa kaarsin mahaa sisäänpäin: kudoin kaksi vasemmanpuoleista oikeaa silmukaa yhteen ihan tavallisella tavalla niin, että vasemmanpuoleinen silmukkajono jatkui.  Seuraavalla kerroksella kavensin taas samasta kohden samaan tapaan, ja lisäksi vastakkaisen puolen siiven selän taa oikeasta reunasta kutomalla kaksi silmukkaa tavalliseen tapaan yhteen. Ja sitten vielä yhdellä kerroksella kavensin mahaakunnes kaula oli lintumaisen paksuinen.
Sitten kudoin kaulaa yhden kerroksen: kolmeoikein. Toisella kerroksella lisäsin vasemmanpuoleisen oikean silmukan viereen yhden opikein nokaksi, minkä seuraavalla kerroksella kudoin yhteen viereisen pään silmukan kanssa. Sitten kudoin kolme oikein päätä ja kavensin seuraavalla kerroksella kolme silmukkaa yhteen kutoen, minkä jälkeen seuraavalla kerroksella nurja silmukka siihen ja sen viereisiin väleihin langankierrot, jottei menisi kuopalle päälaki. Mutta langankierroista tuli liian väljät ja siksi isot reiät niiden kohdalle.
Tiainen vai tilhikö tuo nty sitten olisi?

Saiskohan tuosta tilhi ja pihlajanmarjoja -tyyppisen kuvion johonkin villapaitaan? Kai jostain löytyis pieni nyppy? Tai sitten voisi käyttää reikiä marjoina, jolleise tee villapaidasta liian kylmää.

En ole nyppyjä niin tehnyt,mutta jos tuota viinirypälenyppyä matkis mutta tekis pienemmän, niin jonkinlaisen pikkunypyn saisi ainakin näin:
ensin kolme silmukkaa yhteen silmukkaan eli yksi oikein mutteis iirretä silmukkaa toiselle puikolle, sitten langankierto ja taas yksi oikein samaan silmukkaan, ja silmukka toiselle puikolle. Sitten käännetään työ ja kudotaan kolme nurjaa noihin äsken luotuihin silmukoihin. Sitten käännetään työ ja kudotaan nuo kolme yhteen, ja pikkunyppy on valmis.

Voisikohan marjatertun marjojen varret tehdä villalangasta, jonka ompelisi tuohon päälle, samoin oksan? Tavalliset pistot voivat olla tylsän näköisiä, mutta mitä jos olisi kaksi neulaa ja kaksi villalankaa ja pistäisi vuorotellen edellisen piston keskivaiheille vähän matkaa smaa matkaa yhdessä kulkisivat langat ja sitten vasta neula osuisi alla oleviin silmukoihin,niin olisiko se oksamaisemman näköistä? Oksaan kai sopisi paksumpi villalanka tai vaikkapa kolme vierekkäistä. Ihan heti ei voisi niin ommella, koska kudoksen tarvitsisi asettua ensin. Mutten tiedä, voiko niin tehdä, voiko kudotun päälle ommella.
No, näkyi tuo yhdellä langallakin toimivan, mutta pistot siis alta edellisen langan loppupäähän keskivaiheille ja sitten kudoksen langan läpi alas toiselle puolen. Ideanani oli,e ttä samalla langalla tai suurin piirtein samanvärisellä, jotta lintu näkyisi hyvin, mutta tässä kokeilussa nyt sattui olemaan erivärinen lanka."


Tässä tuo lehtikuvio, joka tuntui onnistuvan paremmin:





"
Tuossa on nurjaa taustana ja kuvio siis oikeilla silmukoilla. (Mutta tässä kudottu edestakaisin eli välillä toisin päin.) Reunoilta ei ole kavennettu taustaa ollankaan, vaikka silmukoita on lehteen lisätty.
Ensin varsi 1oikein muutaman kerroksen ajan. Palmikon tapaan nostamalla viereisen silmukan ylitse saisi kai varteen kaarevuutta, mutten kokeillut.
Sitten tuon 1o viereisiin väleihin myös molempiin yksi oikein. Sitten kudotaan tietenkin lehteä 3 o. Sopivan näköisen kerrosmäärän jälkeen kudotaan keskimmäisen oikean silmukan viereisiin väleihin myös kumpaankin yksi oikein, ja siis oikeat silmukat tavalliseen tapaan lehdessä.
Lehden reunoilla lehtiruodut osoittavat viistosti ulospäin, mutteivät jatku lehden kärkeen asti. Siispä sopivalla korkeudella kavennetaan reunalta kaksi silmukkaa yhteen kutoen niin, että keskimmäinen niistä on päällä eli se, josta silmutta tulee ulos niin, että se ketju näyttä jatkuvan. Työn oikealla puolen se tarkoittaa, että lehden oikeassa reunassa voi tavalliseen tapaan kutoa kaksi oikeaa silmukkaa yhteen. Mutta tällöin lehden vasemmassa reunassa tarvitsee silmukoiden järjesty vaihtaa niin, että vasemmanpuoleinen oikea silmukka siirretään rtakakautta oikeanpuolimmaiseksi,ja sitten kudotaan nuo kaksi silmukkaa yhteen ihan tavallisesti. Mutten osaa nurjaa puolta neuvoa. Jollei halua lehden kaventuvan vielä tässä, voi samalla korkeudella kutoa keskimmäisen oikean silmukan viereisiin väleihin kumpaankin oikean silmukan.
Kun haluaa kaventaa lehteä, kutoon sopivin välein tällä tapaa yhteen lehden kummastakin reunasta aina kaksi silmukkaa.
Lehden kärkeä kutoessa tarvitsee kaventaa kolme silmukkaa yhdeksi, jolloin keskimmäisen eli lehtiruodin on oltava niistä vasemmanpuolimmaiseksi siirrettynä, jotta lehtiruoti jatkuu lehden kärkeen. Sen jälkeen kudoin vielä lehden kärkeä yhden kerroksen 1 oikein. Ja sitten vain urjaa taustaa."


Tässä siis nää luontoaiheiset onnistuneet kuvioni. Lainaus kutomisohjeistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
Mutta kamala urakka tuo, jollei sitten tee mieli vaikka joulun alla kutoa.

10.11.2017   Luulen, että kutomisohjeillani kutominen sujuu ihan ok, jollei urakka ole iso, mutta niitä kai pitäisi lukea järjestyksessä ja katsoa myös linkit.

Tilhi ja pihlajanmarjat -seinäkoriste? Kepit ylä- ja alareunan painoina pitämässä kudoton kuvion suorassa. Niihin kai joutuu somimaan monta lankaa kiinnikkeiksi hapsuineen.

24.11.2017   Tuossa tilhessä pitäisi utomiskoneen osata kutoa silmukoiden väliin ja kaksi tai kolme yhteen, tietty silmukka päällimmäisenä, jotta kutoisi koko tilhen. Kenties kone osaisi itse tehdä nyppyjä? Niin se voisi kutoa melkein koko villapaidan, marjanvarret ja oksa vain jäisivät puuttumaan.

Päiväsaikaan oli tässä joku päivä tilhiparvi ikkunani luona, olivat tulleet katsomaan kutomaani l´kohokuvalintua ja tuntuivat tuumivan, että villapaidat ovat kivoja koska ovat lämpimiä.
 Osaisiko joku neuloa eri lintulajien näköisiä lintuja, ja laittaa ohjeet nettiin? Minäen nyt niin jaksaisi kutoa, puuttuu yhdestä villasukasta kärki, toiset sukat parsimatta ja villapaita on kaula-aukon alaosan korkeudella vasta.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Mukavuudenhalu tuo tottumuksia

Postiluukusta tuli lappu, että sisälämpötilan kerrostalossa, jossa lämmitys ei aina tyoimi, kuuluisi muka olla esim. 21C astetta ja että 24C:n yli menevät lämpötilat olisivat muka terveydelle haitallisia. Tavallaan, kun asunto on hyvin eristetty kerrostalo, niin ymmärtää, että talonmies tms haluaa kokeilla energiatehokasta asumista, säästää läämityskuluissa, mutta vaikka tavoite olisi ympäriustöystävällinen, niin mielestäni tie on väärä. Jos on välillä kylmää tai viileää, koiratkin vilustuvat joskus, niin ei 21C välillä riitä lämmittelyyn. Ihmiskeholle parin asteen lämpötilan kohotus on tärkeä, mutta tuskin se lämmityskuluille niin on. Paljon enemmän kuin sisälämpötila, vaikuttaa ilmankosteus sisällä. Kuiva ilma lämpiää tosi noepasti mutta sisäilmalämpöisenä kostunut ilma on viileä vaikka miten yrittäisi hönkiä lämpöä. Niinpä se, että tuulettaa paljon kerralla ja laittaa sitten ikkunat ihan kiinni, tuo asuntoon lämpimyyden.
Tässä on sama kuin muissakin ympäristökysymyksissä: joku vain jollakin mittarilla yrittää pienentää ympäristöhaittoja mutta niin ankeasti, että elämänlaatukärsii paljon. Joskus se johtuu taitamattomuudesta, joskus erilaisesta luonteenlaadusta, joskus elämänviisauden puutteesta ja joskus maailmankuvan puutteista. Mukavat tekemiset muodostavat helposti arjen uomia, ikävät taas eivät, ja niin tapojen muuttaminen ympäristöystävällisiksi kysyisimukavia ympäristöystävällisiä uomia, monin tavoin hyviä, myös elämän kannalta hyviä.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Yrittämiseen taito-ohjeita

Muutin 8 vuotta sitten pääkaupunkiseudulta Savonlinnaan,missä on mm
taiteiden alojen taitoja paljon ja kaupat vaikuttavat taitavasti
pidetyiltä: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/11/saonlinnassa-kivasti-pidettyja-kauppoja.html
plus linkit. Olen lisäksi kirjoitellut paljon taito-ohjeita, ks.
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi etenkin taidoista yleisesti,
ja ehkä http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html
. Olisikohan nöistä yrityksille iloa, lähinnä kaupoille ja matkailulle
yms.

tiistai 5. syyskuuta 2017

Ohimennen kanojen ulkotarhamahdollisuuksista

Kuinka paljonkanat ulkoilevat taui voivat ulkoilla? Viekö kettu ne aina ulkotarhasta? Voisivatko kanat kenties pikkulintujen kertoman kokemukseen perustuvan tiedon perusteella kertoa tarinoita siitä, miten jotkin kanat ovat voineet ulkoilla hyvin ja pitkään,suojassa ollen, niin kanapitokenties kehittyisi siihen suuntaan. Voisiko koira suojella kanoja. Itselläni on toinen koira japaninpystykorva ja se tuntuu olevan kovin omistuvainen rotu, jolle sopii antaa työtehtäviä, jotka sevuosien myötä kasvaa täyttämään kuin samurai. Se on työteliäs itse, vaikka sitä yrittää patistaa lomailemaan. Mutta seurakoirahan se on, mutta on roduissa kumminkin erija, muttei se ole tainnut olla oikein moraalinen vaan aikamoisenlyhytnäköisen paapovainensosiaalisena olentona.

Hakkuut ja metsän viisauden säästäminen edes osin

Itä-Savon tämän päivän lehdessä oli samalla aukeamalla juttua Pohjois-Korean vetypommikokeesta ja valtava kuva uitosta, jossa oli kamalasti puita kuin vetypommin tuottamia ruumiita. Jotenkai jäin sitä miettimään myös siltä kannalta, että jos yhdeltä puulta voi oppia enemmän kuin yhdeltä ihmiseltä, päätellen puun tyylin komeudesta, sen korkeasta taitotasosta ja puiden erilaisuudesta sekä siitä, mitä Nuuksion metsissä kulkeminen on opettanut yhteiskunnassa elämisen harmoniasta, niin kai silloin uitossa on kamala määrä tukkeja, puita tapettu. Tarvitsee tappaa niin monta puuta? Riittäisikö esim. puolet? Mikä määrä olisi metsikön tai metsän kannalta hyvä, luonnolle hyvä, viisas, elämälle hyvä? Aukkohakkuu ei ole viisas. Kovin viisaalta ei näytä myöskään puupleto. Sen sijaan, kun olin ruotsinkielisessä maatalouskoulussa Inkoossa, niin joskus oli metsätyötunti ja käytiin olikohan Tammisaaressa, missä oli hakattu jättäen rykelmiä eri lajien puita, niin kuin kaunista oli ja virkistyskäyttöön sopi. Kuulemma oli luonnon monimuotoisuudellekin hyväksi. Kuulemma nykyisin, tai siis jo silloin noin 20 vuotta sitten oli pieniä ketteriä metsätyökoneita vai korjuukoneita, perävaunullisen mönkijän tyyppisiä tms, joilla esim. mökkipalstan puita on hyvä korjata, jos vain osa kaadetaan. Samoin mainostivat mahdollisuutta naisväen ollahevosen kanssa metsätöissä, muttei se tainnut olla kamalan yleistä, mutta se ainakin maaperää säästää ja kaipuiden kylkiä.
Jos ajattelee sitä, miten puita katselemalla voi viisastua, niinolisi hyvä, että se mahdollisuus olisi metsissäkin, heinojapuita jätetty eikä puupeltoa tai aukkoja kuin veitsellä leikattuan raja, vaan jotenkin viisaasti,niin kuin kuuluisi, edes malliksi muille ja tuleville sukupolville, kun se kai noiden pienempien puunkuljetuskärryjen myötä olisi mahdollista.


http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/02/kaltaten-vai-kukoistaen-metsanhakkuista.html

lauantai 2. syyskuuta 2017

Suojan löytämisestä

En nyt tiedä, kuuluuko tämä ympäristöasioihin ollenkaan, mutta voi olla avuksi monessa, etenkin kai nuorille aikuisille ja miksei vanhemmillekin, siis kai myös ryhmille.

Lainaus blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.fi

"Linnateema turvan tuojana
Savonlinnassa on hienoa linna, Olavinlinna, ja se on pitkälti kaupungin asukkaiden kiinnostuksenkohde: millaista on olla ritari yms. Turun joulurauhan julistuksessa lauletaan ensin Jumala ompi linnamme, kai siksi, että linnateeman ajatellaan tuovan turvaa ja siksi onnellisemman elämän. Mitä siis olen linnateemasta täällä asuessani oppinut? Oppini olen saanut sieltä täältä, en mitenkään linnaan liittyen, mutta ehkä ne jotenkin sopivat kaupungin henkeen. Miten siis puolustaa ja puolustautua linnamaisesti elämässään?
Linnassa on muurit, ne pysäyttävät hyökkäyksen ennen kuin se ehtii vahingoittaa asukkaita. Tarvitaan siis joitakin tekijöitä, jotka toimivat muurimaisesti suojana. Vihollisia vastaan suojaavat usein helpot asiat, joita kaikilla on ja jotka kaikki hyväksyvät ja useimmat kokevat hyviksi, mieluiten etenkin ikävät luonteet. Näitä ovat hyvä ruoka, kirjasivistys ja musiikin harrastaminen, sekä tuntevuus ja uskonto. Nämä kaikki ovat omalla tavallaan luomassa tilaa tuntevuudelle, mikä taas on jonkinlainen elintilan mitta: toimivatko normaalit reaktiot ja yhteisön jäsenten välinen luonnollinen kommunikaatio. Pääkaupunkiseudulla oltiin tässä mielessä liian ahtaalla, mutta Savonlinnassa Ooperajuhlilla beesaaminen tuo tuntevuutta. Kristinuskoa tukee Valamon luostarin läheisyys ja se ja mökkeily, matkailu, taide, luonto ja käytännön alat tuovat painotusta elämänviisauteen.

* * *

Tilan saamisesta tunteille muiden asioiden suojissa katso myös http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/12/tilan-saamisesta-tunteidenmukaisuudelle.html .
"

Toinen lainaus samasta blogista:

" Linnasta turvan tuojana, toista kertaa
Edellisestä kirjoituksestani tästä aiheesta on jo aikaa lähes kolme vuotta, joten kirjoitan tämän erikseen. Katso http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2014/12/linnateema-turvan-tuojana.html

Hieno näyttävä keskiaikainen ritarilinna paikkakunnan vetonaulana tuo oman tenhonsa ja sen, että paikkakunnan asukkaat haluaisivat panostaa siihen, että osaisivat linnamaisia juttuja, mm suojautumista, vaikkeivät juuri linnassa olisikaan. Suojaudutaan siis jonkin suojiin. Tällaisia mukana kulkevia tai elämän elementtejä ovat kamalan monille yhteiset positiiviset suojaa tuovat asiat, kuten ruoka, uskonto, musiikki, sivistys, hyväntahtoisuus, tunetiden kuunteleminen, viisaus, taidot, maailman eri kulttuurien tuntemus, oman tiensä kulkeminen, valtavirtaan sopiminen, varuillaanolo, mukavuudenhalu tavanomaisin tavoin, hyvin sujuva arki, tavallisesti kelpaavat syyt, itselle hyvin sopiva paikka maailmassa, luonnon viisaus, sotilaallinen voima, hämäys mutta yty perusta todellisuudessa, joukkovoima, muiden toiveiden mukaisuus, suojelevaisuus, ymmärrettävä sympaattinen käytös, hyvä laatu, elämänkokemus, samankaltainen seura, esikuvien luomat elämänuomat, arvostettavat asiat, oikeudenmukaisuuteen nähden liian päällekäyvyyden karsiminen pois kovin ottein (tai miten nyt hyvin toimiikaan, esim. sivistyksen tai kiltteyden tai perusjärjen avulla), ymmärrys elämää kohtaan, vapaa kapasiteetti tarttua hetkeen ja vastata hetken vaatimuksiin, kasvunvara, oma näkemyksellisyys, yms
Erona tässä linnateeman mukaisessa elämäntavassa pääkaupunkiseutulaisuuteen näkyy käytännön puolustuksen toimivuuden kannalta olevan se, ettei muiden käytöksen sallimisen kriteerinä ole, ett onko tavallaan ymmärrettävää, että sellainen henkilö teki niin, vaan se, ettei pönttöjä huonoja piirteitä saa kohdistaa toisiin edes tavan varjolla tai luulon tai komentelunhalun tai typeryyden tai sosiaalisen silmän perusteella. Jos olet pönttö, sen kuuluu olla oma ongelmasi, ei koko maailman. Maailma ei kuulu alaisuuteesi. Ei edes vaikka se olisi elämänviisauden puutetta eikä niinkään tyhmyyttä. Vainoaminen ei ole sallittu vaikka olisi tavallaan ymmärrettävää, ei myöskään toisten elämään puuttuminen. Murhaa pidetään pienempänä pahana kuin toisten elämään puuttumista, saati sitten ryhmien, esim. musiikkiharrastuneiden vainoamista, vaikka teon tekijän mielestä vainoaminen olisi pikkujuttu ja muiden tarvitsisi "vain" muuttua hänen klopioikseen tai lakata olemasta naisia tms.

Tässä olisi huomattava, että kun ihminen suojautuu tähän tapaan linnateemasta mallia ottamalla, niin hänen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asemansa vaihtelee. Hän ei useinkaan ole päällepäsmäri vaan pienempänä jonkin suojissa, mutta tuo jokin voi olla esim. kulttuuri eikä yksittäinen isompi henkilö. Näin hän on ikään kuin noiden asioiden kannattaja, muttei niinkään niiden puolestapuhuja, jollei satu olemaan niiden harrastaja. Hänen henkilökohtainen asemansa tukeutuu kulttuurin ilmiöihin, milloin mihinkin ilmiöön tai elämän puoleen ja on siksi yleensä noiden asioiden harrastajan asemaa tms eikä yksi vakiintunut asema kuin paalu pihalla aina paikoillaan. Mutta tietenkin vakiintunutkin asema saa usein näistä tukea.
Nämä ovat kuitenkin näyttäneet olevan eri juutu kuin terveet elämäntavat ja sivistys, jotka kyllä tuovat monta hyvää puolta mutta ovat usein sosiaalisesti isomman joukon kanssa tekemisissä ja siksi suojattomuutta tuovat, jos joku liian moraaliton ja/tai liian osaamaton esiintyy niiden äänenä. Linna tuo suojaa yhdelle maakunnalle tai niille main, linnatyyppiselle kulttuurialueelleen, mutta toki tavalliseen tapaan voi olla tekemisissä laajemman maailman ihmisten ja elämänmenon kanssa, sivistystä kunnioittaen.
"

tiistai 29. elokuuta 2017

Eduskuntatalon sisustuksesta ym olosuhteista ja symboliikasta

Helsingissä kun asuin, niin siellä ei taidettu osata muotoilua, ei ainakaan ollut kamalan järkeviä tai varmoja mielipiteitä siitä, miten pitäis muotoilla ja miten ei. Savonlinnassa osataan käytännön aloja ja taiteita sekä mm käsitöitä, niin jotenkin siinä siivellä, kun olen asunut nyt 8 vuotta Savonlinnassa, niin olen oppinut muotoilustakin, mm maalaamista vakavalla mielellä harrastaessani ja savonlinnalaisten rakennusmiesten työn jälkeä ihmetellessäni.
Esim. että miten asunnon eteisen tms tilan mittasuhteet voivat olla mukavat asua,niin siinä kai rakentaja ei määritä niitä senttimetrilleen paperilla, saati sitten tarkempaa, vaan rakentaessa rakentaja miettii, että näin on kivantunnelmainen, jätänpä tämän näin. Niin silloin hetken tunteiden perusteella saa silloin mielessä olevat asiat kohdalleen, kun valitsee hyväntunnelmaisen kohdan, etäisyyden, värin yms ko kantilta katsottuna ja toki elämälle muutenkin hyvän. (30.8.2017 Katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/meidanko-talosta-taiteilijatalo-tee-nain.html )Samoin maalatessa, jos maalaan hahmon, jolle haluan oikean henkilön tai asian tunnelman, niin uppoan tunnelmaan maalatessani ja annan sivellinkäteni liikkeiden olla luonnolliset, luonnollisen elekielen, rytmin, tyylitajun olla käden liikkeessä mukana eikä niin, että tarkkaan ajatuksella määräisin käden liikkeen, niin silloin tuo tunnelma tulee siveltimenjälkeen: hetken tunnelma piirtyy paperille. Näin siis eduskuntatalon istuntosalin remontin tuloksena ollut tumma murhia mieleen tuova äänestysnappi- ja puhemikrofonirivi tosiaan varmaan jatkossakin on murhateemainen, vaikkei tuo liene viisasta eduskunnan toimintaa jatellen.
Mutta mikä sitten olisi hyvä ulkonäkö, tyyli ym nykyajan eduskunnalle tuon 1930-luvun sijasta? Demokratian toimivuus ja sille edulliset seikat, suomalaisen kulttuurin perustaidot ja suomalaisen kulttuurin viisaus, esim. tervehenkiset tekemisentavat ja vuodenaikojen osaaminen perustaidoissa mukana, ja kokonaiskuvallisuus ajattelussa toki sekä oman terveen järjen kyky. (Terveistä elämäntavoista olen kirjoittanut omana versionani blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html missä samassa blogissa myös vuodenajoista, ajattelusta, kannattavuusperusteisesta moraalista ja lämmittelyohjeita sekä "Elä ja anna toisten elää"-säännön selitys.) (Kans tollanen linkki, että pitäisi valita paras, yleispätevä muotoilu eikä joku vaan http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html )
Taidoista tollanen linkki http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/08/ruokaa-nuotiolla-tai-mokilla.html ja lahjakkuuksista ym taidoista tuolanen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html ja uusavuttomuudesta eroon pääsemisestä tuollainen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html . Laatimani maalaamisen ohje: näin oikeantunnelmaisia ja mittasuhteet oikein http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .

(30.8.2017   Tämä tuli mieleen jotenkin edellisen kirjoitukseni http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html siivellä, ikään kuin sen kantamana, joten pitäisiköhän sekin lukea tähän tueksi, etenkin tuo, että seudulla on uomansa, joita se tarjoaa, eikä sovi minkä tahansa kanssa yhteen, vaan jonkin täyn perässä tulijat pitäisi ohjata luonnolliselle uomalle, joka on tuon seudun henkinen, hyvällä tavalla sopii yhteen seudun kanssa, toimii voimavarana eikä rasitteena.)

(2.9.2017   Oiskohan tuotämänpäiväinen tekstini http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/09/suojan-loytamisesta.html ihan hyödyllinen lisä tähänaihepiiriin?)

3.9.2017   Tämän tekstin linkit ovat omiin kirjoituksiini tällä samalla blogien tarjoajalla, niin kuin yleensäkin tekstieni linkit. Ne sisältävät lähinnä ko taitojen oppimisen ohjeita, jotka ovat tietääkseni ihan onnistuneita, yllättävänkin paljon voi niistä oppia.

Luonto virkistys- ja matkailukäytössä

Katso http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html

"Luonto virkistys- ja matkailukäytössä
Kävin kymmenen vuotta sitten eräopaskurssin Espoon ja Kirkkonummen rajalla Nuuksiossa, olikivaa, kovin kiinnostavaa, muttei luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista ole sen jälkeen tullut melkein mitään, mökkeilymahdollisuudetkin ovat jääneet pois. Mietin, opettiko kurssi jotenkin vääränlaisen asenteen luonnossa liikkumiseen, vähän kuin että lampsis lampsis tultiin tänne tän työporukan kanssa eräretkelle virkistyspäivänä. Niinkuin että väärä porukka mukana, luontoa arvostamaton, joka ei luo muille tietä liikkua luonnossa. Ja luonto nähtynä jotenkin rankkana ja rapaisena sen sijaan että linnunlauluisena kauniina vaikuttavana paremman alkuperäisen elämän hetkenä työputken välissä. Tässä kun luin luonnosta virkistys- ja matkailukäytössä, niin tuntui, että virkistyskäyttö ennen kaikkea kuuluu olla, mutta että matkailu on usein liikaa, tuo väärän ei-luontosuuntautuneen porukan, jolle partio tms sopisi paremmin, kenties puisto tai kosketus käytännön ammatteihin. Kun luontoa mainostetaan liian monelle, liian ratkkaan kaikille, niin osa vain suorittaa sen läpi, mistä jää ikävä tunnelma, menee luontokokemus tavallaan pilalle, kun taas luonnosta pitävä ihailee luontoa, näkee sen jotenkin mahtavana, vaikuttavana, tunnelmallisena,e heyttävänä, luo ihan hyvää tunnelmaa ympäristöönsä, vaikka tulisi töistä tms. Sen sijaan Savonlinnassa, joka on matkailukaupunki, tuntuu,e ttä paikkakunnalle muuttaa ihmisiä, jotka pitävät siitä, että matkailupaikkakunnasta on yritetty tehdä kaikille sopiva, jotka eivät siis ole suomalaisuussuuntautuneita tai halua luoda luonnossa virkistäytymismahdollisuutta muillekin. Ja sitten on niitä, jotka tykkäisivät muunlaisesta elämästä, ovat toisenlaisia arvoiltaan ja elämäntapamieltymyksiltään, mutteivät tiedä, minne muuttaisivat ja miten, kun paikkakunta mainostaa juuri omia vetonaulojaan eikä helpoja muuttomahdollisuuksia toisenhenkisiin paikkoihin.
Savonlinnalaisesta vinkkelistä tuntuu, että luonnonkin eheys vaatii ylläpitämistä, jotakin sellaista, mitä maalaamisen harrastamisesta voi oppia, mutta onko se sitten liian jähmettynyttä, liiaksi huonokapasiteettisetkin mukaan johtoasemaan ottanutta? Ja pääkaupunkiseudulla taas ei tehdä juttuja, esim. arkenneta tai karsita osaa puista luonnon hengen, tunnelman mukaan, että mikä vain sattuu vaikuttamaan kivalta, rakentamatta uutta mielikuvituksessa, vaan ikään kuin luonnon tai hetken omalta idealta, ei päähänpäkähdykseltä vaan maisemaan sopivalta tai rakennettaessa tilan mittasuhteiden tunnun hyväätekevyyttä, elämänviisautta hengessä, väkertämätt, vannomatta akateemisen tyylilajin nimeen, ollen viisasja elämänviisas. Samoin aikamäärät, käytöt, istutettavat uudet puut ym taimet: mikä tuo paikalle hyvän hengen, hyvän elämälle, eliöstölle, luonnonrakkaille kulkijoille, luontomaisemia mieleensä voimaannuttaviksi säilöville,...
Papualaisista (Melanesiassa) tulee mieleen, etteivät ole osanneet vaalia sitä, että matkailijat ja alueelle muuttavat vaalisivat papualaista kulttuuria, luontoa, elämänmuodon hyviä puolia, vaan tulee kamalasti väkeä paikan maineen mukana, kuin paikkaamassa muun maailman ongelmia, muttei sitä ole helppo kantaa. Pääkaupunkiseudula on kai käynyt samaan tapaan: tulee vain jonkun tyypin ulkomaalaisia ja siinäs e, on tilanne kannettava. Muttei paikka jaksa kantaa mitä vain vaan vain omien vahvuuksiensa varassa, omantyyppisensä panoksen jaksaa antaa. Silloin ei ole hyvä houkutella mitä tahansa matkailijoita vaan vain niitä, jotka kantavat paikan henkeä esim. aloittelijoina sen tavallisilla urilla, ihailijoina, esim. suomalaisen sivistyksen tavalla luontoa arvostavina. Tai kuka nyt luontoa arvostaakaan ja missä hengessä, mutta sille olisi oltava uoma, jolle se luonnostaan ajautuu noissa olosuhteissa ja jolla se on kokonaan hyväätekevä, voimavara. Kuten vaikka, että Lappiin tulija ihailee poroja, ja moitä voi porojen tapaan kokea, esim. vanhanmallisen navetan ja maatilan pihapiirin tuokuineen, tuokioineen, rekiajelun lämmittelyineen, käsityöpuoti, auringon punaama taivaanranta, osaamista pakkasessa ulkoilusta ym säistä, yms. Tai että joku on Lapin hengellisyydetsä, myös noituudesta kiinnostunut, ulkoilutamineista, reippailusta, mahtavista näkymistä, kirjallisuudesta (halvemmin kuin suomalaisilta kustantajilta saa haluamansa kappalemäärän www.createspace.com'ista), kylästä,maisemista, jostakin suvaitsevasta suojaavasta tavallisen kirkon rakennuksesta, mjapaikasta tukikohtana, keskustelusta, yms.

30.8.2017   Tässä kai tarttis olla linkkinä tuo, että miten osan puista kaataessa jää kiva maisema kulkea http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2017/02/mita-puitapensaita-taimia-jatetaan.html

"
* * *
Ihan muusta tuli mieleeni, että tykkääväisivätköhän laihat kiinalaiset
ratsastaa poroilla? Ja kenties lemmikkiporosta lemmikkieläimenä, jopa
sisällä asunnossa ym huolehdittavana kuin mikäkin näyttelyeläin tai
söpöläinen?"
(31.8.2017   Olikohan viime vuonna joulun alla oli täällä Savonlinnan torilla poro ja se oli jotenkin homssuisemman, kevyemmän näköinen kuin mitä olin olettanut. Jotenkin näin jälkikäteen tuli mieleeni, että onkohan liikaa työtä tekevä laiha kiinalainen vähän samaan tapaan kauhtunut, olisiko poro kiinalaisesta söpö. Kovaa pakkasta kestävänä poro kenties ymmärtäisi kiinalaista paremmin kuin eteläisemmän eläimet, jos kiinalaisella on elämässään rankkaa. Muttei kai kaikille kiinalaisille sopisi vaan tuolle yhdelle isolla kiinalaistyypille vain, jos nyt sitten pitävät eläimistä. Poro olisi jotenkin samantyylinen mutta samalla juhala,jouluinen, luksus turkkeineen, arktisine olemuksineen. Pohjois-Kiinassa on kai kylmät talvet mutta eteläisempään ei poroa voisi ottaa. Mutta onhan siinä tuo kuljetusongelma ja kulttuuriero ja se,että haluavatko kiinalaiset lemmikkieläimiä ja sopiiko poro lemmikiksi ollenkaan. Mutta jotenkin tuntuisi sopivan kiinalaiseen tyyliin ja eläimillä kai yleensä on positiivinen vaikutus, jos niistä kovasti pitää ja ihailee niitä.)"

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Linnunpoikasten lentämään oppimisesta

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/linnunpoikasten-lentamaan-oppimisesta.html
 
"Linnunpoikasten lentämään oppimisesta
Linnunpoikanen, jolla jo on kunnon siivet, oppii kai parhaiten lentämään, jos katsoo lentämistä miettiessään puuta eikä rakennettua. Rakennetunkatsominen tuo osaamattoman olon ja vain vähän taitoja. Kun taas puun tenhon ihaileminen avartaa näkemyksen monimutkaiseksi, viisaaksi, ikiaikaiseksi, tunnelmallisen tenhoavaksi, ylivertaisen taidon uomaksi. Useamman puun katseleminen kerrallaan ei niin vahvasti ainakaan tätä tuo vaan yksittäisen puun tenho pitäisi hahmottaa, se monimuotoinen rikkaus, jollaiseen elämäntapaan puu näyttävyydellään opastaa. Usein se on vain yksi näyttävä oksa kerrallaan tai latvan huiskaus taivaalla opastaa rikkaaseen riemukkaaseen tekemiseen, jossa on ylivertaisen taidon kipinä. Näin poikanen voi kai jo ensi lennollaan lentää viereisen puun oksalle, sieltä toiselle oksalle ja takaisin pesään, ja on niin jo tavallaan täysinoppinut, sanoo pikkulintuemo.
Puun hyödyllisyys taiudon kannalta tulee sen monimutkaisuudesta, visuaalisesta ja tunnelmallisesta kauneudesta, joka syövyttää kuvan mieleen, tekee siitä taidon ja tekemisentavan mallin. Puu on terveen kokonaisuuden malli, niin linnuille, pörriäisille kuin ihmisillekin. Puuta lentämistä miettiessään katselleet linnunpoikaset lentävät kovin kauniin tunteikkaasti, kuin taito olisi niille helppoa ja elämä soljuvaa, viisauden suojaamaa. Niin kai ihmisen taidotkin hyötyvät puiden tunnelmallisen viisauden oppimisesta, kasvetraan insinööritiedosta tavalliseen taitoon ja arkijärkeen, niistä taitavuuteen, ikiaikaisen soturin ylivertaiseen taitoon ja taiteeseen: suuremman taidon elementtien luonnolliseen kieleen.

(Voisiko sulkien kasvaminen liittyä siihen, että on paitsi taito, myös suojaa itsensä hyvin, jotenkin musiikin tapaisesti?)

* * *

English translation http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/how-young-birds-learn-to-fly.html
"

Sisällysluettelo


English translations of some of my texts


Ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä ja älykkyyden kehittämisestä   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/08/ymparistoystavallisen-teknologian.html


Valokuvausohjeita


Paratiisiteoriani ja ympäristökysymykset


Uskonto, maalaaminen ja viisaiden onnistuneiden asioiden varaan rakentaminen   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/08/uskonto-maalaaminen-ja-viisaiden.html


Ruuanlaitto ja eläinten ruokinta, taito-ohjeita   


Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi


Two ways sexuality could help in environmental questions


Miten valitsemme oman tiemme   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/07/miten-valitsemme-oman-tiemme.html


Lehmille paremmat liikkeet   


Kotieläinten asema on muun yhteiskunnan vastuulla    


Syöminen pulasta pääsemisen keinona


Kasvien ja elämäntavan yhteydestä

Lemmikkieläinten asema   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/06/lemmikkielainten-asema.html

Elämäntavasta

Tenhoavuudesta


Ongelmista eroon kasvamisesta


Jos ihmisetkin laulaisivat kevättä... Helppo ohje!   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/05/kevaan-laulamisesta.html


Toukka muovinsyöjänä, valtamerten muovijätteen hävittäminen


Luonto viisauden lähteenä   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/04/luonto-viisauden-lahteena.html


Vihreä ja sininen, väreinä ja symboleina


Linkkejä ympäristörakentamisen tueksi    http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/03/linkkeja-ymparistorakentamisen-tueksi.html


Kierrätyskeskukset, parantamisesta  


Malediivit ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja  


Taito-ohjeita  


Mitä puita jätetään puita kaadettaessa   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/02/kaltaten-vai-kukoistaen-metsanhakkuista.html

 

Fuusiovoimasta hyvä energialähde







Liikuntaa vihreille







Vanhukset ovat usein osaavaisia







Vihreistä vieraannuttavista asioista







Muiden saamisesta mukaan: Kalevala & Terveet elämäntavat







Kirpparivaatteiden ym muokkaamisesta itselle sopiviksi * Käsityötaitolinkkejä yms
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/kirpparivaatteiden-ym-muokkaamisesta.html





Yksi porkkanavaihtoehto: buddhalainen näkemys ja vihreät







Lämpöiset lapaset







Rahapuu ja vihreiden suhde rahaan







Kasvissyönti, lihansyönti vai ihmissyönti







Keskustelujen sudenkuopista
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/keskustelujen-sudenkuopista.html







Tietokoneiden tulevaisuus ja ympäristökysymykset








Autoja ei saisi tietokoneistaa







Paperista postia tarvitaan (eikä sähköposti sovi kaikkeen)







Huomioita vihreän elämäntavan opettamisesta ym







Valintojen tenhoavuutta? Itä-Savo-lehti







Trumpin ilmastopolitiikasta?







Ostoksissa helposti onnistumisen taito on ympäristöteko, sillä hyvä ostos korvaa monta huonoa ostosta
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html





Metsittämisen ja maallemuuton ohjeita tarvitaan







Sosiaalisen silmän kehittämisestä







Taustaani







Kaupunkisuunnittelusta
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/kaupunkisuunnittelusta.html





Vaatimattomuudesta syntinä







Taiteet ongelmanratkaisumenetelmänä







Uskonnollisuudesta ja ympäristökysymysten ratkaisemisesta: ilmastoa osaamattomien huomioon ottaminen kaikessa







Sanonta "Laita se kierrätykseen" ihmisestä puhuttaessa







Sibelius ym







Jätteiden lajittelusta - hyönteiset apuna? Ym kierrätyksestä







Luonnonsuojelun taloudellisesta kannattavuudesta
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/luonnonsuojelun-taloudellisesta.html





Tämän blogin ilme







Lihakarjan pitämisestä yms







Lähestymistavasta ongelmien ratkomiseen
Pohjois-Korea







Uskomuksista ja säästä
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/uskomuksista-ja-saasta.html





Lukemisen tavasta ja ratkaisujen löytämisestä







Toinen romahtelevuuden välttämisen keino: mummolamaisuus (ratkaisujen keksimiseen)







Romahtelevuudesta eroon pääsemisestä kikka: paratiisisaarten soitin (hyvästä tasosta kiinnipitämiseen)







Maailman paras mutta missä? Nimeä arvosi kuvaavasti







Ydinvoimalaonnettomuuksien ehkäisemisestä







Kierrätyksestä







Kiinnekohtien vaikutuksesta lopputulokseen: suuremmin ratkaisemisen taidoin
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/09/kiinnekohtien-vaikutuksesta.html





Asioiden ohjaaminen keskustelulla ja virtuaalitodellisuus







Juhlavuudesta, näyttävyydestä yms







Hyönteiset







Vähemmällä rahalla mukavasti elämisestä







Global warming
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/09/global-warming.html





Pihametsikkö







Kirjoituksiani moraalista







Musiikista







Terveet elämäntavat







Eino Leinon runojen käännöksiäni englanniksi * Kalevalan taito- ja tunnekäsityksestä







Vuodenajoista







Puiden kaatamisesta







Uusavuttomuudesta eroon pääsemisestä
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html





Elämäntapamuutosten tekemisestä







Energiansäästölämpuista ja lämmityksestä







Paratiisiteoriani







Vihreän teknologian kehittämisestä
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/06/vihrean-teknologian-kehittamisesta.html





Earth hour, symboliikka, ympäristöasioista rukoileminen, maailman ongelmien ratkomisesta







Sosiaalisten taitojen oppimisesta







Energiansäästömahdolisuus







Vihreille tarpeellisten taitojen oppimisesta
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/06/vihreille-tarpeellisten-taitojen.html





Kierrätys, ja kasvissyönti







Vihreiden virheistä



* * *

Laitoin nuo linkit muutaman välein ja yritin valita sellaisia tekstejä, joita olisi hyvä silmäillä edes vähän, ja jotka eivät välttämättä vaadi aiheeseen paneutumista.