Jottei tapettaisi eläimiä, voisi kai olla osittain kasvissyöjä, jos ruokavalio olisi esim. oman ilmaston ja kulttuurin perinteinen, siis Suomessa mm suomalaisia perinnejuureksia ja leivonnaisia. Se vastaisi sitä, että varin iso osa ihmisistä olisi kokonaan kasvissyöjiä ja osa lihansyöjiä. Kokonaan kasvissyöjä ei näytä voivan yhtä hyvin vaan on kuin jostakin ravintoainepuutoksesta kärsivä, jotenkin venytetty ja ilkeilevyyteen taipuvainen, ei kylläisen hyväntuulinen kuten terveellisellä tavallisella ruokavaliolla.
Muttei ole niin yksinkertainen juttu tuo, että välttämättä pitäis
i välttää tappamasta eläimiä. Aasiassa, missä buddhalaisuuden myötä ältetään tappamista, ovat suuret systeemit poissa hallinnasta, joidenkin koulukeskeisyys kirdutushenkistä luokkaa - eikö juuri se ole sitä, mitä vastaan sotia tarvitaan: huonompia kohtaloita torjumaan?! Eli tappamista ei pitäis karsia kokonaan keinovalikoimasta tai elämä menee liian huonoksi. Luonnossa on tavallaan leppoisaa ja eheää ja tavallaan rajua ja kuolema usein läsnä. Lemmikkieläimeni, nykyisin kaksi koiraa, tuntuat sanovan, että se on eläimen mielipide siitä, mihin raja pitää vetää: kuolema ei ole niin huono valinta kuin huono elämä. Elikysymykseksi tuntuisi vaihtuvan, miten luoda ja ylläpitää kotieläimille hyvät elinolot ja hyvä elämä.
Mutta jos eläimet ovat hienoja ja kaikkien ihmisten kamalia edesottamuksia ei jaksa enää allekirjoittaa, niin pitäisikö osa ihmisistä syödä, esim. ikävä työkeskeinen kireä työtoveri työpaikalla, jolla on muutenkin liian rankkaa? Tai jos lapsia painaa koulu, niin auttaisiko, jos jossakin kotimaassa olisi ihmissyöjiä? Luultavasti ei, sillä ihmissyöjä ei syö vain muutaman vuodessa aan on isompi ilmiö, esim. ruokakauppiasta kiinnostava. Ja ihmissyöjän pitää saalistaa jotenkin, eikä se käy isomman koon perusteella kuten eläinten tapauksessa usein, vaan taritaan valheita ja näyttelemistä, jotka puolestaan painavat valehtelijaa niin, että tämän pahan olon peittääkseen tarvitsee syödä, paljon - syödä joku... Eli syntyy soppa josta alkuperäinen hyödyllinen ajatus katosi kokonaan. Sen sijaan syödään nuoria, ihmisiä maista jotak olettavat välit hyviksi, kuuluisuuden heilaehdokkaita ym mitä suomalaisen käsityksen mukaan ei pitäisi syödä. Samalla yhteiskunnan toiminta jää huolehtimatta. Siksi ihmissyöntiä ei pitäi kannattaa. Etenkin sen laajuudesta pitäisi pitää kirjaa ja huolehtia yhteiskunnan toiminnasta.
Hankalien ihmisten kanssa tulee yleensä toimeen, kun huomaa, että ihmisillä on oma arkijärkensä, joka on heidän ymmärryksensä määrä, ja lisäksi ulkoa luettua koulutusta ym sivistystä sekä sentyyppistä matkittua ajatteluyritelmää, joka voi mennä pieleen. Nuo ulkoa luetut ja matkitut oat holtittomia, voiat satuttaa muita, mutta arkijärjen laajuudessa, ihmisen omalle ymmärrykselle kommunikoiden, tavoittaa yleensä ihan tervejärkisen mielekkäästi toimivan yksilön.
17.9.2017 Kysymys lihansyönnistä ei ole sama kuin kysymys ihmissyönnistä. Jotkin eläimet kenties miettivät sen olevan, mutta ero on ainakin siinä, ettei ihmissyöntiä osata järjestää edullisin päin niin ettämaailma paranisi siitä kenet syödään ja kenet jätetään syömättä, vaan ihmissyöjät tuppaavat syömään ketä kiinni saavat tai jonkin tietyn ryhmän jäseniä puolueellisesti ja soin siksi, että on nälkä niin vainäkkiä syövät jonkun. Kun taas kotieläinten kanssa mietitään tehdyn aikanaan kun ne kesyyntyivät, sopimus, että saavat ihmisiltä ruuan ja suojan ja huolenpitoa mutta vastineeksi ihminen saa tappaa ne ja syödä. Tätä onpidetty ihan hyvänä järjestelynä siksi, että eläimen elämä näyttää olevab parempaa kuin ihmisen, eikä ihmisellä olisi tarjota vaihtoehtona muuta kuin ihmisten juttuja, esim. työtä, sääntöjen noudattamista yms ikävää. Ja ilman ihmistä kotieläin ei selviöisi luonnossa. Asiaan on myös käytännön syy,e ttei ole rahaa pitääniin montaa eläintä. halutaankosiis,olisikoparempi,joskotieläimiä olis paljon vöähemmän mutta saisivat elää pitkän elämänihmisen hoivissa?
Kasvissyöjät usein kai tuumivat, että älä syö eläimiä ja että pitääkö sinut itsesi syödä, jos olet lihansyöjä ja kannattavat ihmissyöntiä. Mutta kasvissyöjä on usein sairas, ei ihan kunnossa fyysisesti niin kuin lihaa syövä on terve. Siksi lihansyöjiltä on paljon opiattavaa, eivoi heitä kasvissyöjilläkorvata. Sitä paitsi ruokavalio on usein kiinni siitä, millaista ruokaa kokee kaipaavansa, eli ei ole helppoa ryhtyä kasvissyöjäksi, jollei tunnu, että sitä kaipaa itse. Lihansyönnin puolestaan kohdistaa eläimiin se, ettei osata tulla toimeen ihmissyönnin kanssa niin, etteivät elinolot siitä olennaisesti kärsisi. ennen kaikkea ei osata valita,kenet pitäisi syödä jaketä ei. Jos vaikka jokin instituutioo tai ammattikunta söisi tiettyjä, niinjotkut kai valtaisivat sen ja se toimisi ihanpieleen, kun kumminkin on niin iso motivaatio niillä,jotka e muuten söisi.
Ihmissyöntion eri asia kuin tappaminen tappelussa,sodassa tms. Josjokukuolee tappelussa, riidan jälkipuinnissa tms, niin syynä on tavallaan tämän huonoelämäntaktiikka,ainakin useamminkuin tuossa ihmissyönnin tapaukessa. Jossen sijaan ihmissyöjä tappaan jonkun vainsiksi, että on nälkä ja kaipaa vatsan täytettä jaksaakseenmuuta elämäänsä tai saadakseen asemaa, niin luultavammin tappaa jonkun tavallisen rauhallista elämää viettävän, mikäolisi ollut hyvä tie muille, hyvä tie vaalia yhteiskunnassa. Jaihmissyöjä ei kiinnitä huomiota siihen, että tapppii jonkun,onpahan vain tyytyväinen kylläisenä,kun taas tappelusta huomataan, että mitä ja miksi,viisastutaan edes jotakin.
Luonnossa villieläimet syövät tarkkasilmäisinä vahvoina tervehenkisinä sellaisia, joiden elämänstrategia on kehno,jolloin kokonaisuus kehittyy sen myötä hyvöään päin.Samoin kuolema karsii masentuneita, huonoa elämää eläviä,onnettomia.
Kotieläimistä ihminen ei yleensävoi osaa jättää ja osaa tappaa,kun villieläimiltä oppivat ovat viisaita ja ihmisenkanssa kaveeraavat kai tyhmimpiä, epäviisaimpia, niin silloin puolueellisuus ei olis tervettä. Sitä paitsi se loisi epäterveitä jännitteitä kotieläinten välille sekä näiden suhteeseen maanviljelijään.
Lemmikkieläinten kohdalla valinta on ollut helppo: ystävän haluamme jättää, se on puolustussotienkin idea. Mutta toisaalta yhteiskuntakelvoton tapetaan. Näin edes tältä osin pystymme tavoittamaan sitä, mikä olisikautta linjan ollut ideana, tavoitteena.
Aasiassa,missä on paljon kasvissyöntiä, tuntuvat systeemit litistäneen ihmisen, kuin puolustussiodat ja puolustautuminen yksilötasolla puuttuisivat liiaksi, yksilön suvereeniuteen olisi puututtu.
Kasvissyöien mielipiteet näsitä asioista eivät vaikuta harkituilta vaan seelaisilta kuin ihminen kipeänä tai näissään ruoka-aiheesta taijonkin tarpeen vaiuvaamana miettii. Ja siksi ne eivät oikein saa keskustelua aikaan, vaikka ihmiset kyllä ainakin Suomessa miettivät näitäkin asioita.
6.2.2018 Savonlinnassa asuessani muutaman kerran kaupasta ostamani pakattu pihvi tms on maistunut kuin ihmislihalta, mutten ole tiennyt, mitä siitä ajatella, kun en ole niin hyvä tunnistamaan makuja. Tuosta on kuitenkin syntynyt käsitys siitä, miltä ihmisliha maistuu: maku lienee samanlainen kuin kokemus, jos aika tiiviissä jonossa joku tunkee takaa edemmäs ja joutuu siinä edellä olevan kylkeen, niin hänen kylkensä kohdalta olemuksen tunnelma, sosiaalinen olemus, meininki, tavallisten uomiensa tunnelma, kenties juuri sosiaaliselta puolelta. Voisiko tuon esim. eläimen lihan mausta arvioida?
Hänen tavallinen olemuksensa siis, ei juuri tietyllä hetkellä tai tiettyä henkilöä kohtaan.
Ei siis tönien vaan sosiaalinen olemus aika läheltä havaittuna, kenties melkein hipoen kyljen vaatteita.
7.2.2018 Savonlinnan Mertalan pienemmässä ruokakaupassa oli tuo joskus muutama vuosi sitten, isommassa en ole käynyt, jotenkin hurjan oloinen. (Lieneekö vanhus vai muusikko ollut mittapuuna tavalliselle elämälle, kun Savossa jotkin elämän hankaluudet ovat suuria.)
6.3.2018 Tropiikista muuttaneista monet eivät osaa Suomen ilmastoa vaan haluaisivat jatkuvan helteen tai sen korvikkeeksi valtavat määrät ruokaa, mikä kenties johtaa mm ihmissyöntiin ja piittaamattomuuteen muista arvoista niin kuin ankaran lämmönhukan hetkellä helposti käy. Mutta ovatko tällaiset ihmissyöjät paljon tavallista suomalaista urautuneempia? Urautuneille sopiva ruoka olisi kai muun ruuan lisäksi yksi nuudeliannos päivässä (ei monta kerralla ja taas paastoa vaan säännöllisesti kohtalainen annos), henkilökohtaisen ravinnontarpeen mukainen ruoka vähentää ruuantarvetta apaljon.
7.5.2018 Jos liha maistuu suunnilleen sellaiselta kuin sosiaalinen tunnelmavaikutelma toisesta, jos jonossa tms joutuu hetkeksi melkein hänen tai sen eläimen kylkeen kiinni, niin voisi olettaa, etteivät suomalaiset maistu hyvältä vaan laimealta ei-niin-kiinnostavalta, hyvät ihmiset ylipäätään ja valaistuneet, vaikka olisivat onnellisia. Afrikkalaiset sen sijaan saattaisivat maistua hyvältä, tuoda mieleen pihvin, opa mieleenpaivuvasti. Silloin maku olisi jotakin sellaista kuin sosiaalisen loisivuuden määrä verrattuna omaan vastuuntuntoon. Samalla selittyisi se, minkä maiden historiaan ja kulttuuriin on tavannut kuulua ihmissyönti ja minkä maiden ei. Luulisi tuon pelkän loisimisen liittyvän myös ilmastoon: troppikissa syntyy helpommin sellainen tilanne, kun sää suosii lösivää.
Tuli tässä samalla mieleen, että jotkin humalan piirteet ovat samantapaisia kuin valaistuneen piirteet, mutta valaistuneella oma järki kulkee niitä latuja eli homma toimii, kun taas alkoholia nauttinut ei välttämättä järjellään osaa niin tunteenomaisia tms reittejä.
17.7.2018 Eri ruokalajit ja ruoka-aineet tuovat kukin tyypillisen vireensä lisänä tai muunnoksena päivän vireeseen, esim. appelsiini, maito, tumma leipä tai makkara. Tuo ruokalajin vire nökyy tietyllä ruualle tyypillisessä kohdassa ihmisen olemuksessa. Onko vanha romaaninainen, jokatoisaalta on portugalilaisnaisen tapaan kuiva ja käsitöihin tms pidättäytyvän oloinen, ja jolla toisaalta on taidetta ymmärtävän taidetta harrastavan vire ja havaintokyky ruokatunnelman kohdalla olemuksessaan, onko hän syönyt osan taideharrastunutta, joka on halunnut tulla juttelemaan romaanien kanssa?
12.6.2022 Espoossa Ongelma ihmissyöntiin liittyen ei ole niinkään, syödäkö eläinten vai ihmisten lihaa, vaan se, että ihmissyöjä on suursyömäri, joka kai syö ilmasto-osaamattomuutensa tai pahantekijän raadollisuutensa tuomaan valtavaan nälkään yhden ihmisen per vuorokausi, esim illalla äkkiä popsii. ( Luut, jätökset tms joko joku osaa huolehtia, roski, eläimelle tai jauhaminen, tai ne voi syödä, kun on kyllin nälkäinen ja pöpöisyyttä kaipaava. ) Silloin elinympäristöstä kuolee kamalan suuri määrä tavallista elämää eläviä ihmisiä ja vain rikollisia jää jäljelle. Toki myös sairaita ja vammaisia kuolee. Mutta myös vanhuksia ja lapsia sekä hyväntahtoisia ihmisiä. Ihmissyöjä itse pyörittää elämäänsä ihmissyönnin ympärillä, esim näyttelee vihaamansa tyypin ihmistä ja tekee lavastuksia. Näin ei järjestäytyneestä yhteiskunnasta jää lähes mitään jäljelle, ei esim luonnlnsuojelua ja ilmaston lämpenemisen torjumista. Tyypillistä ihmussyönnille on, että arvoja ei kjnnioiteta, sillä keskustelujen sijasta mokomat häiriöt syödään pois kukn vahingossa ennen kukn huomaakaan. Ihmissyönti on kansanmurhan tyyppinen ilmiö. Tilanne ei ole sama, jos ihmisiä syövät ihmisten sijasta eläimet, jotka eivät ole tikviisti sidoksissa ihmisiin.
17.7.2022 Savonlinnan Mertalasta vuosia sitten ostsmani pihvi, joka kenties oli ihmislihaa, sai ajattelemaan, että olikohan se afrikkalaisen naisen lihaa, jotenkin rehevän taivaallisen makuista ( tropiikin yöelämäkö siltä maistuu? Vai insinöörisuuntautuneisuus? Vai epäreilusti sosiaalisesti dominantti? ) niin että sen popsi noin vain vaikkei oikein ollut tottunut ajatukseen, ja se sai ajattelemaan, että eri ihmiset maistuvat erilaiselle ja ettei Afrikassa ihmissyönnille voi mitään, mutta ettei sille muiden kansojen keskuudessa ole mtään motivaatiota noin maun perusteella. Esim kinkusta olen joskus miettinyt, maistuuko se romaaniviulistille, muttei se makuna ole yhtään motivoinut ihmissyöntiin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti