Sosiaalisen silmän kehittämisestä

Kullakin ihmisellä on arvionsa muista ihmisistä ja niinpä he kohtelevat kutakin ihmistä eri tavalla, esim. käytännönläheistä käytännönläheisen tapaisella tavalla, tavanmukaista tavanmukaista muistuttavalla tavalla, jne. Niin siis heillä itsellään ja kullakin muulla ihmisellä on repertuaarissaan monta erilaista lähestymistapaa, jotka eivät kaikki socvi kuhunkin tilanteeseen yhtä hyvin. Mutta näin sen mukaan, miltä kannalta itse asioita lähestyt, niin (lähinnä uudet tuttavasi, jotka tämän kerran perusteella muodostavat mielipiteensä siitä, millainen olet,) ihmiset kohtelevat sinua eri tavoin, lähteät sosiaalisessa kanssakäymisessä eri uomille lähestymistapasi mukaan, sen mukaan, minkä tyypin ihmiseksi sinut tuossa aiheessa arvioivat.
Kantavimpia ovat yleensä sellaiset lähestymistavat, joihin kullakin on oma hyvä idea,oma hyvä osaaminen tukena, eli ne ovat siis pikemminkin perheyhtäläisiä keskenään kuin saman kaavan mukaan tehtyjä.

 (Olavinlinna Savonlinnassa)

Eri ammattialoilla on eri ammattitaitonsa arvoineen, elämänpiireineen ja tyypillisine sosiaalisine meininkeineen, minkä yleensä voi hahmottaa henkilön ulkonäöstä ja tyylistä, lähestymistavasta yms. He siis ammatikseen huolehtivat eri asioista ja ovat virittäytyneet moisen työn vaatimuksia tärkeinä pitävään vinkkeliin aika lailla kokoaikaisesti. Heihin perustaen saisi siis erilaisen yhteiskunnan (ihmisten ajattelussa eri kokoluokka, vastuunkanto eri asioissa, ajattelutyyppi tai työmäisen muun huolehtimisen kohde erilainen, eri määrin itsenäinen, eri määrin huolimaton, eri sosiaalinen maailmankuva, eri ikäryhmä kenties, eri itsestäänselvyydet), jossa muident yyppien asiat olisivat vain ostettavina työsuorituksina. Vastaavasti eri kulttuureilla on meininkinsä, joka huolehtii tietyt asiat ja jättää tietyt rempalleen pois haittaamasta menoa. Siksi jotkin asiat olisi huolehdittava globaalin sijaan työsuorituksina jonkin hyvin osaavasta kulttuurista kullekin muulle. Esim. yhteiskunnan kokonaisuuden osien yhteensovittaminen saattaisi olla suomalaisten vahvuuksia. Osaisivatko saksalaiset substantiivivoittoisen kielen käyttäjinä lajittelun vaatimat luokitukset ongelmattomasti?