Siirry pääsisältöön

Metsittämisen ja maallemuuton ohjeita tarvitaan

(Savonlinnan keskustaa Olavinlinnan tienoilla)
Kun vihreät kerran kannattavat luonnonläheisempiä elämäntapoja ainakin yhtenä vaihtoehtona, olisi olennaista huolehtia ainakin aika isolle osalle kaupunkilaisista niitä mahdollisuuksina. Se ei ole samaa kuin maallemuuton tukeminen noin vain, sillä maalla asuu monta kaupunkielämän piirteistä haikailevaa, eikä se ole vain maalla ja kaupungissa asumisen eroa vaan sitä, että yhdeltä pohjalta ponnistaen, jollei siihen lokeroon sovi, niin kaipaa muunlaista, ja jos on mahdollisuus valita muutaman erilaisen vaihtoehdon tienoilta jokin oma vaihtoehto, niin se on helpompi kuin yksi vain tai joko-tai. Eli maalla kasvanut ei jaksa loputtomiin kiehtoutua käytännön taidoista ja muutamasta hassusta puusta, jollei ole sitä tyyppiä, mutta kaupungista maalle haikaileva voisi siinä viihtyä, aina olla uutta kiehtovaa opittavaa käytännön jutuissa ja luonnossa, ja muut taidot jo kaupunkiaikana opittuja. Kaupungista maalle muuttava olisi siis kulttuurillisesti erilainen, mm maalla viihtyvä eikä maalaiselämään pottuuntunut. Myös hänen suhteensa kaupunkiin ja taajamiin olisi erilainen ja erilaisia hänen käyntinsä isommissa paikoissa. Myös hänen sosiaalisuudent yyppinsä on erilainen. Siksi maallemuuttajien olisi parempi asua keskenään ja maalta kotoisin olevien maalla vielä asua haluavien keskenään, niin eivät vetäisi eri suuntiin. Turvallisuuden perustana oleva kulttuuri ja luonteenlaatu sekä arvot ja arviot ovat erilaiset maallemuuttajilla ja maalta kotoisin olevilla.

Tein laskelman ihmissyöjäheimosta. Kymmenen lasta keskimäärin per aviopari tekisi viisinkertaisen väestönkasvun, mikä tarkoittaa, että väestön pitämiserksi ennallaan kukin ihmissyöjäheimon aikuinen jäsen saisi elämänsä aikana tappaa neljä-viisi heimon jäsentä, esim. siis yhden kerran kymmenessä vuodessa, jollei muita kuolinsyitä olisi ja keskimääräinen elämänpituus olisi 50 vuotta aikuisilla. Eikö tuo toisi maineen "on murhia" eikä ihmissyöjäheimon mainetta? Voiko ihmissyöntiä siis olla vain suurilla muuttovoittoalueilla ja paikoissa, joissa moni käy, jos siellä on ansa? Ihmissyöjien maineessa ovat mm alkuasukkaat. Onko alkuasukkaiksi haluavia kovin monta? Pitäisikö alkuasukkaaksi haluavien ostaa tai vuokrata maata ja metsittää sitä, luonnontilaistaa, olla jotakin luonnonsuojelijoiden sukulaisia omilla (tai vaikka jonkin yhdistyksen ylläpitämillä) alueillaan, joita olisi monin verroin alkuasukkaiden nykyisiin maihin nähden? Tarvittaisiinko siis erityisesti metsittämisen, puistojen laatimisen, perinteikkäämpään maatalous- yms elämäntapaan siirtymisen ohjeita, lähinnä kai luonnonsuojeluhenkiseen mutta maanviljelijöiden taitoja omaavaan?

 Ja maalta kotoisin olevat tarvitsisivat kaupunkeihin muuton ohjeita.
Ammattialan vaihdosta omaan kaukaiseen rakkaimpaan haaveammattiin tai muutamaan sellaiseen olen kirjoittanut ohjeita pitkästi Haaveammattiin-blogissani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi .

(Yleensä jos pännii, niin se johtuu siitä, että elämän olosuhteet ja elämän kuviot ovat jotenkin peilessä. Yleensä se kai johtuu siitä, että on yrittänyt ihan samaa ratkaisua kuin kaveri tai naapuri, eikä se tietenkään ole eri ihmiselle yhtä lailla sopinut. Tarvittaisiin isosta mahdollisuuksien kirjoita vapaasti valitsemista omien mieltymysten perusteella, ei taktisesti vaan huojentunutta oloa, mielihyvää, rattoisaa aikaa ja kiinnostavaa tekemistä tavoitellen. Esim. ettei vain muuta johonkin kaupunkiin vaan että kuulostelee, minkä meininki viehättää, mitä ammattialoja pitää elämässä hyväätekevinä itse eikä ympäristöltään arvostuksia perusteluineen kopioiden, mikä olisi sivistynyt tie omalle elämälle, ja valitsee ainakin pidemmän päälle asuinpaikkansa sieltä. Ja ammatissa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa sama: valitsee vapaasti niin kuin kaupungissa voi, niin kuin yhteiskunta pyrkii tukemaan.)
Katso myös http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html

Jolleivät ihan korvessa niin monet viihdy ja on turvatonta eikä taloudellisesti kyllin kannattavaa, ja jos maalle muutajia on enemmän kuin poismuuttajia, niin silloin kai pitäisi kehitellä tiheämmän maaseutuasumisen ja puisto- ja viheraluemaisemmankaupunkiasumisen muotoja.

(tavallisen paikallisbussilinjan päässä olevilta talleilta Savonlinnan Pihlajaniemessä, esteratsastuskisojen aikaan)
http://savolaisuudesta.blogspot.fi/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirpparivaatteiden ym muokkaamisesta itselle sopiviksi * Käsityötaitolinkkejä yms

En ole ompelussa kovin taitava ja Helsingissä, mistä olen alun perin kotoisin, ei osattu myöskään kovin hyvin käsitöitä, mutta olen ollut vuosikymmeniä harrastunut uusien taitojen ja lahjakkuuksien oppimisesta, opettamisesta ja mm käsitöistä, taiteista ja uskonnosta ja Savonlinnassa, missä olen nyt 7 vuotta sunut, käsitöitä tunnutaan osaavan mainiosti. Joten tässä linkkejä, joista voisi olla iloa kirpparilöytöjen muokkaamisessa ja uuden ompelemisessa niiden mallin mukaan. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html Tämän luulisi olevan tosi hyvä ohje! Pääkaupunkiseudulla monen syy jättää ompelematta oli, että kun ei ole sopivia kaavoja. Tästä oppii, miten käyttää omia haaveitaan kaavojen sijasta ompelun ohjeena. Samaa ohjetta voisi varmaankin soveltaa muihin käsitöihin, esim. puutöihin. Usein vastaan tuleva kysymys on, että miltä kohden ommellaan, leikataan, saadaan näyttävä tai tietyn tyylinen. Siihen yms sentapaisiin ajoitus...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nature protection abroad: build a better contact with the nature

http://finnishskills.blogspot. com/2015/02/visiting-finnish- nature.html " Visiting the Finnish nature The Finnish nature is famous for it's unique fragile beauty. Also Finland as a nation without much written history has it's roots in the old forest dwellers who were mainly farmers and at earlier times hunters. Most modern Finns spend a week or so of their summer holiday on a summer cottage by a lake shore. Finns have a different attitude toward nature than most foreigners, because the nature here is very different from the nature say in Central Europe, where the nature is mostly farms and gardens and parks too. The Finnish nature is wild, not gardened, and it is praised for it's beauty and peace, and it is scarce: there are not somany trees and not so many dangerous animals. The maybe best way to learn to walk in the forest is to visit a small forest patch in town or some well kept recreation area, and pick some ordinary not-at-all-rare stone, flowers...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten valitsemme oman tiemme

Oman tien valitsemisesta, sopisi kai ympäristöasioihinkin. Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi : " Lainaus blogistani http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/03/metsan-henki-puun-viisaus-ja-elioiden.html " Metsän henki, puun viisaus ja eliöiden kehitys Nuorempana olin kiinnostunut lahjakkuuksien ja taitojen oppimisesta omin päin ja matkimalla, sekä runoista. Niistä opin näkökulman vaikutuksesta havaintoihin ja miten se tuo taidot ja lahjakkuudet: havainnoissa painottuvat tietyt asiat, niin kuin vaikka jonkun tekijän runoissa tai siinä, mit' elämäntaitoja jotkut hienot maalaukset kommunikoivat. Runoista oppii, että maisemassa voi vaeltaa omalla tyylillään, nähden maiseman omalla tavallaan, vaikka se pääpiirteissään olisi sama kuin muilla. Samoin niistä oppii, että muiden katsantokantoja voi oppia, ja sitä myöten heidän elämäntaitojaan ja lahjakkuuksiaan. Niinpä metsämaisemankin voi nähdä monella tapaa, ja jotkut niistä ovat kovin ka...
Lähetä kommentti
Lue lisää