Ympäristönsuojelun tuomien taloudellisten menetysten pienentämisestä

Yle.fi kirjoitti:
"

Kemijoki Oy:n tilaaman selvityksen mukaan tiukentuvat kalatalousvelvoitteet aiheuttaisivat jokiyhtiölle yli 800 miljoonan euron lisäkustannuksia ja tuotannon menetyksiä 25 vuoden aikana. Selvityksen on tehnyt Compass Lexecon.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo lehdessä, ettei yhtiön talous kestä raskaampia kalatalousvelvoitteita.

Lapin ely-keskus vaatii lähes 40 vuotta vanhaa vesivoimaloiden kalatalousvelvoitetta ajan tasalle eli käytännössä palauttamaan lohen ja meritaimenen Kemijokeen. Keinoina on muun muassa kalateiden rakentamista ja kalojen istutuksia.

Kemijoki Oy on ilmoittanut vastustavansa vaatimuksia alusta lähtien.

Kalatalousvelvoitteista päättää Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, jossa asia on vielä kesken. Ely-keskuksen hakemus on ollut virastossa vuodesta 2017 lähtien. Aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimaan hallinto-oikeuteen asti."

Onkohan niin, että usein iso yritys katsoo jotakin tuollaista raporttia ja sen työntekijät ja kannattajosta osa ärsyyntyy moisesta taloudellisesta vahingosta eikä katso asiaa luonnonsuojelijoiden kjannalta, ja niin on syntynyt hankala määräys sinne missä ennen oli kuva luonnosta ja lajien arvosta, niiden elinympäristöjen tärkeydestä. Hankalaa määräystä ei ole helppo optimoida, se ei ole sillä kielellä kuin mielekkyydet. Sen sijaan käsitys eläinten hienoudesta on arkielämän kokemuspiiriin pohjautuvia arvoja, joille joidenkin ihmisten maailmankuvissa on teoreettinen peruste, ymmärretään, mitä tuo kokemuksen hienous kertoo elämässä ja maailmassa arvokkaista asioista. Sen sijaan luonnonsuojelijan käytännön taidot eivät useinkaan ole kovin hyvät ja niin rahanmenoa tulee paljon, jso matkii häneltä käytännön järjestelyjen tekoa. Sen sijaan tarvittaisiin neuvoa hyvältä kauppiaalta tai näkemykselliseltä kokilta tms: ihmiseltä, joka osaa käytännön järjestelyjä, joissa myös ostaminen tai tavaran ja työpalvelusten hankkiminen on yksi osa, osaa ne tavalla, joka on hyvähenkinen, hyvin toimiva, sukkela toteuttaa ja huokea, kaikkien mielestä hyvä lopputulos, niin erinomainen, ettei sitä oikein usko mahdolliseksikaan, on muka virhehavainto.