Ympäristönormien kriteereistä yms

Luin tämän päivän Itä-Savosta rakennusmessuista, joille jätevesiasetuksen asiantuntija ja tuotteiden tarjoajat olivat jättäneet saapumatta mutta 95% kävijöistä kyseli juuri jätevesiasetuksesta. Kuulosti siltä, että oli tehty kuin Ruotsissa: teoriassa kauniiksi väitetty linjaus oli jätetty laatimatta niin hyväksi, että kansan oma ymmärrys tukisi sitä.
Yleensä kun rakennetaan tai tehdään tuotteita, kenties etsitään aika nuorena itselle sopivaa ammattia, niin vanhalla polvella, jolla oli erinomainen ammattitaito alallla, ei jotenkin ole kykyä tai halua siirtää sitä jälkipolville, kai siksi,etteivät nämä ole etsiytyneet haaveammattiinsa vaan yrittävät joten kuten suoriutua jonkin heppoiseksi olettamansa ammatin vaatimuksista, tajuamatta, että ammatti vaatisi arkijärkistä osaamista ja suurta omistautumista haaveammatin tapaan. Niin silloin, jos laaditaan kriteeri, että tuotteen tai rakennuksen tms tarvitsisi täyttää se ja se normi/kriteeri, niin ei riit pohtia, että se olisi tuossa mielessä hyvä ja sitä tarvitaan, laitetaanpa sitten se kriteeriksi. Vaan olisi ymmärrettävä asiaa monelta kannalta, siten kuin vain omistautuneet ja monen kanssa jutelleet, ei-ruutupäiset tai yli kuusikymppiset ammattilaiset asiaa tuntevat. Eli tiedetään eri ihmisryhmiä: ammatteja, maita, ymmärryksen tasoja ja tyyppejä, harrastuneisuuksia ja elämäntilanteita, joissa eletääne ri tavoin ja arvioidaan asioita eri tavoin, ja kuitenkin käytetään näitäsamoja tuotteita, rakennuksia, tms, eli kukin käytännön kysymys tulisi ratkaista monelta kannalta käytännönläheisesti ja yhteiskunnalliselta kannalta sivistyneen viisaasti, ja sillä tavoin vasta syntyisi käsitys normeista ja kriteereistä.
Kanssa eri seuduilla ollaan erilaisia, ainakin Savossa huomaa, että käytännön alat ja taide huolehditaan kuin ammattilaisiin samaistuen, kun taas pääkaupunkiseudulla olivat akateemiset alat keskipisteinä. Niinpä taidetta tunteva luonnonrakas ihmienn miettisi, onko jätevesisäiliön ympäristön luonto puhtaamman ja tyytyväisemmän oloinen vai onko se kuin jätevesisäiliössä lilluneiden hyönteisten seurassa. Jollei luonto mene hyvään suntaan moisesta kriteeristä, niin onko se luonnonsuojelua ollenkaan vai pilaamista? Vastaavasti, jos on liian taitamaton sentiimetrimitoin antamassa rakennusohjeita, niin onko lopputulos elämälle hyvä- eikö olisi kysytty vanhuksen elämänkokemusta avuksi,e  ttä kuka asuu mitenkin?
Kanssa tuotteiden hinnoittelussa, että jos nuori mies vaikka rakentaa, niin laittaako saman hinnnan kuin muutkin ati jopa korkean, muttei osaa kuin koulujutut työn laadusta? Vaikka oikea ammattitaito on kai sitä, kun lapsesta asti haaveilee jostakin ammatista, näkee sen hienona ja tavallaan maailmansa keskipisteenä, niin mitä kaikkia taitoja sen tueksi haluaa halia, kaikkea upeaa, niin että ammatti on syvällisen viisas ja ammattilainen elämänviisas tervehenkinen, tuon ammatin paikkaan maailmassa sopiva.

8. toukokuuta 2019   Varikset yms syövät kai talvella hätävararavintona koirankakkaa, kenties ihmisenkin, jos on ulkohuussi, tai jollei sitäkään ole, niin pikkulintuja. Onko tämä näkynyt lintujen kannpoissa, jos on siirrytty ulkohuusista vessaan?
Vai onko tässä jokin erehdys, kun koirani, joka tekee isompia kakkoja ja näkyvän värisiä, on parantamistaitoinen: syövätkö sairaat eläimet niitä?Mutta kun tässä toukokuun alussa satoi lunta ja oli lunta pari päivää, niin variksen tai harakan ääni ulkoa oli kuin rasvaista tiaista porukalla syöneen.