En teidä, kuuluisiko tämä oikeastaan tähän blogiin ollenkaan, mutta ainakin kyky elää säiden kanssa vaikuttaa ulkoilumahdollisuuksien myötä luontosuhteeseen ja toisaalta puiden katseleminen parantaa säiden osaamista.
Eli olen kirjoitellut vuodenajoista pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja kääntänyt kirjoitukseni myös englanniksi http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html .
Suomenkielisessä blogissa myös yli 150 tavallista sisätiloissa lämmittelyn ohjetta yms http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html .
* * *
30.9.2016 Näin syyskuun viime päivinä tupsahti postiluukustani Lidl'in mainos Octoberfest-teemalla, joka on kai saksalainen juhla, näkyi olevan kovin tuhteja ruokia, lihaa ja juustoa, olutta. Toi mieleeni sen, miten joulukuun pimeimpinä aikoina masentaa ja kaipaamme joulun tuhtien ruokien tukea, samoin uskonnon tuomaa valoisuutta ja suojaa, joululeivonnaisia, lomaa, musiikkia, lahjoja mielialamme piristykseksi. Eli onko jo syksy Ssaksassa ja kenties muuallakin Keski-Euroopassa lähes yhtä rankka kuin vuoden pimein aika täällä? Ja luntahan heille ei paljon tule vaan on aika lailla nollassa talvella. Voiko siis säiden osaaminen olla pitkälti suomalainen, pohjoisen ilmaston taitoja ja muualla meininki romahtelevampaa, epätoivoisempaa, kohokohtina sellaiset asiat, joita Suomessa ei pidetä niin hyvien aikojen merkkeinä, kuten työ, seura, ruoka, uskonto - voiko terveet elämäntavatkin olla Suomen taitoja ja niin muu maailma enemmän mukana raahattava monessa kysymyksessä kuin kovinkorkealle nouseva - ettei olisikaan vierastamista vaan totuuden aavistus, kun ulkomaalainen ei vaikuta niin hyvälaatuiselta, ja siksi mm ympäristökysymykset ja elämäntapakysymykset pitkälti Suomen harteilla myös muun maailman osalta, ettei riitä huolehtia vain oma maa vaan muu maailma myös, koska he eivät kenties osanneet paremmin vaan rojahtivat vain johonkin helle+ruoka -järjestelyyn? Esim. Brasilian olympialaisista jäi mieleen, että onko heillä ollenkaan liikunnan iloa siellä vaan vain koordinaatiokyky ym liian vaativia taitotemppuja ilman tervehenkistä tekemisentapaa ja sen tuomaa onnea ja jaksavaisuutta, hyvää mieltä ja hyvää tahtoa kaikkia kohtaan?
* * *
4.10.2016
Marraskuulle tuo pitkän vuodenaikablogikirjoitukseni laulun luontosuhde tuo miellyttävyyttä.
* * *
helmikuu 2017 Tässä lainaus helmikuulta:
"Runebergin päivästä 5.2. tuli mieleeni, että Runebergin runoista syntyy vaikutelma siitä, miten elää viisaasti helmikuu: ulkoilua reipaasti pakkassäässä luonnon ja ihmisten elämänmenon talvisesta kauneudesta ja elämänmakuisuudesta nauttien, tulla sitten sisälle lämmittelemään, kutsua ystäviä ja tuttuja kylään, keskustella myös henkeviä ja keräillä ja ihailla eri elämänalojen ja elämänviisauden helmiä pakosta sisällä vietetyn ajan piritykseksi ja tunteiden ja elintilan lämmöksi sekä ihmissuhteiden parhaaksi."
* * *
"Kevätsiivous
Kun keväästä saa kipinän, intoa, niin voi myös siivota ja laittaa kotianiin, että on jotenkin positiivisella mielellä vuodenajassa mukana. (Kirjoittelin joskus tuollaisen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html .) Mutta huhtikuussa on yleensä voimaton, joten puhtia ja hyvää mieltä, jolla jättää kivaa jälkeä, on lähinnä maalis- ja toukokuussa. Ikkunat on tapana pestä keväällä, kun auringonpaiste näyttää niiden suttuisuuden.
Helmikuussa talven kevätpuolella on hyvä käydä läpi paikkoja, laatikoita yms, joihin ei ole kuukausiin jaksanut koskea. Maaliskuussa aurinkoisina päivinä on kiva siivota tavalliseen tapaan ja laittaa kotia kevättä varten. Huhtikuussa ei niin siivota, mutta kannattaaelellä vauhdikkaasti ja pehmentää kotia jotenkin sisustuksen keinoin, jos maiseman harmaus käy voimille. Toukokuussa laitetaan jo kotia kesää varten."
Huhtikuusta
"Aikanaan opin pitämään huhtikuussa kaduilla kuljeskelusta, kun luin keväisin runoja, mutten oikein muista, mitkä runot juuri huhtikuuhun sopivat. Nyt ei ole vielä kaikki lumi sulanut, mutta arvaan, että esim. vanhoista kiinalaisista runoista:
Lainaus Pertti Niemisen runokäännöskokoelmasta Veden hohde, vuorten värit, Kiinan runoutta,
"Chiang K'uei"n runo
"Kesäpäivä Ling-Yinin vuorella
Tuuli puhaltaa männynoksiin,
se kaipaa minua kumppanikseen mäntyjen alle.
Pohjoisten vuorten lomitse tulee pilviä;
minun täytyy yhtä mittaa kääntää päätäni
ja tähyillä niitä.
Pilviä nousee yötä päivää,
vuoriston sade pitää vaatteet märkinä.
Kuinka kauan minun vielä pitää istua
bambuikkunan takana
ja hyräillä uusia lauluja sateesta?"
Sisustusta huhtikuussa pehmentävät etenkin viherkasvit, ja kai luonnonmateriaalit, perinnekäsityöt, esim. kori, ja kiva viltti tms pehmosita lämpöistä kivanoloista vielä tarpeellista. Soitin/musiikki myös."
(Lähde: Uusi Kultainen laulukirja, klikkaa kuvaa niin saat sen suuremmaksi)"
"Niin kuin talvellakin, keväälläkin kannattaa pitää huoli koko ajan siitä, että ihan ihon luona on aina lämmintä ilmaa edes pieni kerros, niin ei tule niin akea antiseptinen olo, jotenkin voimaton ja äkäinen tai alkukeväästä huimaava. Teen juominen voi viilentää ihon nyt, kun tee tuo liikaa lämpöä. Sen sijaan kylmän veden juominen ( ei liikaa vaan luokkaa lasillinen) saa kehon lämmöntuotannon päälle ainakin minulla."
Eli olen kirjoitellut vuodenajoista pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja kääntänyt kirjoitukseni myös englanniksi http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html .
Suomenkielisessä blogissa myös yli 150 tavallista sisätiloissa lämmittelyn ohjetta yms http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html .
* * *
30.9.2016 Näin syyskuun viime päivinä tupsahti postiluukustani Lidl'in mainos Octoberfest-teemalla, joka on kai saksalainen juhla, näkyi olevan kovin tuhteja ruokia, lihaa ja juustoa, olutta. Toi mieleeni sen, miten joulukuun pimeimpinä aikoina masentaa ja kaipaamme joulun tuhtien ruokien tukea, samoin uskonnon tuomaa valoisuutta ja suojaa, joululeivonnaisia, lomaa, musiikkia, lahjoja mielialamme piristykseksi. Eli onko jo syksy Ssaksassa ja kenties muuallakin Keski-Euroopassa lähes yhtä rankka kuin vuoden pimein aika täällä? Ja luntahan heille ei paljon tule vaan on aika lailla nollassa talvella. Voiko siis säiden osaaminen olla pitkälti suomalainen, pohjoisen ilmaston taitoja ja muualla meininki romahtelevampaa, epätoivoisempaa, kohokohtina sellaiset asiat, joita Suomessa ei pidetä niin hyvien aikojen merkkeinä, kuten työ, seura, ruoka, uskonto - voiko terveet elämäntavatkin olla Suomen taitoja ja niin muu maailma enemmän mukana raahattava monessa kysymyksessä kuin kovinkorkealle nouseva - ettei olisikaan vierastamista vaan totuuden aavistus, kun ulkomaalainen ei vaikuta niin hyvälaatuiselta, ja siksi mm ympäristökysymykset ja elämäntapakysymykset pitkälti Suomen harteilla myös muun maailman osalta, ettei riitä huolehtia vain oma maa vaan muu maailma myös, koska he eivät kenties osanneet paremmin vaan rojahtivat vain johonkin helle+ruoka -järjestelyyn? Esim. Brasilian olympialaisista jäi mieleen, että onko heillä ollenkaan liikunnan iloa siellä vaan vain koordinaatiokyky ym liian vaativia taitotemppuja ilman tervehenkistä tekemisentapaa ja sen tuomaa onnea ja jaksavaisuutta, hyvää mieltä ja hyvää tahtoa kaikkia kohtaan?
* * *
4.10.2016
Marraskuulle tuo pitkän vuodenaikablogikirjoitukseni laulun luontosuhde tuo miellyttävyyttä.
* * *
helmikuu 2017 Tässä lainaus helmikuulta:
"Runebergin päivästä 5.2. tuli mieleeni, että Runebergin runoista syntyy vaikutelma siitä, miten elää viisaasti helmikuu: ulkoilua reipaasti pakkassäässä luonnon ja ihmisten elämänmenon talvisesta kauneudesta ja elämänmakuisuudesta nauttien, tulla sitten sisälle lämmittelemään, kutsua ystäviä ja tuttuja kylään, keskustella myös henkeviä ja keräillä ja ihailla eri elämänalojen ja elämänviisauden helmiä pakosta sisällä vietetyn ajan piritykseksi ja tunteiden ja elintilan lämmöksi sekä ihmissuhteiden parhaaksi."
* * *
"Kevätsiivous
Kun keväästä saa kipinän, intoa, niin voi myös siivota ja laittaa kotianiin, että on jotenkin positiivisella mielellä vuodenajassa mukana. (Kirjoittelin joskus tuollaisen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html .) Mutta huhtikuussa on yleensä voimaton, joten puhtia ja hyvää mieltä, jolla jättää kivaa jälkeä, on lähinnä maalis- ja toukokuussa. Ikkunat on tapana pestä keväällä, kun auringonpaiste näyttää niiden suttuisuuden.
Helmikuussa talven kevätpuolella on hyvä käydä läpi paikkoja, laatikoita yms, joihin ei ole kuukausiin jaksanut koskea. Maaliskuussa aurinkoisina päivinä on kiva siivota tavalliseen tapaan ja laittaa kotia kevättä varten. Huhtikuussa ei niin siivota, mutta kannattaaelellä vauhdikkaasti ja pehmentää kotia jotenkin sisustuksen keinoin, jos maiseman harmaus käy voimille. Toukokuussa laitetaan jo kotia kesää varten."
Huhtikuusta
"Aikanaan opin pitämään huhtikuussa kaduilla kuljeskelusta, kun luin keväisin runoja, mutten oikein muista, mitkä runot juuri huhtikuuhun sopivat. Nyt ei ole vielä kaikki lumi sulanut, mutta arvaan, että esim. vanhoista kiinalaisista runoista:
Lainaus Pertti Niemisen runokäännöskokoelmasta Veden hohde, vuorten värit, Kiinan runoutta,
"Chiang K'uei"n runo
"Kesäpäivä Ling-Yinin vuorella
Tuuli puhaltaa männynoksiin,
se kaipaa minua kumppanikseen mäntyjen alle.
Pohjoisten vuorten lomitse tulee pilviä;
minun täytyy yhtä mittaa kääntää päätäni
ja tähyillä niitä.
Pilviä nousee yötä päivää,
vuoriston sade pitää vaatteet märkinä.
Kuinka kauan minun vielä pitää istua
bambuikkunan takana
ja hyräillä uusia lauluja sateesta?"
Sisustusta huhtikuussa pehmentävät etenkin viherkasvit, ja kai luonnonmateriaalit, perinnekäsityöt, esim. kori, ja kiva viltti tms pehmosita lämpöistä kivanoloista vielä tarpeellista. Soitin/musiikki myös."
"Huhtikuussa ja vapun tienoilla kaipaa lisää eheyttä. Vuoden ympäri tuo
eheyttä laulu Sunnuntaiaamuna, joka oikeastaan on heinäkuulle ja eheyden
malliesimerkki, mutta sen sävelmän voi sovittaa muunkin vuodenajan
luontoon ja saada siten aikaan jonkinlaisen kovin eheän seesteisyyden
ilmapiirin paikoissa, missä on puita tai pensaita.
"Niin kuin talvellakin, keväälläkin kannattaa pitää huoli koko ajan siitä, että ihan ihon luona on aina lämmintä ilmaa edes pieni kerros, niin ei tule niin akea antiseptinen olo, jotenkin voimaton ja äkäinen tai alkukeväästä huimaava. Teen juominen voi viilentää ihon nyt, kun tee tuo liikaa lämpöä. Sen sijaan kylmän veden juominen ( ei liikaa vaan luokkaa lasillinen) saa kehon lämmöntuotannon päälle ainakin minulla."
Kommentit
Lähetä kommentti