Sain alkuvuodesta kaksi Meidän mökki -lehden
näytenumeroa ja niistä toisen välissä oli kamalan upean
näköisen astiaston mainos, olisi saanut pelkkien
postikulujen hinnalla. Näytin sitä koirilleni ja ne
pitiv't ajatuksesta, mutta sitten huomasin, että kun
mietimme, millainen astiaston tyylin tenho olisi (niitä
oli muutama erilainen astiasto), niin siihen jotenkin
katosi kaupunkielämämme mökkeilymäinen tenh ja tuli
skiirts skrääts -tyyli kuin ei voisi olla ollenkaan
tyytyväinen kaupungissa ikkunasta näkyviin puihin,
käsitöihin, hankiin ym.
Sitä näin jäin jälkikäteen miettimään, että käykö
monelle maanviljelijälle, mökkeily- ja
luontoharrastuneelle vastaava: jokin elämässä menee
skriik skrääk-mäiseksi ja elämänlaatu laskee kamalasti?
Voiko tuo olla sitä, kun luontoaiheista saa kamalan
hienoja kuvia, maalauksiakin, niin joku maalaa ihan
vain kopioiden, kuin siivellä, ilman omaa hyvän elämän
ymmärrystä, vähän kuin klisheitä toistellen muttei saa
itse elämää hyvälle tolalle, mutta tulee niin hieno
kuva tai tyyli, että jää esille ja juuri
luontaharrastuneiden, maanviljelijöiden, kaupungist
lomaa kaipaavien yms katseltavaksi, kiinnekohdaksi
jonnekin, kenties osaksi muiden käsiotystä heistä ja
heidän elämäntavastaan, sen elämänviisauden määrästä ja
sen elämänlaadusta. Eli oisko pysytt'vä valokuvissa ja
teksteissä ja oltava varovainen, että miten taide
vaikuttaa elämänlaatuun?
* * *
15. elokuuta 2020 Savonlinnassa asuessani olen oppinut pitämään sisätiloista. Lieneekö merrki siitä, että olen saanut valita itse, mitä minulla on ympärilläni, mutta kumminkin tämän seudun asumisen tenhosta olen kirjoittanut ohjeita, jos joku haluaa muualla jotakin samalta suunnalta, muttei kumminkaan ihan samanlaista: http://picturesfrommyhome.blogspot.com/
näytenumeroa ja niistä toisen välissä oli kamalan upean
näköisen astiaston mainos, olisi saanut pelkkien
postikulujen hinnalla. Näytin sitä koirilleni ja ne
pitiv't ajatuksesta, mutta sitten huomasin, että kun
mietimme, millainen astiaston tyylin tenho olisi (niitä
oli muutama erilainen astiasto), niin siihen jotenkin
katosi kaupunkielämämme mökkeilymäinen tenh ja tuli
skiirts skrääts -tyyli kuin ei voisi olla ollenkaan
tyytyväinen kaupungissa ikkunasta näkyviin puihin,
käsitöihin, hankiin ym.
Sitä näin jäin jälkikäteen miettimään, että käykö
monelle maanviljelijälle, mökkeily- ja
luontoharrastuneelle vastaava: jokin elämässä menee
skriik skrääk-mäiseksi ja elämänlaatu laskee kamalasti?
Voiko tuo olla sitä, kun luontoaiheista saa kamalan
hienoja kuvia, maalauksiakin, niin joku maalaa ihan
vain kopioiden, kuin siivellä, ilman omaa hyvän elämän
ymmärrystä, vähän kuin klisheitä toistellen muttei saa
itse elämää hyvälle tolalle, mutta tulee niin hieno
kuva tai tyyli, että jää esille ja juuri
luontaharrastuneiden, maanviljelijöiden, kaupungist
lomaa kaipaavien yms katseltavaksi, kiinnekohdaksi
jonnekin, kenties osaksi muiden käsiotystä heistä ja
heidän elämäntavastaan, sen elämänviisauden määrästä ja
sen elämänlaadusta. Eli oisko pysytt'vä valokuvissa ja
teksteissä ja oltava varovainen, että miten taide
vaikuttaa elämänlaatuun?
* * *
15. elokuuta 2020 Savonlinnassa asuessani olen oppinut pitämään sisätiloista. Lieneekö merrki siitä, että olen saanut valita itse, mitä minulla on ympärilläni, mutta kumminkin tämän seudun asumisen tenhosta olen kirjoittanut ohjeita, jos joku haluaa muualla jotakin samalta suunnalta, muttei kumminkaan ihan samanlaista: http://picturesfrommyhome.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti