Teiden suolaus tuo vuosi vuodelta kasvavan suolaongelman Suomen luontoon ja juomavedensaantiin

Jäisen kelin aikaan kai isoimmille teille levitetään suolaliuosta, jottei olisi niin liukasta ja onnettomuusaltista. Mutta kuinka suolöaista tuo liuos on esim. järvi- ja meriveteen verrattuna? Mitä se aiheuttaa pohjavedelle ja niin ollen juomavedensaannille, jos järvivettä voi juoda muttei merivettä? Mikä osuus liuoksesta joutuu järviin? Kuinka suuren järvialueen se vuodessa tekee meriveden verran suolaiseksi, jos suolamäärää vertailisi niin? Suolahan ei haihdu järvistä pois niin kuin vesi vaan jää järveen kai ikuisiksi ajoiksi ja niin suolapitoisuus kasvaa vuosi vuodelta. Se kuulostaa siltä, ettei tiesuolaa pitäisi käytää ollenkaan, vaan mm aurata enemmän ja laskea nopeusrajoituksia jäisen kelin aikoihin. Mikä kai meinaa, ettei tiesuolaa oikein pitäisi tuoda maahan, ei etenkään vuosien varastoa etukäteen.
Jos jossakin on pohjavesi mennyt suolaiseksi, niin voiko tiet suolata sillä suolavedellä, jottei tarvitsisi tuoda uutta suolaa luontoon?

21.11.2019   Meren rannikolla suolavesi helposti päätyisi mereen, joten lieneekö suolaus siellä pienempi ongelma? Meri myös pitää lämpötilan useammin nollan tienoilla ja tuo paljon sateita. Voiko olla, että kelejä, joilla tarvitaan teiden suolausta, on meren rannikolla olennaisestie nemmän? Esim. luulisi, että jos sataa vettä, joka jäätyy tienpintaan, niin se on meren rannikon sää, ei sisämaan. Silloin kai mositen säiden pahoja liikenneonnettomuuksia tapahtuu meren rannikolla selvästi useammin kuin sisämaassa. Voiko olla, että teiden suolaus pitäis rajoittaa meren rannikoille?