Opettaako vanha puu ollenkaan nuoren puun opettamia juttuja?

Ylen nettiuutisissa oli kovin vaikuttava kuva vanhasta Amazonin sademetsästä metsäpalonaikaan http://yle.fi/uutiset/3-10930848 . Sitä kuvaa, kun jäin miettimään, niin siinä puut olivat tunnelmaltaan vanhoja, kuin tuhatvuotiaita, ja niin bussissa istuessani tienvarren puut näyttivät nuorilta, kuin alle 200-vuotiaiksi luokitelluilta, vaikka olin tavannut ajatella niiden olevan nelikymmenvuotiaita. Mutta niin katosi touchi tavallisten puiden arvoon, kuin olisi vaalinut vain vanhoja puita tai noita tiettyjä vanhoja puita. Brasiliassa, missä Amazonin sademetsät sijaitsevat, ovat kaupungit kovin rakennettuja ja kai puuttomia, ainakin pitkälti niin. Voiko olla, että se on jokin sademetsäkeskeisyyden tuote, sademetsän vaalimisen yksi puoli. Niin että voiko sademetsän arvotaminen johtaa siihen, ettei puita vaalita muualla? Omat suomalaiset puumme näyttävät tuoreilta ja nuorilta, viisailta, koko maailmaa paremman elämän javiisauden suuntaan korjaavilta, kun taas nuo vanhat puut eivät tuntuneet tuovat hyvää tervehenkistä elämää eivätkä laajaa ympäristöä kannattelevaa viisautta kuin nuoren koulu ja sivistys sekä terveet elämäntavat. Joku aikanaan kertoi Kanadan punapuumetsiä poltetun, vanhoja valtavia puita poltetun, koska ne eivät olleet viisaan tyyppisiä tunnelmaltaan, eivät uuden ajan meiningin osaamista opettavia kuten nuoret suorat puut. Ja sama kai on ollut metsänhoidon ideana muutenkin: on haluttu eroon roskapuista ja hienoja viisaita puita tilalle. Samaa kuin jos ei haluta ulkomaalaisia puulajeja, kun ei niistä opi Suomen säiden elämistä.

23.8.2019   Voiko alla, että Amazonin puut ovat jotenkin  alttiita kaatamiselle, ja että se kenties johtuu niiden ilmajuurista, jotka vievät veden aluskasvilliusuudelta, joka muuten niitä tukisi?

Amazonin metsäpaloista tulee mieleen, että uutena vuotena vaikutti jotakin taopahtuneen usalle ja muuallakin oli veto huono, mm Brasiliassa pato-onnettomuuksia ja Suomessa lento-onnettomuuksia, ja nyt kuukausi sitten oli 50 vuotta ensimmäisestä miehitetystä kuulennosta ja se tyhmensi paljon ympäri maailman, kun osalle insinööroalat ovat kiehtova uusi aihe avarruusmatkaillun liittyen. Niin eivät ehkä ole saaneet paloja sammutettua tavalliseen tapaan. Mistä syystä on haluttu seikkailijoita tms yksityisyrittelijäitä brasilialaisia niitä sammuttamaan lupaamalla heille pieni maatilkku palkaksi. Mutten tuota tiedä, onpahan vain vaikutelmani brasilialaisista, kun olen ollut brasilialaisesta kulttuurista kiinnostunut, etteivt tee mitää kovin hyvin kurinalaisen kaavamaisesti vaan omin päin isollakin taidolla.
Joskus kun ukkosella näkyi jostakin puiden takaa lieskoja ja ilmoitin siitä, niin pian tuli rankka sadekuuro kuin sammuttamaan kuin olisi palomies tai pappi tilannut, mutta kenellä nyt sitten olisi sellainen taito, mutta ehkö se joillekin mahdollista on.
Mitä metsässä käy, voi olla eläimistä ja asioiden hengestä kiinni, esim. se, mikä alue palaa.
Voi kanss olla, ett jos maailmalla tarvitaan esim. kuuaiheen vastapainoksi uutisia Amazonin sademetsästä, niin luultavammin siellä jotakin tapahtuu.
Luulen sitä paisti että brasilailainen selittä ensin ilmiöt ja sitten vasta kiinnittää huomiota siihen, saadaanko mittasuhteet oikein, olettaa kenties, että kullakin on arvostalukyky erilainen ja niin varmat luvut ovat silmänlumetta. Esim. että jossakin ovta paloy poissa hanskasta ja jossakin taas on iisiä mutta laiskaa väkeä niin, etteivät luvut le vertailukelpoiset eivätkä anna oikeaa kuvaa tilanteesta ilman paikallisten kulttuurien ym olosuhteiden tuntemusta.

29.8.2019   Sillä, mikä on ihmisen suhde luontoon ja millainen osin sen myötä on eläinten osallistuminen luonnonsuojeluun, lienee paljon väliä metsäpalojen sammuttamisessa yms.
"To Amazon rainforest nature, nature lovers etc:

http://kalevalainenglish.blogspot.com/

http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html
"

10.11.2022   Uutisten kuvat Murmaskissa olevasta isosta kaupungista, jossa on puita, toivat mieleen joskus kuulemani, että Suomen Lapissa oli ennen täyskokoisia puita, mutta kun ne kaadettin, ei uusia kasvanutkaan tilalle. Voikohan Lapin puu nojata ympäristön puihin niin, että metsän reunasta vaikka seuraavan mäen harjalle lusäys onnistuisi, mutta vasta taimien jonkin verran kasvettua edemmäs? Ja toinen arvaus on, että kävyn tai pienen taimen tyyli voi kertoa, missä se sopisi kasvamaan.