Katovuosista

Tämän vuoden kesänä oli kovin helteistä ainakin täällä Savonlinnassa ja kuivaakin, joten sato jäi kai tavallista pienemmäksi, mikä toi mieleen katovuodet - osaisinko ongelmanratkaisutaidoillani niitä mitenkään helpottaa?
Säät ovat hankala juttu, voiko niihin vaikuttaa, tai voiko rytmittää tekemisiään ja osaamistaan paremmin niihin sopivaksi? Säihin vaikuttamisen yritelmä http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2016/10/uskomuksista-ja-saasta.html
Itse viljelyn lisäksi on viljan korjaaminen: minkä eteen kannattaa tänä vuonna nähdä vaivaa? Ja miten paljon? Näin siis myös kuivatus yms säilyvyys.
Sadon säilytys on sitten yksi ongelma: millä menetelmillä se sä'ilyy hyvin, vaikkei olisi ruokana yhtä hyvää, kunkan kyllin terveellistä on? Ruuanlaittoon ja säilytyksen taidon justeeraamiseen taitojen oppimisen ohjeita http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2017/08/ruuanlaitto-ja-elainten-ruokinta-taito.html Lahjakkuuksien ja taitojen oppimisesta ylipäätään, jos kovin pitää aihepiiristä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
Joidenkin kymmenien prosenttien hävikki, kenties jopa puolet, syntyy jos ruuan tms kanssa ei toimita viisaasti, sillä epäviisas turaa, menettää eriä, investoi väärin materiaalit ja voimansa ja usein oelttaa materiaaleja ja aikaa olevan loputtomasti. Siksi on väliä sillä, että esikuvat ja samaistumisryhmät olisivat viisaita ja taitavia, tervehenkisiä ja vastuuntuntoisia, yhteistyöhaluisia mutteivät typerän luottavaisina mukaan lähteviä. Silloin olisi väliä sillä, että viljaa yms olisi hyvin juuri viisailla alueilla, mikä tarkoittaa, ettei heti alkuun saisi tukea koko vuoden tarpeiksi tyhmempiä alueita.
Kanssa jos tehdään yhteistyötä ulkomaiden tai ihan erilaisten maakuntien kanssa, niin olennaista olisi, että jos kaikki suomalaiset aina olettavat, että jos suomalaiset ovat tekemisissä ko ulkomaan kanssa  niin neuvovat ainakin nuo ja nuo perustaidot, niin ne sitten neuvottaisiinkin, eikä annettaisi meiningin mennä turhan heikolle tasolle siihen nähden, mihin on säädytty. Uusavuttomuudesta eroon pääsemisen ohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html ja "Elä ja anna toisten elää" http://finnishskills.blogspot.com/2012/10/live-and-let-others-live.html sekä kunnon arkijärki: Helppo ja tehokas arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html
Easy and efficient thinking course http://quickerlearning.blogspot.fi
 Yleensä kuitenkaan ulkomaihin nojaaminen ei käy, sillä yhteiskunnan hankalimmat rikollisuus- ja epäviisausongelmat ovat yleensä ulkomaiden paraatiulkokuoren tasoisia, siis paljon alle suomalaisen arkijärkisen yhteioskuntakelöpoisen osaamisen. Moraalin ylläpitämisestä jotakin http://healthilymoral.blogspot.fi
Oikein suurena katovuonna olisi väliä sillä, että selviää vähemmällä ruualla, mihin kai olennaisia ovat terveet elämäntavat ja kiva musiikki, samoin kai kauniit tervehenkiset tavoitteet maailmassa, tomivan realistisesti mutta kauniisti.
Ruokakaupoista ja ulkomaalaisista tulee mieleen, että on kai paljon suursyömäreitä ruoka-alalla, jolloin kai paljon auttaisi, jos osa heistä muuttaisi ulkomaille ainakin väliaikaisesti.

Suursyömäreitä on kai yllättävän paljon ja he monet

syövät kai käsittämättömän suuria määriä, mutta heidän

vaikutuksensa voi olla yllättävän positiivinen, sillä

monet uskonnolliset syövät enemmän, jotta jaksaisivat

auttaa ihmisiä, samoin sairastunutta läheistä auttava

usein jaksaa paremmin olla ystävällinen ja

huolehtivainen, jos syö paljon tavallista enemmän. Sama

on lämpimistä maista kotoisin olevilla ulkomaalaisilla:

kaipaavat hellemäistä oloa, jotta jaksaisivat olla

rakentavasti yhteiskunnan jäseniä. Ruoka-alan ihmisillä

on taas oma ammattitaitonsa, jolla huolehtivat ruuan

saataville ja pääsevät eroon hävikkiruuasta, mikä

tarkoittaa usein suurisyömäisyyden osa-aikaista

suosimista, mutta joka näyttäisi olevan ammatin osa, ja

siis koko yhteiskunnan kannalta kovin tarpoeellisen

työpanoksen tuomisen yksi puoli. Suurisyömäisyys ei

siis ole niin selvästi elämäntapakysymys kuin

tavallinen ihminen olettaa, vaan tuntuu olevan

positiivisen panoksen tuomiseen edellytys monella,

vaikkeivät nämä sitä nuorempana ja vähemmä'n

näkemyksellisinä ja vähemmän isoja taakkoja kantavina olisi uskoneet. Mutta on

elämämntavoillakin väliä: ne hiukan pienentävät

ravinnontarvetta, mikä näkyy vähäisempoänä nälkänä ja

hyvinvointina vähemmällä ruualla, mutteivät vähennä

ruuan makuelänmyst'ä tai kylläisyyden tunnetta.

Elämäntavoista (laihduttamisesta ilman ruokamääriä koskevia rajoituksia) http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi