Ratkaisuja ja ongelmanratkaisuvinkkejä ympäristökysymyksiin

(lastentarhan pihaa, Savonlinna, Nätkin kaupunginosa) http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi En tätä aihetta niin tunne, mutta luulisin, että kaupunkisuunnittelussa olisi hyötyä uusavuttomuudesta eroon pääsemisen ohjeestani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html . Alueen kehittämistä mietittäessä, olisi kai mietittävä, mitkä ovat alueen vetovoimatekijät, mikä niiden kannalta hyvä tapa asua ja järjestää palvelut, sekä mikä on kätevää ja mukavasti toimivaa. Nämä olisi pohdittava uppoutumalla, elämänkokemuksensa valossa ja tutuilta kuulemansa yms valossa. Esim. jos omakotitaloasuminen, niin millainen on hyvä omakotitalo, mikä sen viehätys, millainen omakotitalo on hyvä asua, millainen miljöö on viehättävä, missä tarvitaan kätevyyttä ja mitä ratkaisuja siihen on, millaista tyylilajia ja elämisentapaa sekä taitotasoa ja järjestelyjen ajattelutapoja arvoineen tänne muuttavat haluaisivat, esim. aika suoria katuja pensasaitoinee...

Oletetaan, että sinulla olisi jokin parempi idea siitä, miten jokin ympäristöasioihin väljästi liittyvä asia paremmin järjestää, sitä paremmin lähestyä kuin keskustelun tasona yleensä tuntuu olevan, tai jokin ihan olennainen huomio, jota ei yleensä ole sanottu ainakaan ääneen, ainakaan niin, ettei sitä joutuisi erikseen itselleen perustelemaan. Niin sitten oletat vain, ettei se kelpaa, että pitäisi olla tavallista keskustelua, että niin muka olisi parempi. Tai että pitäisi saada kaverit ja tutut kuuntelemaan, kuin se muka olisi heidän erikoisalaansa, että sitten vasta on ideallasi väliä, lähestymistavallasi, näkemykselläsi, yksittäisillä huomioillasi, ajatuksillasi. Muttei se ole uuden luomisen reitti, että kaikilla pitäisi olla sama oivallus alunperin, vaan tarvitaan tekstiä, kommunikaatiota, opettamista, lukemista. Ja sitä jossakin blogissa tai jaettavassa tekstissä tai lehdessä tai keskusteluryhmässä, eikä vain toimistoon valtavan sähköpostitulvan osana lähetetyssä anteeksipyytelevä...

Rakenteet hahmottava maisemakatse on pitkälti objektiivisen ajattelun perusmuoto, joka huomio samalla selkeästi tukee käsitystä maalaamisen ja piirtämisen hyödyllisyydestä ajattelulle. Tuohon kun lisää tunnelmatajun ja ymmärryksen maiseman ilmiöiden merkityksestä elämälle, niin parantaa paljon objektiivisen ajattelun kykyä ja samalla lähestyy lisää käsitystä maalaamisen ja piirtämisen hyödyllisyydestä ajattelulle. Mahdollisimman hyvän aiheen etsiminen kuvalle lisää maalauksen tuoman älyn syvällisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä paljon. Maalaamisen harrastamiseen tavalliset vesivärit, tavallinen vesiväripaperi ja -sivellin ovat hyvät. Lisäksi tarvitaan omin päin tekemistä, kenties harrastusryhmän tuki ja hyvä piirustuksen tai vesivärimaalauksen oppikirja, jonka kuvista voi matkimalla oppia maalaamista. Itse kirjoitin maalausohjeen, josta oppii oikeantunnelmaisuutta ja kokonaisuuden saamista onnistumaan http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html . ...

Olen alunperin pääkaupunkiseudulta ja uskonnosta opin lähinnä tavallisesta mediasta, muttei minulle jäänyt se olo, että väki siellä olisi tavoittantu sitä, miten uskonnosta saa avun. Savonlinnaan muutettuani muutamana viime vuotena olen kuunnellut hiukan kristillistä radioasemaa aina silloin tällöin ja siitä on tuntunut oppivan uskonnosta. Mutta se, mitä olen oppinut, on toisaalta ollut uskontomaista ja toisaalta sotinut aiempaa uskontokäsitystäni vastaan. Miksi muka syödä kylläiseksi kuin viikonloppuna, vaikkei olisi ruuan puute, joka vaivaa? Miksi käpertyä lämpimäksi sen sijaan että reippailisi ja eläisi tervehenkisesti? Mutta tuntuu, että tarvitaan maailman keskiverron tapaisia ratkaisuja, jotakin edes siltä suunnalta, ja heillä kai on helle. Tai sitten papeista aika moni on muusta ilmastosta alunperin ja tarvitsee eheyden saavuttamiseen samanlaista kuin ilmastoa osaamattomat. Tai sitten moni kadllakulkija on sellainen ja se vaikuttaa päivän sujuvuuteen: on löydettävä elämäntapa tai...

Pääkaupunkiseudulla tuttavani käyttivät sanontaa "Laite se kierrätykseen" silloin tällöin, kun toinen valitti jotakin heilastaan. He tarkoittivat ja usein lisäsivät selvennykseksi, että anna sen löytää uusi heila, onhan sillä varmaan niitä, jotka sitä katselee, ei se yksin jää. Meininki oli "Elä ja anna toisten elää"-ohjeen mukainen vapaamielinen sosiaalinen ja seksuaalinen elämä. http://yksinaisille.blogspot.fi/2016/06/pariehdokkaide-maarasta.html http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html Myös äidin kertoessa lapsistaa, että miten hankalaa taie ttei oikein jaksaisi tms, vaikkei niin kamalasti valittanut (niin kuin ei noista hieloistakaan), niin toinen saattoi huomauttaa, että "Laita se kierrätykseen: onhan sillä varmaan kavereita, jotka tykkäävät sen kanssa olla ja harrastuksista se pitää". (Hevospatsas tunteikkaan leikkisästi kirmaavista hevosista on kai muovia (tai lasia?) ja Helsingin Hakaniemestä koriste-esineit...

Sibeliuksen musiikista oppimisesta http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2016/08/sibelius-ohje.html Eino Leinon runojen käännöksiäni englanniksi http://einoleinopoems.blogspot.fi Kalevalaa käänsin englanniksi vähän alusta http://finnishskills.blogspot.fi/2016/09/about-kalevala.html

Jätteitä on kai kierrätettävät, jonykyisellään onnistuneesti tai niille main. Ja ne, joita ei nykyisellään voi kierrättää ja jotka menevät roskiin. Onnistumisten tulisi olla malleina, mikä kai meinaa, että kierrätysastioiden, myös kompostin tulisi olla lähempänä roskakatoksen ovea, luulen. Muutoin kierrätys unohtuu. Haiseva roska on ihan eri juttu kuin hajuton tai mukavan hajuinen, esim. kuiva pakkaus. Onko olennaisempaa kuin pestä, niin kuivata paketit? Niin kierrätys olisi mukavampaa. Ja viedä komposti ulos ennen kuin se alkaa haista. Kenties kuiviketta kerrostalonkin kompostiin, kompostin vieressä pidettävästä astiasta kipolla tms. Voiko pakkauksia puhdistaa muuten kuin pesemällä? Esim. luulisi hiirten ja hyönteisten voivan oppia moiseen , jos se kierrätykselle olisi hyvä. Niille kai olisi olennaista järjestää kunnon vessa: sopisiko purkki, joka ei olisi liukas ja jonka voisi pestä aina vessassa käydessään, esim. vessapaperia kuivikkeena? Eläinten kanssa kommunikointiin on hyvä a...

Periaatteessa luonto, jo yksittäinen puu tai karahka, on monimutkainen kaunis rakenteinen kokonaisuus, hyvin yhteen pelaava, omalla luonnollisella paikallaan elinympäristössä ja tervehenkisen elämän malli, tuntevuuden malli nykymaailmaan. Ja siksi se on isomman älyn ja vastaavassa suhteessa suuremman taloudellisen kannattavuden malli. Luonnonsuojelu on siis potentiaalisesti erityisen kannattavaa taloudellisesti ja muutenkin hyvö ratkaisu moneen elämän ja yhteiskunnan kysymykseen. Tämä vaikutus tulee osin visuaalista kautta: kun tajuamme vaalia luontoa, niins äästämme elinympäristömme puita, tienvarren heiniä yms ja ihastelemme niiden kauneutta, mistä tulee hyöty näköhahmotuskykymme parantuessa: kykynemme ajattelemaan enemmän kerralla ja tarkemmin oikein, olemaan herkkä nyansseille, isoille linjoille ja asioiden eri puolille niin kuin tunnelmataju meitä opettaa. Yhteiskunnan hahmotukseen tämä hyöty tulee kai varsinaisesti vasta metsä- ym luontoretkien myötä. Olennaista on se monimutka...

Vihreitä tekstejä lukiessa joskus törmää blogeihin tms, joissa on kivoja luontokuvia, ja toisin kerroin on taas pelkkää tekstiä, mikä on uuvuttavaa. Mutten ole niin paljoa lukenut vaan pikemminkin kirjoitellut itse. Tämä blogi vaikutti uuvuttavan näköiseltä, niin lisäsin kuvia: kiva kuva jonnekin aiheeseen sopiva, jos jokin muutaman blogikohdan pätkä vaikutti liian tekstivoittoiselta luettavuuden keveyden kannalta. Korostin myös tekstistä esille aiheita, kun samassa kirjoituksessa saattoi olla useampi eri aihe + tärkeä kohta huomata. Tekstityylien erilaisuus auttoi tunnistamaan, millä kohden blogia selasi, toimi maamerkkeinä, samoin osin otsikot. Valitsin kuvat niin, että ne lisäisivät luettavuutta ja blogin ilmeen viihtyisyyttä. Jos jokin kuva romahdutti blogin yleisilmeen lättänäksi, ei niin hienoksi, niin otin sen kuvan pois. Kun kuvat oli laitettu, kiinnitin erityistä huomiota siihen, etten alkaisi kirjoittaa lättänämmin tai aina vain samaa vaan että aiheet kantaisivat eivätkä va...

Lokakuulta 2014 "Olin aikanaan maatalouskoulussa harjoittelemassa mm navetassa ja sikalassa. Siat ainakin olivat pelkästää lihakarjaa. Maanviljelijä tekee käytännön työtä, jossa työn mielekkyydet ovat käytännönläheisiä ja isot kuviot maailman olosuhteiden päättämiä. Ei esim voi jättää sikoja teurastamatta ja silti pitää työtään. Sikalemmikit ovat eri juttu, kysyvät muuta työtä rahanlähteenä, mutta onhan minipossuja koiraa muistuttavina lemmikkeinä olemassa. Ei siis voi yli kaiken rakastua jokaiseen sikaan paitsi jos ajattelee niin kuin ihmistenkin kuolemista, että kaikki ajallaan, luonnon kiertokulkuun ei voi vaikuttaa. Jos sen sijaan pohtii sitä, voisiko sikojen hoitajana olla joku, joka ei välitä sioista ollenkaan, niin kai silloin kävisi niin, että tuo hoitaja ihan vain tekisi jotain työhön kuuluvaa ja yhtäkkiä jokin sika tai pari ryntäilisi kiljuen seinältä toiselle, iso metakka johon ei syytä näkyvissä, ja kun siihen sitten tulisi joku sioista välittävä ja sik...

Yritin joskus tehdä parantavaa kuvaa, mutta siitä tuli enemmänkin pondeeraamisen ohje, maailman ongelmien ratkomisen lähestymistavan ohje: rakentaa onnistumisten ja lupaavien vaikutelmien varaan. http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/11/yritelma-parantavasta-kuvasta.html

Savonlinnassa on ihan erilainen sää kuin pääkaupunkiseudulla, kesällä voi olla parin viikon hellekausi yli 30C ja yht'äkkiä lähes 10C kuin kirja olisi laitettu kiinni, tulee mieleen laulukurssin laulukirja. Talvella on pakkasta ehkä -10C enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, kylmimmät aamut noin -30C, mutta ilma kuiva ja jotenkin lauha pääkaupunkiseudun pureviin kasvoissa tuntuviin talvisäihin verrattuna. Kasvillisuusvyöhykekartassa on kieleke Savonlinnan kohdalla: täällä pärjäävät lämpimämmän vyöhykkeen kasvit (Suomen II eteläisin vyöhyke). Ja niin onhan Savonlinna omanlaisensa kulttuurillisesti, on kuin säät olisivat sille jotenkin kuvaavia. Kun pari vuotta sitten kuulin isäni syöpäleikkauksesta, meni sää kylmäksi, tuli räntää syyskuussa ja jotenkin se sopi mielialoihin. Monesti, kun aiemmin pääkaupunkiseudulla on ollut rankkaa, koulua, opintoja, mitä lie, niin ulos tullessa on pureva sää lyönyt kasvoille ja jotenkin parantanut ilmapiirin, ollut hetkeen sopiva vaikute. Ja sitten ta...

Aikoinaan luin koulussa, kotona äiti ja isä puhuivat luonnontieteistä ja siitä jatkoin yliopistoon teoreettista fysiikkaa lukemaan, kun se muka oli paras perusta globaaliin ekologiaan suuntautumiseen. Eli opin kyllä koulujärjen ja luonnontieteellisen maailmankuvan kunnolla. (Objektiivisen ajattelun oppisi´misesta lue http://pikakoulu.blogspot.fi ). Niin sitten, kun kerran itse olin fiksumpi ja hyvä koulussa, niin samantapaisten aiheiden läpikäyminen urautti ja vaikka osasin miettiä luonnontieteiden alan asioita tiettyä ajattelun tasoa myöten ominkin päin, niin eipä siitä paljon uutta kostunut. Sen sijaan laajemman maailmankuvan rakentamisesta omin päin kiinnostuin ja sain siitä aiheita, joita ajatella fiksummin. Ylipäätäänhän taidot tarvitsevat harjaannusta useammassa niissä tarvittavassa taidossa sekä elämänkokemusta tuekseen, niin myös oman näkemyksen muodostaminen tarvitsee niitä. Jos lukee urautuneesti koulumaiseen tapaan, niin oppii alkeellisen tason, ammattitaidon osana tarvitt...

Muutin 2009 kesällä Savonlinnaan, missä olen asunut viimeiset viisi vuotta Nätkin kaupunginosassa kerrostalossa. Täällä on ihan erilaista kuin pääkaupunkiseudulla, vähän kuin olisi Turkkiin tai johonkin toisen maanosan paikkaan muuttanut. Asukkaissa näkyy olevan taitavia vanhuksia ja taiteiden alojen ihmisiä ym samanhenkistä ja käsittämättömän usein saa aikutelman murhista. Mutta tämä on matkailukaupunki ja osaa luoda oloja, joita ihmiset lomaltaan kaipaavat, turvallisuutta lukuunottamatta. On ruoka, kaupungin sanomalehti, uskonnollisuus, taide, kotiolot, käytännön alat, matkailu, mummolamaisuus. Niin jos haluaa itseksensä ratkoa joitakin vihreitä kysymyksiä, niin näistä vaalituista piirteistä voisi olla hyötyä, ne ottaa pois jonkin häiriön, energianpuutteen, sosiaalisen hälyn, joka vaikeuttaa keskittymistä ja omaan parhaaseensa yltämistä, oman näkemyksensä kuuntelua maailman kannalta tärkeissä kysymyksissä, joihin osaisi jotakin panostaan tuoda. Asuinseudustani ja mummolamaisuuden luo...

Suomalaiset jutut joskus romahtelevat kuin ulkomaalaiset eivät olisi pitämneet Suomen ilmastosta (Learn the skills of Finns http://Finnishskills.blogspot.fi , Living with the seasons http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html ) ja kuin eivät olisi selvinneet suomalaisten laatutasosta vaan heittäytyneet nurjamielisiksi. Vika lienee siinä, että suomalaisille väitetään koulun olevan aika lailla sama kaikkialla, vaikkei kai vaikutuksistaan päätellen ole. Tai ainakin yhteinen kommunikaatioperustaa puuttuu usein, vaikka luuli sitä olevan. Jotenkin elämänasenne on kanssa toinen: suomalainen korjaa vikoja kun taas ulkomaalainen olettaa, ettei niitä tulekaan tai ettei niitä voi väistää. No, joka tapauksessa suomalaiset ratkaisut joskus romahtelevat ilman syytä. Ja siihen on minulla näyttänyt auttavat ukuleleni: Tyynen valtameren paratiisisaarten nelikielinen pikkukitara, jota en osaa niin kamalasti soittaa mutta olen varovasti soitellen kuulostellut sen so...

Jos telkussa on joka päivä useita asiaohjelmia ja niissä haastateltu kussakin ainakin muutamaa jonkin alan asiantuntijaa, kenties yhtä parhaimmista Suomessa, ja muutama muu nähdään myös, ja ehkä muutaman kerran tuo joukko olisi myös yhtä eteviä noin suunnilleen Suomessa, niin montako tämäntasoista ihmistä sitten telkku käy vuodessa läpi samantasoisineen? Kai 350 kertaa vaikkapa 30 kertaa vaikkapa 5 tai 10, mikä olisi luokkaa 5 000 tai 10 000 vuodessa. Mutta onko noita telkussa olleita enemmänkin? No joka tapauksessa muissa maissa olisi samatkin asiat käyty läpi eri kontekstissa eri arvojen valossa, eri maita ja eri kulttuureja elämäntapoineen ja näkövinkkeleineen painottaen, ja muuten olisi monessa asiassa eri kiinnostuksenkohteet ihan, eli eri maassa olisi eri maailman parhaat. Muttei se tee tyhjäksi sitä, etteikö Suomessakin oltaisi maailman parhaita, ollaanpahan vain kysymyksissä, joita muut eiät harrasta samoin painotuksin, samoin korostetuin tavoittein ja välinein. Eli oliskohan s...