Luontoaiheisia lauluja?

Olen muutamana viime vuonna kirjoittanut vuodenaikojen elämisen ohjeita pitkästi, mutta huhtikuu tuntui edelleen romahtelevan, tuntui kuin ihmiset eivät jaksaisi lukea mitään sellaista huhtikuussa. Tänä keväänä sävelsin maalis-huhtikuun osioon sävelmänpätkiä ja enää ei tunnu siltä, että huhtikuu romahtelisi. http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
Tuossa on toukokuun alussa kevään laulamisen ohje, joka on ihan hyvä lukea. Siitä syntyy kaunis laulu ja samalla taju sävellystaidosta. En noita sävelmänkappaleitani tuohon tapaan tehnyt, kun huhtikuun meningin romahtelevuus neuvoi painottamaan tunteiden sijasta näköaistin rakennehahmotusta ja tunnelmatajua. Mutta muuhun vuodenaikaan kuin ihan ikävimpään voisi kai tuosta oppia tekemään laulun. Sitten vain äänittäisi sen ja soittaisi soittimella, niin saisi sen sävelkorkeudet ja siis nuoteiksi.

Tuossa tuo ohje musiikkiaiheisessa blogissani http://musiikkipaivakirja.blogspot.com/2017/04/tunnelman-inspiroima-laulu.html .
Englanniksi käännös samassa.

Jos haluaa itse laulaa muiden tekemiä lauluja, niin tästä ohjeesta ehkä olisi iloa:
"

Harmonical choir with beautiful, touching sound

Sing according to your idea of how the song is music, fine, magnifient, touches feelings, beautifl. And not according to the notes, keep your idea of the music at the place where notes used to be. And listen to how the voices of others together with your voice reach for your music ideal and theirs, in h natural harmony of ideals."


Mutta siis: laulun pitäisi vaikuttaa positiivisesti, eli ympäristöongelmista niitä ei ole järkevää tehdä, mutta jos jollakulla on loistava taito opettaa ongelmien ratkaisemisen taitoa laajasti, niin siitä sopisi tehdä laulu, tai sitten kivasta luontokokemuksesta, vastuuntunnon hyväätekevästä voimasta ja sivistyksen, hyvästä meiningistä, vuodenajoista, yms.

7. elokuuta 2019  
"

Of characteristics beneficial to the skill of composing music

"Hi
I have this spring and a little bit in the summer composed short
pieces mainly about living the weathers. That has classified me
somehow as a composer, but the influence from that has been away from
the skill of composing, from the skill of experiencing life as music.
I wonder if that has to do with the style of notes, which is kind of
round like on hot weather. I guess that in the tropics too the skill
of composing goes with good body temperature which may be some time
late in the morning when eyesight and mood are good? But about the
style of the notes: could one change it so that it would be benefical
for experiencing life as music:
the sense of atmospheres along, sensing the colours, using eyesight
too a lot in living one's life, singing like the sense of healthy
happy joyful ways of living when practising sports for fun, like when
enjoying the beauty of nature, feeling together with one's picture of
the world as a panorama of the phenomena in life and their places in
the world accoridng to ideals and our ages old nature, it's wisdom,
free yet good-willing, more like watching than interfering, more like
living in a landscape.
In my profile there is a link about singing spring. Could it be of any help?
Regards, Kaisa Hannele Tervola, Finland, North-East Europe"

My notes here are from the internet site Noteflight which offers free possibility of writing notes, but has kind of round form of the notes, like on hot weather or when one does not have so good idea of how to create new music of one's own.
"

Maailman ja oman elämän ikävien asioiden ja katastrofien purkamisesta

Nyt 11-vuotias japaninpystykorvani Vaapukka tuumi tänä iltana, että isot katastrofit kuten ydinpommin tuoma ydinsäteily voi vaihtaa joksikin toiseksi samantapaiseksi kuten lumisäteily, hyönteisten sirinä, louhoksella kiven murskaamisesta syntyneet henkilennot, jotka kertovat, ettei ole hyvä hajottaa todellisuuden pertusrakenneosasia, maasäteily vai onko se säteily maan alla sijaitsevasta ydinvoimalasta, tms, jos siis osaa vaikuttaa niin, mihin ruoka ja uskonnollisuus auttavat, muttei voi kokonaan poistaa tuota ilmiötyyppiä vaan vain muuntaa sen toiseksi ilmiuöksi. Kirani on parantamisharrastunuyt ja se tuumasi esimerkkinä, että taudin voi usein muuntaa toiseksi taudksi tai vaivaksi (onko se niin kuin lääke, kenties käsilläparantajan taidon mukaan tehty, tai malli osin osaavaisesta, ei ihan kyllin taitavasta) muttei poistaa kokonaan ihan terveeksi tehden, ellei sitten siirrä vaivaa toiselle ihmiselle - mutta minun mielestäni se on yritys matkia tervettä, oarantamistraitoista, missä sovellus vain on mennyt liian sörkkiväksi, kun pitäsi mennä tervehenkisen ihmisen seuraan kertoan, mitä tauteja itsellä on, ja ottaa mallia hänestä jo ensi sekunneista kun hänet kohtaa, niin voisi oppia siitä, mitä hän tekee, jottei sairastaisi tauteja, joille seuransa altistaa.

Omilla terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneillä parannusohjeyritelmilläni ei kyllä tietääkseni ole tuota vikaa, vaan oireet poistuvat heti kuin olisi lakannut rasittamasta kipeää kohtaa tai haava juuri umpeutunut. Katso vaivasi hakemistosta parannusohjeineen tai lue muutaman samantapaisen vaivan ryppäitä parannusohjeineen ja mieti, voisiko jokin keino sillä suunnalla parantaa ja jos, niin minkätyyppiset vaivat voisi saada lievenemään tai jopa paranemaan. http://parantamisesta.blogspot.com

18. toukokuuta 2019   Tässä on siis maailmankäsityksenä, että maailman on olennaisesti henkeä ja vaikuttaa paljon siihen, mitä maailmassa tapahtuu, miten kehityskulut menevät ja millainen on maailma, jossa elät, se,keneen olet kiinnittynyt, keneen nojaat, ketä pidät arvostelukykyisenä ja sosiaalisena seuranasi, siis esim. insinöörit, käytännön ja kaupan alaojen ihmiset vai lemmikkieläimet ja villieläimet, kenties puut. Ydinlaskeuman sattuessa moni nojaa insinöörien tai fyysikoiden ymmärrykseen - ja niin ydinsäteilyn tuomat fyysiset oireet ovat samantapaiset kuin tavallisena aikana insinöörien ja fyysikoiden arvostelukykyyn nojaamisen tuomat oireet, ohkaiseen ymmärrykseen ja ymmärryksen ppuuttumiseen & elämänmakuisuuden puuttumiseen nojaamisen tuomat siis.

Mediasta (video, tms)

En ole tavannut katsoa telkkua, kun sillä on jotenkin huono vaikutus elämääni. Mutta vaalivalvojaisista telkussa tuli mieleeni, kun jossakin kuvassa SDP:n Antti Rinne oli meikatun ja afrikkalaisen näköinen, että telkku usein tuo näyttelijöitä ja tavalliset ihmiset eivät näytä kuvissa niin kovin edustavilta, ja niin kai se, että halutaan kuvata jotakin tiettyä, jo tuo näyttelijöitä mukaan, kenties vie koko touhun näyttelijöiden puuhaksi. Muuta siis jos mietin maalaamisesta oppimaani, niin kuvassa, telkussakin luulisin, tartteee olla hyvöhenkinen hetki, eli siis tavallista puuhaa tonttumaisesti, että tässä puuhaamme, ja se jonkun kuvata kai kuin rantanäkymä, kenties kaunis auringonlasku väreineen, jotenkin eheänä kokonaisuutena, kuvanakin tasapainoisena ja kiinnostavana, ja sitten se,kun katselijoissa on kovin monenlaisia ihmisiä, osa ei ollankaan harrastuneita, osa vihamielisiä ja osa ei ollenkaan osaavaisia tässä aihepiirissä, niin tarttee opettaa aihepiirin perustaitoja tekemisentavalöaan kuin nuoremmallepolvelle kokeeksi kai ja kantaa sellaiset etäiset välit kuin joihinkin erityypin ihmsiin, jotka hetken ovat liian lähellä, ja se kai menee kohteliaisuuden ja ruuan merkeissä. Yksi puuha tuollainen, sitten siirtyy seuraavaan kuin itse kovin harrastunut ihminen ensin paikkoja ja tekemisiä esitellessään.

Vuodenaikakirjoituksessani on nyt sävelmänpätkiä

Siirrän tähän näitä vuodenaikakirjoitukseeni säveltämiäni kevätaiheisia sävelmänpätkiä http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html , engl. käännös http://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html. Itse tekstissä niitä one enmmänkin.

"2. huhtikuuta 2019  (tekstit 4.4., kuvat ja linkki 2.4.)
lättänästä kevättalven maisemasta vaikuttavamman näköinen

toukokuumaisen kaunis kostea kevättalven sääulkona

vaatimattoman tunnelmallisesti kulkiessa huhtikuun maismea jotenkin elävöityy

http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

4.4.2019   "Kevät ei kai suju kovin hyvin nojaamalla kevääseen vaan olisi oltava muutakin sisältöä elämässä, arvostamaansa kukkeaa, mihin kevät vertautuu erilaisena mutta sointuisana. Näin syntyy ainakin osa kevätklisheiden mukaisesta keväästä.
"
"

Jos keväinen maisema on liian karu, konkreettinen, ruma, palikkajärkisen tasoinen, epäviisaasti elämisen tunnelmainen, niin konkreettisen katselemisen perustason kanssa kannattaa käyttää elämisen arkijärkistä tasoa yhdessä näköaistin aj tunnelmatajun kanssa, niin tunnelmataju yhdessä nähdyn rakennehahmotuksen kanssa kuvaa konkreettisesti monimutkaisemmatkin ilmiöt, jolloin mm kauneus on elämän jonkun puolen tai jonkin osan piirre, jonka ilmiön kuvaa arkiärki.
"

pe 5. huhtikuuta 2019

to 11. huhtikuuta 2019
Nyt tuntuu, ettei blogini huhtikuu enää romahda, mutta toisaalta tänne Savonlinnaan satoi taas lunta niin, ettei ihan varma voi olla.

Tässä pari sävelmänpätkää huhtikuulle:

"

Jäte vai käytetty se ja se

En tiedä, mistä ja miten, mutta kierrätystä pohtiessa tulee mieleen helposti mallihenkilö, oka kierrättää kireän määräilev'ästi ja luokittelee roskat jätteeksi, johon on vaarallista koskea. Eikö parempi olisi kierrätystä pohtiessa käyttää malleina lasten ajatuksia, että tässäpä hieno purkki tms, ja jätteen tuottajan näkökulmaa, että minkä tähteitä mikin on, että tässä on sen ja sen jäm', vanha se ja se, likainen se ja se, tarkemmin mutainen vaikkapa. Niin voisi oppia koko ajan uutta ja tietäisi paremmin, mitä tekee.

Säät ja luonnon viisaus

Tänä talvena helmikuussa oli täällä Savonlinnassa paljon lunta puiden oksilla ja sati vielälisää niin, että puiden oksat uhkasivat katketa monesta puusta. Silloin pikkulinnut tuntuivat tuumivan, ettei moinen käy, ja alkoivat laulaa kevättä ja niin sää lämpeni hetkessä plussan puolelle ja puut menettivät lumikuormansa. Linnut tuntuivat osaavan sen, laulavat kevättä joka vuosi ja auttavat mielestään lunta sulamaan. Mutta minun maailmankuvaani se vaikutti niin, että uskon sään olevan pikemminkin luonnon henkinen asia kuin tarkan luonnontieteellisesti ennustettavissa, etenkin kun Savoon muuttaneena arveluttaa, miten moni ulkomaalainen säätieto ym luonnontieteen tietolähteenä toimiva paikkakunta on yhtään suomalaisen akateemisen järjen kanssa samalla aaltopituudella ja luotettava tietolähteenä. Niin näyttää siltä että oma maailmankuva etääntyy akateemisesta,pitää akateemisuutta pikemminkin ajattelun perustaitojen oppimisen tukena nuoremmalla iällä, ja todellista maailmaa monimutkiasempana, vähemmän homogeenisena, ja luonteeltaan henkesempänä, moni-ilmeisempänä,myös sellaisena,e ttei tärkeässä asiassa kannata satsata enimmäkseen teknologisiin ratkaisuihin, sillä teknologia ei ole hyvä ratkaisemaan maailman ympäristö- ym monimutkaisempien elämänalojen ongelmia, vaan tarttisi satsata viisaisiin elämänalöueisiin niin kuin luonto ja laajempi sivistys oman ajattelukyvyn tukemana eikä herkkäuskoisuutena kaikkea akateemiseksi niemttyä kohtaan.


pe 26.4.2019   Tänä aamuna, kun ruoho oli jo vihreää ja puiden silmuista olivat alkaneet lehdet tulla esiin, koivuntaimi hiirenkorvalla mutta jossain oli vielä vähän lunta, pikkulintu tirskutti, että ostatko jäätelöä, linnut säätävät talven säät, talven pituuden ja lumisuuden sen mukaan, miten paljon kesällä ihmiset ostavat vaniljajäätelöä. Jonain aiempana vuonna ne ovat tuntuneet samoin kysyvän keväällä, haluatko vielä lumisadetta. Muttei lintu tuntunut tuumivan kasvihuoneilmiötä ihan samasta näkökulmasta kuin vihreät ja luonnontiede. Mutta toisaalta lintuhan elää itse säät ulkona, aki silla jotain osaamista niistä täytyy olla, käytännössä koeteltua.

Luonnon tunnusta kaupungissa

Mietin tuota, ettämissä määrin kaupungissa tuntuu olevan luontoa tai sitten ihan riittämättömästi, on osin lähestymistapakysymys ja määrää paljon joidenkin kaupunkielämän laadusta. Täällä on pihalla ja lähistöllä lähinnä mäntyjä ja koivuja ja nurmikkoa kesäaikaan sekä joitakin pienempiä lehtipuita ja syreenejä omakotitaloalueella, ei niin kamalan vehreää mutta mäntykangasta on kumminkin, muttakoetin tuota enemmänkin näyttävän näköistä tai asustelee luontokokemustani etsiä, että jsoko se on puiden kanssa olemisen ja kadulla kulkemisen tavasta kiinni, niin kokeilin säveltää siitä pätkän, tuli venäläisen sävelmän kuuloinen, enkä tiedä, kosti´uuko siitä mitään, idea on että ikään kuin eksyy puiden luomaan maisemaan, elelee siinä.
Mutta loppupuolella, kakkosrivillä aika alussa A ja F kuuluisivat soida yhtä aikaa, muttei sitä löytynyt tuost nettipohjelmasta, jolla voi kirjoittaa nuotteja.

Tää oli oikeastaan teemalla taikalaulu, mutten sitten tiedä, onnistuiko se yhtään, voiko itsensä löytää luonnon keskeltä kaupungissa.

17.3.2019   Tässä on vanha sävelmänpätkäni jonkun vuoden lokakuulta, kun koivuissa oli keltaiset lehdet, jotenkin puistokatumaisesti.

Ja tämänpäiväinen, ei niin onnistunut sävelmänpätkä:

30. maaliskuuta 2019
Luin hiukan Eino Leinon runoja ja sain vaikutelman, että luontokokemus löytyy tekemisen tunnun kohdalta eikä luonnon varassa roikkumisen, josta pikemminkin tulee olo, että rikkumaton luontokokemus olisi hieno muttei sitä itsellä ole, ei ole mahdollisuutta moiseen, onko nykyaikana monellakaan.

Olen tehnyt vuodenaikakirjoitukseeni http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html muutaman sävelmänkappaleen kevätosioon, kun en kevätaiheisia lauluja löytänyt, ainakaan nykymaailman kaupunkieläjille sopivia, jos ei luontoa niin paljon ole ja kaupungissa on työ ja koulu,opinnotkin. Tarkoitus olisi tehdä niitä etenkin huhtikuun osioon, mutten sitten tiedä, onnostuuko se minulta näin ekalla yrittämällä.

Oisko tuo pikemminkin että elämisen tunnun kohdalta niin kuin nuorella aikuisella on isoja asioita elämässä, samaan aikaan tunteiden, oman näkemyksen, luonteenlaadun ja käytännön tekemisten merkeissä.


31. maaliskuuta 2019   Katselin joskus kirjaa Balladi erämaajärvestä, jossa näytti olevan noin selatessa arvioituna useampia tekijöitä sekä kuvilla että tekstillä. Jollakulla isääni muistuttavalla mieskirjoittajalla oli kovin hyvän kuuloinen luonnon kanssa elämisen tuntu, kenties kuin lastenkasvatuksen ohessa syntynyt, jotenkin oman tekemisen tyylinen luontokuvakin puheessaan, josta sai vaikutelman, että ihmisen luontokokemus muotoutuu sentyyliseksi kuin millaista hänen tekemisensä on, luonto ikään kuin kuvittaa tekemisentavan, on samanlainen symboliikaltaan, tunnultaan, hengeltään, vahvempi vain ja elämänviisaampi , hyvähenkisempi. (Isäni oli novosibirskiläisen tyyppinen näin jälkikäteen arvioiden, osataankohan siellä tällaiset?)
En siis tarkoita, että yksi vain kertoisi tarinoita samasta luontokokemuksesta vaan että luontokokemus on ihan erilainen niin kuin esim. että kiirehtiikö opintojen tms lyttyyn laittamana vain kokemuksen ohitse, onko pakkotahtinen meno, vai onko aikaa tuolle asialle, hyvö tekemisen meininki, jokseenkin samanhenkinen kuin seutu, jolla on.
Onkohan niin, että kun eläin tekee hienommalla tyylillä kuin ihminen,niin hieno tarina on jokseenkin lähellä eläimen tavallista tyyliä ja eläin kokee sen sosiaalisuudeksi itsensä ja muiden lähistön eläinten kanssa ja ovat niin paremmin mukana luomassa luontokokemusta.
Ihminenhän voi laulusta oppia monia asioita, etenkin elämänviisautta ja näkökulmia, ja samaan tapaan lintujen laulusta ja eläinten liikkumistavasta sekä niiden elekielestä, ja toki puilta, niiden tunnelmasta, etenkin mäntyjen, niin että kyllä luonnossa elämistä taitavan eläimen sosiaalisuudesta voi luontokokemus olla kiinni, ainakinosin.


15.5.2019   "I was watching a video about trapper's life in northern Russia, maybe about life there generally too, traditional kind of life largely I guess. In it a trapper told that he had been in a forest hut alone with his dog without much food but his dog fed him. I know that animals communicate about animals' views by telling tales. So a dog can tell a tale about how wild animals live and where one could find food. And those are magnifient charming tales. So one really can live that way and well, but somewhat dog kind of life. And so with other animals that one is friendly with and can communicate well via the sense of atmospheres, gesture language and emphatizing theirlives, with animals as wise charming persons and with their lives charming somewhat like art."
http://talesfromforest.blogspot.com

Nuo eläinten tarinat ovat niiden tekemisiä ja kohtaamisia. Ne ovat eläinystäv'si elämän harrastuksia yms, joihin se toivoo sinun ottavan osaa edes lyhyen matkaa. Ne ovat sen tapa elää, vähän niin kuin lennokkiharrastuneella lapsella on lennokkinsa, niin eläimellä on villieläinystävänsä, kaikki tenhoavat henkilöhahmot ja tekemiset, luonnon tarinat. Ne se haluaa jakaa kanssasi samaan tapaan kuin lapset tai vanhukset jakavat eri ikäpolvea olevien ystäviensä kanssa tekemisiään ja näkemyksiään.

Käärmeistä ja eläinten ymmärryksestä

Ylen nettiuutisissa oli jokin aika sitten juttu, että mayojen ikivanhan porraspyramidin lähistöltä, en muista kuinka kaukaa, olikohan kilometri tai kaksi, oli löytynyt mayojen luolasto, jossa matkaa oli satoja metrejä ja osassa pystyivät tutkijat etenemään vain ryömimällä.Luolastoa oli vartioinut suuri käärme, mihin oirani tuumi, että jos käärme oli valtava, niin se oli pystynyt rakentamaan luolaston itse ja oli eläimille tyypilliseen tapaan tehnyt samanhenkisen kuin mayojen porraspyramidi, koirani mielestä iso käärme olisi siihen vanhana ja viisaana sekä vahvana hyvin pystynyt. Mikä sai ajattelemaan, ettö jos mayojen kuvat olivat erikoisen näköisiä, niin olivatko ne oikeasti käärmeiden kuvia, olivatko mayat olleet käärmeitä?
Niin sitä vaan mietin,e ttä jos lyhyesti paljon tuulettamalla voisi säästää paljon lämmitysenergiaa, niin onko vaarana, että ikkunasta tulee iso käärme tai voro, kenties murhamies? Mutta jos kyy on olennaisesti musta metsäaukiokäärme, niin muun väriset voivat olla toisenluonteisia, vaikkeivät olisi Suomen ilmaston,ja voivat olla jollain lailla viisaita. Mutta isot käärmeet kai usein syövät ihmisiä, tosin koirani väittävät, ettäsen määrä riippuu ympäristöodotuksista, että millainen käärme sinne sopisi, rimmaisi asukkaiden meiningin ja arvojen kanssa.

"C729. Vaarallisten eläinten poistaminen
Eläimet tunnustavat jonkinlaista värisymboliikkaa ja tyyliin, luonteenlaatuun ja mieltymyksiin kirjautunutta samankaltaisuutta tiettyjen ihmisten elämäntavan yms kanssa ja niin juuri heidän kaltaisensa eläimet ja lajit hakeutuvat heidän seuraansa. Jostakin siis löytyy lähinnä niitä eläinlajeja ja sentyyppisiä eläinyksilöitä kuin mitä paikalla olevat ihmiset ovat plus kantaan vaikuttaa lähiseudun ihmis- ja eläinasukkaat, heidän tyyppinsä ja mieltymyksensä esim. elämäntavan ja arvojen suhteen. Aina ei saatavilla tietenkään ole kaikkia lajeja, joten tämä samankaltaisuus ei ole tarkalleen tietynlaista vaan tilanteeseen sopeutettua niin että jokaiselle vaikkapa edes yksi hyönteinen tervehtimään mutta vähän tämän omalla tyylillä tai jotenkin tämän tyyliseksi arvioitu. Näin siis jos jossakin on vaarallisia eläimiä, niin kenties naapurustossa asuu joku, joka kovin niitä haluaa, esim. lapsi tai eläin, ja sitten kai muut naapurit ovat sellaisia että kyseisessä paikassa jotenkin sopii sellainen asustamaan, jos rauhallisesti on. Ja jos joku naapuri on ihan erityyppinen, niin yleensä ei liiku sen ympyröissä, jollei sitten ole ihan outoon aikaan ja ennalta varoittamatta paikalla. Eli toisin päin ajatellen, jos jossakin on vääränlaisia eläimiä, niin auttaisi löytää ihmiset, jotka tykkäävät sellaisista, esim. hirveistä, eläimistä, löytäisivät niille paikan luotaan ja se olisi jotenkin osuvaa, osuva kuvaus heille ja eläimen imagoon sopiva, niin kävisivät ja veisivät kotiinsa tms.

Tää on oikeastaan 11-vuotiaan japaninpystykorvani käsitys ja 10-vuotias aprikoosinvärinen keskikokoinen villakoirani tuumii, että vaarallinen eläin voi olla vaarallinen myös omantyyppiselleen, esim. iso musta käärme syödä uuden omistajansa, kun ne molemmat ovat sen tyylisiä, että on jotenkin hienoa ja sopivaa, että käärme syö ihmisiä ja nimenomaan musta, ja että toki muunkinvärinen iso käärme voi syödä jonkun ihmisen vaan ja krokotiili ym, ja että venäläiset tulee toimeen karhujen kanssa mutta muut ei jos karhu on asumuksessa esim. kerrostalossa tai maan alle kaivamassaan onkalossa. Kanssa tuumivat, että eläin voi olla niin onnellinen uudesta omantyyppisestään omistajasta, että suurin piirtein itkee onnesta kohtaamisessa ja saattaa siksi purrakin muttei vihamielisyyttään."
http://parantamisesta.blogspot.fi tai .com

"Mayat, käärmeet ja paratiisiteoriani

Luin Ylen uutisista, olikohan eilen, että jonkun Mayojen vanhan porraspyramidin lähistöltä oli löytynyt luolasto, jota vartioi korallikäärme tms ja osa luolastosta oli niin matalaa, että tutkijoiden täytyi kulkea siellä ryömimällä. Se kyllä viittaa siihen, että luolasto oli käärmeilel tarkoitettu. Koirani tuumivat, että käärme oli itse rakentanut luolaston, olikohan parin kilometrin päässä porraspyramidista, oli siihen kyllin vahva ja fiksu ja eläinten tapaan teki samantyyppisen kuin mikä on seudun henki, sen vetovoimatekijä. Siitä kun sitten mietin porraspyramideja, että kumma miksi rakensivat juuri tuollaisia, niin tuli mieleen, että isoille käärmeille ne olisivat turvalliset. Ja siitä, että mayojen kuninkaiden tms kivceen hakatut kuvat olivat erikoisen näköisiä kasvonpiirteiltää: ovatko ne voineet olla käärmeiden kuvia, mutten niin muista millaisia ne olivat. Jos mayojen sivilisaatio olikin käärmeiden sivilisaatio, niin oli ehkä virhe kytkeä paratiisiteoriaani mayojen ajanlaskun loppumiseen uutena paratiisin aikakautena. Mutta toisaalta paratiisiteoriani ei ole mitenkään riippuvainen siitä, oletko ihminen vai eläin, esim. käärme tai lintu, vaan suurin toimintakyky on kaikille sama noin yleisellä tasolla. Ja tuskin kamalasti haittaa, kun on mainittu sellaisia asioita kuin talour, työ, työteho, vapaa-aika ym.Ja toki eläimetkin ovat sosiaalisia, liikkuvat yms ja ovat yhteisöllisiä. Kun käärme liikkuu matelemalla, niin se on vähän kuin elämänkokemuksen vana muistetussa maailmankuvassa, ja niin olisi kai luontevaa, että käärmeet ymmärtäisivät juuri ajan kulkuun liittyviä asioita, kenties aikakausien kulkuunkin liittyviä kovin hyvin, kuten mayat tapasivat tehdä."

Vihreästä muotoilusta ja kuvituksesta

Vihreisiin usein viitataan tyylissä akateemista muistuttavalla tavalla, joka akateemisille usein tyypillisesti on jokseenkin ruutumallinen. Se on kuitenkin samalla vihreistä karkoittava tekijä, sillä moni ymmäörtää, etteivät ruudut ole kovin hyvälaatuista ajattelua. Parempi olisi viitata vihreisiin ajatussisällöin ilman ruutuja. Niille on tyypillistä, että ne ovat akateemiseen tapaan teoreettisia ja yleisellä tasolla kuten kokemattomien ja toisaalta maailmaa kokonaisuuden kannalta objektiivisesti ajattelevien.
Akateemiset tekevät usein virheitä sosiaalisissa arvioissaan ym elämän hötömmiksi olettamissaan puolissa, mitä ei saisi kopioida vihreille, mutta ikävä kyllä on silloin tällöin kopioitu. Sosiaaliset jutut pitäisi myöskin miettiä ihan objektiivisesti ja se on akateemiselle ihan mahdollista, ainakin näin teoreettisesti katsoen luulisi niin. Epäobjektiivisen heiton tai luulon sijasta tarvitsisi pysyä niin yleisellä tasolla, että osaa olla objektiivinen. Ryhmien, joita ajatellaan, tulisi olla mielekkäitä kokonaisuuksia, arkikokemuksesta varmasti tiedettyjä, kuten lapset, nuoret, nuoret aikuiset, jotka voisi jakaa nuoret miehet ennen armeijaa (se on iso kokemus heille) ja armeijan jälkeen, opiskeluaikoinaan ja työssä käyvät, eri tavoin suuntautuneilla paikakkunnilla, eri ammateissa, tms

Vihreän kuvituksen tulisi olla vihreän tyyppistä, siis esim. vihreitä ajatuksia ymmärtävää ja tarkoitukseensa sopivaa, eikä esim. sanallistavaa tms, mistä ei voi pttaa mallia vihreän ajattelun taidon oppimisessa ja vihreiden arvojen,elämäntapojen ja niihin tarvittavan elämänviisauden omaksumisessa. Tuli vaan mieleeni jostakin vanhasta roskien kierrättämistä koskevasta vihkosesta, kamalan vanhasta, kaatopaikkoihin liittyvästä, jossa oli sanallistavan tyyppisiä eläimiä. Jos esim. jossakin ulkomailla ei osata ajatella, niin ei sanallisuus ole ajattelun suunnalla vaan katseleminen ja nähdyn ymmärtäminen, etenkin (elämää ja puita/luontoa sisältävien) maisemien katselu, maisemakuvan muodostaminen mielessään ja kenties juttelu siitä.

Terveiden elämäntapojen kompastuskivenä ulkomaalaisten sairaudet ja vajaakuntoisuus

Olen kirjoittanut terveiden elämäntapojen ohjeita ei kai niin kovin montaa ja niiden tueksi terveellä tavalla tekemisen ja tervehenkisen lonjauksen ohjeita kovin monta blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.com ja kääntänyt reilut 150 englanniksi blogiini http://finnishskills.blogspot.com .
Minua on tavannut hämmästyttää terveiden elämäntapojen ja liikuannan saama vastustus. Jotkut pitävät niitä liian hälisevinä, häiritsevän toimeliaina, jopa liikaa katselevina ja liikuntaa huonon olon tuovana, vaikka liikuntahan on juuri hyvän olon peurspilari, jos vain liikkuu oikein, hyväätekevin tavoin. Mutta flunssaisen liikunta vaikuttaa jokseenkin sellaiselta kuin ulkomaalaisten liikuntakäsitys: ovatko he flunssaisen verran kipeinä, kun liikkuvat, silloinhan suomalainenkin mielipide on, ettei pitäisi liikkua rasittavasti, ainakaan liikuntaa varsinaisesti harrastaa, vaan odottaa, että tervehtyy ensin. Kanssa tuo hälisevyys ja näköaistivirikkeiden & muiden virikkeiden määrä: nehän ovat sellaista, mihin ihan sairaan, esim. oksennustautisen kapasiteetti ei riitä, eikä kamalan huonokuntoisen pitkää aikaa kerralla, esim. kuukausia sairastaneen. Voiko olla, että lämpimämmissä maissa ihmiset ovat pöpötaudeissa koko ajan, tropiikissa helteellä jopa niin huonosti voivia kuin raskasta taakkaa kantava noustessaan jollekin nyppylälle, milloin katse kenties ei toimi samalla kuin sumeasti vain? Eli nää ei oiskaan ihmistyyppejä jotka muka sopis samaan vaan sairastavuuden määriä ja se seliitäis mm sen, miksi toimeliaampia nuoria tai nuorten tapaan tervehenkisiä ihmisiä osa ei jaksa vaan pitääh hälisevinä. Mutta moni tropiikkilainen tms lämpimämmästä maasta kotoisin oleva kai valitsisi juuri sen maan elämisentavan hyvine ja huonoine puolineen, ja suosittelis muillekin, muttei se tarkoita, että suomalaisen mittapuun mukaan olis terve.

Sairastavuuden määrä voi kai arvioidamm sillä, miten laajan ympäristönsä kanssa olisi luonnostaan hyvillä mielin tekemisissä ja miten kaukana oleva tuntuu hälyltä, jollei erityisesti pakottaudu seuraamaan sitä, ja miten suuren fyysisen ponnistuksen tavallisesti jaksaa isoimman osan ajasta. Flunssa ja oksennustauti ainakin antavat jopnkinlaisen kuvan jaksavaisuuden määrästä, mitä voi joillain olla. Joka viihtyy mieluusti ihan vain kotona, ei menisi minnekään, on sairastavm suuruisella elämänpiirillä. Joka ei oikein liikkuisikaan, istuisipahan vain keittiön pöydän ööressä tai sohvassa, on sairaampi. Jos tuon jaksavaisuuden määrän tuovat vasta lääkkeet esim. kuin että nyt jaksaisit mennä sinne ja sinne, niin on paljon sairaampi. Jos tuppaa pyrkimään ottamaan jonkun hälyn pois, niin se on kai oman jaksavaisuuden piirin ulkopuolellla, joko sairauden vuoksi tai siksi, että pitää esim. erityyppisestä musiikista, mutta vain siinä ympäristössä sairastava kai pyrkisi kieltämään muilta moisen musiikin kuuntelemisen, jos ei sitä jaksa, mutta yleensähän musiikki lisää elämänviisautta ja siis jaksavaisuutta tuo terveyttä. 

Terveet elämäntavat ja tervehenkinen linjaus tuovat terveyttä ja pikaisempaa paranemista, vaikka ne omaksuisi tavoitteikseen vasta sairastaessa. Terveiden elämäntapojen omaksumista kai tekee helpommaksi se, ettälukee noita yo linkkien terveellä tavalla tekemisen taidon sekä tervehenkisen linjauksen ohjeita, jotka tosin ovat vain oma näkemykseni, eivät se perusversio, mitä aina suositellaan ja joka kovin arvokas on, tuo paranevuuden ja terveenä pysymisen ainakin pitkälti.

Pukeutuminen: vaatteiden ompeleminen ilman kaavoja, haaveet oppaina, helppo ohje

Nyt vasta tuli mieleeni, että vihreäthän tarvitsevat tätä ohjetta: on hyvä, jos osaa ilmaista näkemystään elämäntavasta, arvoista yms myös ommellessaan vaatteita:

"

Opi ompelemaan vaatteita ilman kaavoja, ihan vain haaveesi oppainasi, helppo ohje

En ole taitava ompelemaan, mutta tästä olen tuntunut saavan langanpäästä kiinni.
Eli kun olen halunnut ommella vaatteen itselleni, olen ottanut lähtökohdaksi joko jonkin sopivanmallisen vaatteen, joka minulla jo on, tai sitten vanhan osaamiseni hameista tms.
Olen miettinyt, minkätyylisen vaatteen haluan, ja valinnut kankaan(t) sen mukaan. Sitten kun minulla on kangas pestynä, niin olen sen värien, kuvioiden ja tunnun perusteella etsinyt sopivaa vaikutelmaa, sekä kankaita hajamielisesti tuijotellen että peilin edessä lyhyesti oikeaa vaikutelmaa hakien.
Silloin olen saanut selville, millainen uusi vaate olisi vanhan vaatteen malliin nähden, esim. väljempi tai ihonmyötäisempi. Vanhasta vaatteesta olen saanut perusmuodon ja mitat, joihin olen lisännyt väljyyttä tai vartalonmyötäisyyttä sekä muuttanut pituuksia kokemuksellisesti selkeään hahmottuvilla mitoilla: vaaksa, kämmenenleveys, kahden sormen leveys, puolen sormen leveys, tms, enkä senttimetrimitoilla, niin olen paremmin ollut koko ajan kärryillä siitä, mitä teen ja miksi, enkä ole voinut sotkea mittoja muiksi luvuiksi, ja mitat ovat olleet yleishahmon tukena kasvattaen ompelutaitoani sen sijaan, että olisivat olleet senttimetrisekamelska ja aina vain uudelleen mitattavat.
Sitten olen leikannut kappaleet saumanvaroineen ja ommellut peruslinjat. Sitten olen sovittanut peilin edessä ja koettanut kangasta liikuttamalla löytää oikeaa hahmoa yksityiskohdille, ja kun se joskus jonakin hetkenä on ollut kivantunnelmainen, niin fiksannut kankaan asennon siihen ja sormenleveyksin tms tai kiinni pitämällä tai jopa harsimalla jättänyt tyyliseikat paikoilleen niin kuin kiva on, ja ommellut sitten niin.

* * *
(Tuossa nuo kokemukselliset mitat ovat siksi tärkeitä, että ne ovat samalla kielellä kuin haaveet siitä, millaisen vaatteen ompelisi, ja niin mitta ei häiritse mielikuvaa siitä, minkälaisen ja minkähenkisen linjan ompelisi ja miten kangas kivalla tavalla asettuisi. Eli ei tule summittaista suttua jälkeä tyyliin "en mä tiiä", vaan haavemielikuva ompelun ohjeena tehtyjä käytännön ratkaisuja, joissa jo osattu ja vielä mietittäväksi jäänyt erottuvat selvästi, ja uudet ratkaistavat kohdat kai ratkeavat samantapaisella tekemisentavalla kuin vanhat onnistuneet, ja niin oppii joka kerran uutta ja osaa vanhan kunnolla. Tai niin ainakin oli tätä ohjetta laatiessani ideanani. Haaveilu on siis tässä edellytys vaatteen muodon, näön, tunnun, tunnelman ja käytännön piirteiden hahmottumiselle ja ompelun ohje siinä, missä kaava ennen.
Mitan ja hahmon mittasuhteiden löytymistä helpottaa vertaaminen vanhaan vaatteeseen, josta näkee sekä millainen se on päällä ja mitä muutoksia siihen nähden tulisi tehdä (esim. kankaan erilaisuuden vaatiman eri tyylin vuoksi) ja siitä saa kaavat kangaskappaleille, kun ottaa tekemänsä variaatiot huomioon.)

* * *

( Joitakin ohjeita ompelusta http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/ompelemisesta.html  )

"


http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html


Kaksi engl. käännöstä (tropiikki ja neljän vuodenajan ilmasto) http://learntalents.blogspot.com/2017/09/sewing-clothes-without-formulae.html

Lehmien AIV-rehun neutraloinnista * luonnollisista hengen mukaisista hahmotustavoista

En ole maalta vaan kaupungista kotoisin, mutta koulussa kerrottiin, että lehmien rehua voidaan säilöä happamassa paremmin, mutta että se silloin tarvitsee ennen käyttöä (kai navetan seinällä määräysten mukaan pidettävän) ohjeen mukaan neutraloida emäksisellä huuhtelulla, joka sitten vaarattomana valuu maahan, mutta että maanviljelijär eivät useinkaan neutraloi rehua ja niin lehmien hampaat menevät huonoiksi ja niiden jätökset ikävikvi, kun muuten - onko näin - olisivat kuin hevosenlantaa ja monikäyttöiset ja mukavat. Mutta voikohan olla, että maanviljelijä on trekemisissä elollisen luonnon kanssa ja niin ajattelee, etttä kunkin asian kanssa sen hengen mukaan, ja niin jos säilöntämenetelmä on kovin insinööri- tai koulumainen, niin samaan taopaan happaman lopputuloksen se tuo kuin nuo elämänalat. Siinä on kenties matkittu vanhaa opettajaa tai koulun tuntua lasten kannalta, mutta onkohan idea etsiä, mikä sen oikeutus on, se syy, miksi sitä käydään, ja se on kai jos vanhemmat lukuvuoden alussa selailevat lasten sen vuoden oppikirjoja, katsovat, millaista asiaa niissä on, ja ehkä vartin kuluttavat yhteensä ja se on heidän sen vuoden luku-urakka, niin tuumivat, ett onhan kivaa asiaa ja tähdellistä opetella - tuo aikamäärä, joka siihen kuluu, on vain lapsilla väärin, kun menee raskaaksi ja ei motivoi yhtä hyvin kuin ihan vain aiheen tuoma motivaatio. Niin auttaisiko se sitten lehmiäkin, yhdessä rehun neutraloinnn kanssa?
Voisiko ajatella, että jos rehun voi myöls kuivata, niin kuivamista pitäsii kai jotenkin arvioida ja heinän korjuuajankohtia yms, mikä vaatisi taitoa ja intuition tapaan oivaltamiusta, että mikä on milloinkin hyvä järjestely, niin auttaisiko siinä, jos heinäpaalit olisivat neliskanttisen tylsän latosmaisen sijasta monimuotoisemman näköiset niin kuin rauhaan jätetty luontokin on monimuotoisenen ja arkijärki on?

* * *

15.2.2019   Jos luonnonimiöitä ja eläiimiä sekä kasveja voidaan ymmärtää niiden hengen myötä, niin onko sama lähestymistapa jollakin lailla tuettuna ulotettavissa rakennettuun ym keinotekoiseen? Rakennetussa henki kai tarkoittaisi, että tämä juttu tuottaa tällaista, jos sitä kopioidaan, kopioidaan samantyylinen rakenne ilman järjen ohjausta, mutta järki valitsee useammasta mahdollisuudesta, jolloin olisi kussakin tilanteessa valittava useasta vaihtoehdosta paras, toimivin, monelta kannalta järjen valossa hyvä. Usein järjen varassa tehdyt jutut ovat kui sivistys mutta vain tiettyä taitotasoa pitkin, usein eri osiltaan eli eri aihepiireissä ertitasoista järkeä tai eri taitojen osalta eritasoista tekijäiden tason, seuran yms mukaan, ja vain siltä osin kuin on sivistynyt ja taas sosiaalisen puolen osalta sellaista kuin miten on sosiaalinen kunkin kanssa ja minkä cverran sivistys tulee siihen kullakin mukaan. Sosiaalisuuden lisäksi vaikuttavat mm tottumukset, mieltymykset, harrastuneisuus, ryhmät joihin kuuluu, yms eikä oelkkä sivistys.
Sosiaalisuudesta voi kai saada kuvan, kun hahmottaa, minkö vcerran minkäkintyyppistä sosiaalisuutta (esim. asiakeskustelu, seuranpito, seksuaalisuus, nojautuminen, elämänviisaus,...) on kenenkin kanssa ja mitä muut elämän puolet vaikuttavat, mm maailmankuva, yksilön tavoitteet, tilanne, mieltymykset ym tuntemukset, tämän oman ymmärryksen taso, yms
Yleensä kai hahmoustapavirheitä tulee, kun pyrkii hahmotamaan, miten paljon mitäkin elementtiä, kuin todellisuuden perusrakenneosasta on, kuin ne olisivat erillisiä ja kilpailisivat, sen sijaan, että kussakin on montaa elementtiä mutta eri määrin, niin kuin konkreettisia peruspiirteiytä, mm koko, lintulajeissa, ja vastaavasti tilanteet varioivat ja samat asiat ajan myötä, esim. vuodenaikojen, iän ja tapahtumien sekä seuran myötä, ja näin pystyy hahmottamaan osien avulla, minkä luonteinen kukin kokonaisuus kulloinkin on ja mihin se sopii tai mikä sopisi parhaiten johonkin tiettyyn.

Ruokapakkausten kierrättämisestä: maatuvat pakkausmateriaalit?

Jos kerran ruokapakkauksesta täytyy huomata, onko sen sisältö kenties jossain välissä vaihdettu, niin ei ruokapakkauksia kovin hyvin voi kierrättää. Sen sijaan kompostipussi ei kai heti mädätä sisältöään, vaan kestää jonkin aikaa, on aika muovisen oloinen mutta kumminkin kuulemma maatuva. Voisiko kompostipussin tapaisista materiaaleista kehittää uudet ruokapakkausten materiaalit, jotka sitten maatuisivat? Mutta siis säilyttäisivät ruuan alunperin hyvin sen aikaa kuin ruokakin säilyy.

Sairaanhoidon mitoituksesta

Tämän päivän Savonlinnan paikallisessa sanomalahdessä Itä-Savossa oli juttua, että vihreiden savonlinnalaista kansanedustajaa Heli Järvistä oli uhkailtu. Kuvissa oli muita seudun kansanedustajia, mutta Heli Järvinen näytti jokseenkin sukupolvea vanhemmalta kuin tavallisesti: oliko hänelle käynyt pahemminkin ja joku muu hänen sijastaan juvassa? Pari päivää aiemmin oli Itä-Savossa kysytty Savonlinnan seudun kansanedustajilta, kaupunginvaltuutetuilta, kansanedustajaehdokkailta tms Sote-uudistuksesta ja Heli Järvisen kanta oli sairaanhoitoa ja hoidettavaksi joutumista paljon lisäävä, jolloin ainakin itse tuumin,e ttei siis voi häntääänestää. Sairastaminen ei ole mukavaa ja usein on kivempi sairastaa kotona omin avuin, ainakin pitkölti, vähän jotain neuvoa jostakin etsien, jos tarvitsee, muttei hoidettavana, jollei ole kamalan sairas. Kukin ammattikunta, jos siltä kysytään sen palkasta ja sen asemasta, niin tuppaa aina vastaamaan, että molempia sopisi korottaa, ja niin sairaanhoitokin pyytää lisää resursseja. Kukin ammattialan toki juttelee kovin paljon juuri niiden ihmisten kanssa, jotka juuri sillä hetkellä kaipaavat sen palveluksia. Mutta ianakin lehdestä kun lukee joskus sairaanhoidon lisäämistä puoltavia, kirjoituksia, niin ovat tyyliltään hoitoalan ammattilaisen kirjoittamia, vaikka olisivat potilaiksi itsensä nimenneitä, tai sitten ovat ihan oikeastikin lääkärin tms allekirjoittamia. Yleensä muihin ammatteihin suuntautuneet ihmiset tuumivat useimmista aloista, että kyllä niitä jonkin verran tarvitaan, itsekin aina joskus, muttei kai niin kovin paljoa, vaan se on näkökulmavirhe, joka syntyy, kun on itse niin kovin lähellä alaa jokapäiväisissä ympyröissään. Ja useinhan kunkin ammattiryhmän jäsenet menebvät naimisiin ko ammatin ihailijoiden kanssa. Sen sijaan vanhempi polvi sairastaa paljon ja se on usein asenteista kiinni: hoitohewnkilökunta on eri ikäistä ja tekee siksi eri tekemisentavoilla ja eri käytännön osaamisen määrällä, eri määrällä näkemsytäkin, ja niin voi tökerö virhekävellä viisaan itse osaavan ylitse. Mutta sitä tapahtuu harvemmin, jos hoitajia on niin vähän, että kukin voi itse päättää, milloin todella kaipaa jotakin apua, kun eivät kaikki hetken toiselta kysymiseen ailahtaneet joudu hoitoon.

27.11.2019   L'hettelin tä'llä viikolla parantamisaiheisen blogini http://parantamisesta.blogspot.com sosiaali- ja terveysministeriöön ja kävin silloin heidän sivuillaan. Heillä on alaisuudessaan mm kaikki sairaalat, ja niissä on tietenkin ihmisillä onnettomuutta ja siksi meininki on tavallaan seis sen raskaan vaikutuksen vuoksi ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on siihen jokin viisas teoriaperspektiivi,millä saada  asiat hyvälle tolalle ja homma sujumaan. Mutta vaikka se on viisas perspektiivi ja toimiva, niin se siis on eri asia kuin tavallisen ministeriön teoriaperspektiivi, jolla ei ole tuota tautien ja onnettomuuksien taakkaa mukanaan. Eli ei voi luokittaa käytännössä kaikkia ministeriöitä ihan samaan, vaan tarttee huomata tuo oneettomuusvaara, joka onnettomuuksien kanssa tekemisissä olemisesta tulee.

Tavallisen maailmankuvan ulkopuolelta ajatusleikkiä suurten katastrofien välttämisestä ja purkamisesta

"maanantai 28. tammikuuta 2019

Suurten katastrofien välttämisestä tai purkamisesta

Jos käsitys kuolemasta on se, että kuoleman jälkeen on kuolemanjälkeinen elämä, joka on samantyyppistä kuin kuolemaa edeltävä elämä mutta jokin yleensä lähipiirin suuri tekijä kuten läheisimmät ihmissuhteet, työ tao asuinpaikka on muuttunut, vaikka se oli vuosia ennallaan, eikä muutokseen oikein ollut muuta tietä kuin että itse kuolisi noilta läheisiltä ja he henkilöltä itseltään, tms, mutta että kukin pääsisi jatkamaan elämäänsä ja joillekin kauemmille ihmisille, jotka eivät kunnolla tunne, saattaisivat olla samassa maailmassa, mikä ei kuitenkaan juuri mitään vaikuttaisi, jollei sitten joku heistä vaikka ole saanut tärkeää virkaa tms. Niin silloin kai ihminen (ja eläinkin) voi olla synkronissa tiettyjen henkilöiden ja tietynlaisten hänelle sopivien asiantilojen kanssa maailmassa, elää heidän ja niiden kanssa samaan aikaan ja usein kohdalla. Tai sitten olla olematta, jolloin kenties elävät eri maailmoissa. Jos näin olisi, niin voisiko tuollaista synkronointia säätämä'llä itseltään esim. valita, ettei jotakin suurta katastrofia ollutkaan tai tulisi? Synkronointi liittyy kai osin sosiaaliseen lojaaliuteen ja yhteensopivuuteen sekä elämänvaatimusten yhteensopivuuteen, mitä usein auttaa riittävä sosiaalinen ym etäisyys. Ja osin siihen, mihin asioihin, arvoihin ym on kiinnittynyt ja mikä niin ollen on onnekkuutesi ja epäonneklkuutesi kussakin elämänvalinnassa ja aihepiirissä: minne luonnostaan jatkaisit elämässäsi ja millaiseen elämänpiiriin tutustuisit, kenen seuraan lyöttäytyisit tunnesitein mutta pakottamatta ghäntä."
 
Silleen kiinnostava kumminkin, vaikka vaikea tietää ja siksi haasteellinen osata, että jos tuon saisi toimimaan, niin voisiko sillä teoriassa purkaa ydinpommin tuhon? Katsoisi, kuulostelisi tuntemuksiaan ja olosuhteita, ajan henkeä, että millä tavoin olisi synkronissa tuon tuhoalueen  väestön ja kai el'imisrtön hyvän elämän kanssa niin, että tuntuisi heidän elämänsä vain rauhassa jatkuvanja muutenkin olevan rauhan ilmapiiri, rauha ihan maassa ja maailmassa, ja sitten valitsisi sen, tekisi siitä valintamahdollisuuden muillekin, mahdollisen uoman yhteisölle, ilman, että olisi liian konkreettinen sen suhteen, mitä kuolemanjälkeiseen elämään heidän sinun kannnaltasi siirtyess tapahtui ja miksi taas jatkui samassa maailmassa, eli etäisyys kai olisi hyvä ja jonkinlainen asioiden sumpliminnen hyvälle tolalle ilman että yrittäisi vaatia maailmalta konemaista aina konkreettista dynamiikkaa tuollaisissa hnekimaailman jutuissa.
Mutta pommiin kai on yleensä ollut joku syy, myös yksittäisten henkilöiden joukon kannalta niin, ettei ehkä olisi mahdollista jatkaa koko tuhoutuneen ryhmän kanssa vaan usein sellaisissa tilanteissa osan täytyisi jäädä meidän maailmamme kannalta kuolleiksi ttai muuten ainakin toistaiseksi vajaalle osalle osallistumisessaan ko maailman menoon, esim. paljon etäisemmiksi meidän elämänympyröidemme kannalta.

7. helmikuuta 2019   Mielestäni ydinpommin keksiminen laittoi luun kurkkuun useimpien tai kaikkien maiden sotilaallisille perinteille ja perinteisille nökemyksille aruhan ylläpidosta, kunkin asian roolista, sotilaallisen voiman ja elämässä tarvoittavien taitojen luomisesta, maan turvaamisesta ja lasten kasvatuksesta, myös kansainvälisistä suhteista ja siitä, mihin mikin raja, että kuinka pitkälle jossakin asiassa sopii mennä, pitäisilaittaa. Siinä mielkessä on vuosikymmenet oltu paljoltipallo hukassa ja olisi suuri helpotus, jos ydinuhka ei olisi niin suhteettoman suuri muuhun verrattuna, mikä sitten on yksi motivaatio miettiä tavalliusen maailmankuvan ulkopuolisia keinoja, uuden oppimista, kenties aivan toisenlaisiin aihepiireihin kurkistamista ongelmanratkaisumeneteömänä ydinpommin vaaraan. Mutta tämä menetelmä muistuttaa jonkin verran sitä, miten rukoileminen vaikuttaa: on oma elämäntapa, ideaalit, hyvään poäin yrittäminen, uusi alku, rukoileminen, viisaampiin turvaaminen, uusien tapojen omaksuminen, sivistynyt linjaus, jolla yleensä menee paremmin, usko mahdollisuuteen henkistä kautta muuttaa asioita paremmalle tolalle, yms mitä rukoukseen yleensä liitetään ja mikä niin voi olla niitä seikkoja, jotka auttavat paremmille teille - ja perinteiseen kulttuuriin sopivaa sitten kumminkin loppujen lopuksi, vaikka ehkä enemmänklin siinä muodossa, että rukoillaan ja yritetään parempaan ennen kuin on mitään kamalaa tapahtunut, tai sitten kun huioli vaivaa.

"10. helmikuuta 2019
Tätä jos kokeilisi ydinvoimalaonnettomuuden aikaan, niin jos huolehtisi normaalit varotoimet hyvin, niin voisi kai käsitöiden tapaan kuulostella, että tästä saisi hyvin ton tai sitten tollasen tai tollasen, jolloin lupaavaan vaihtoehtoon, esim. että onnistuisi saamaan polttoainesauvat eri vesialtaisiin tavallisen ydinvoimalan sammuttamisen tapaan, vaikkapa sitten automaation avulla, niin voisi jonkin vaihtoehdon mukaan lähteä vähän samaan tapaan kuin reistailevan koneen kanssa voi kokeilla, että toimisiko tollanen, kun tuosta näytti lähtevän ihan hyvin, niin että osin on kyse siitä hengestä, millä tekee ja tsemppaamisesta ja osin siitä, mitä tekee, ja osin toki rukoilemisesta, halusta vaalia tuhoalueen ihmisiä ja eläimiä & kasveja, osin hyvästä ammattityön laadusta."

"

11.2.2019
Jos tästä saa joskus langanpäästä kiinni ja sitten taas uuvahtaa ja epäonni vaivaa, niin yleensä tällaiset oman osaamisen äärirajoilla olevat asiat eivät hyvin toimi urakalla väsyneenä tai kun touchia ei ole, vaan silloin jos haluaa näitä kokeilla, tarttisi ensin satsata eheyden vaalimiseen: luonto, musiikki, uskonnot, vapaa-ajan viihtyvyys, kenties lämpöisen kylläiseksi hyvällä ruualla, terveiden elämäntapojen eheys, hyväntuulisuus ja hyvä tahto & kauniit linjaukset maailmassa.
"

27.8.2019
"After California earthquake?

In the news some time there was a map of USA but without the Californian peninsula. Had the predicted big earthquake happened and was it caused by a nuclear bomb? I tried to compose a piece about continuing onwards.

"

Ilotulitteiden vähentämisestä

Nukuin uuden vuoden jälkeen kahdesta neljään vuorokauttra putkeen ja vilustuin ja olin seis herättyäni mutta vähitellen virkistyvä. Muillakin näyttänyt olevan uuden vuoden alku kankea, kuin olisivat ollet liian vähän tuuletetussa huoneessa, esim. kuin illalla väsyneenä puuhatessaan ja unohtaessaan tuulettaa, esim. ollut Suomessa alkuvuonna kolme lentokoneiden vaaratilannetta/onnettomuutta ja yksi junan. Eli käyttivätköhän uuden vuoden ilotulitteet hapen liian loppuun monin paikoin? Käyttivätköhän raketit,padat ym tavallista enemmän happea, kun ainakaan täällä pauketta ei ollut tavallista enempää ja raketteja vain vähän, mutta jollakulla ehkä oli joku pata, jossa vikaa. Eli tarttiskohan ilotulitteiden käyttöä roimasti vähentää?
Kirjoitin parantamisaiheiseen blogiini hapenpuutteesta toipumisen ohjeen, kun suuren hapenkulutuksen tavallisesti omaavana minulla on aiempaa koekmusta hapenpuutteesta palautumisesta:
"C704, Hapenpuute ja rukoillen & elävöittävän kauniita virsiä ajatellen avaamaan tuuletusikkuna
Jos hapenpuutteeseen kuukertuu tai melkein, mutta havahtuu edes osittain, niin voi rukoillen ja elävöittävän kauniita virsiä ajatellen kuin unissakävelijä ihmeenä mennä avaamaan tuuletusikkunan.
Myöhemmin auttaa kunnollinen tuulettaminen, kai veden juominen ja vitamiinit, kunnon ruoka, ulkoilu, valoisa ja luonnon ihaileminen, luultavasti myös linnunlaulu ja musiikki sekä nykytottumuksilla edes vähäinen tietokoneen ja kännykän käyttö ym tavallinen elämänsisältö.

22.1.2019   Vähällä hapella selviämistä auttaa unelias elämäntapa, lähinnä peruselämä tavanomaisissa positiivisissa merkeissä.

29.1.2019   Lisähapen tunnetta antaa luonnon ihaileminen, etenkin siihen tapaan kuin oksien läpi siivilöityvä valo. "

 Mutta voihan kanssa olla, että kun olen yrittänyt kääntää Kalevalaa englanniksi ilmastosta riippumattomalla tavalla http://kalevalainenglish.blogspot.com ja jonkiunlaisen käännöksen jo saanut valmiiksi, niin että siitä voisi oppia viisaammaksi ulkomaalainen, vaikkei oppisi Suomen ilmastoa, niin nukuttikohan  se urakan loppu/taukoaminen?

1.2.2019  Parantamisaiheisesta blogistani jumiutunmiaseen:
 "
29.1.2019    Jos oma ja kenties muiden älyllinen taitotaso on jäänyt liian alastavanomaiseen verrattuna, on hyvä tsekata, onko samaistumisryhmä tai seura muuttunut tyhmemmäksi, esim. laajemmaksi. Tasoa voi yrittää nostaa mm musiikin, luonnon ihailemisen ja vanhojen jo osaamiensa taitotasojen kirjallisuuden tms materiallin ajattelutyyppien ja lähestymistapojen kertaamisen avulla sekä kiinnittämällä huomiota yleissivistyksensä laajentamiseen erityisesti hyvää laatua painottaen ja kaunista moraalia."

Autoilusta

Mietin tässä, ettei vaikuta kovin viisaalta. jos sivistyneistö voi matkustaa vain bussilla ja junalla. Tavallinen hyvä elämä ja vapaus vaativat sitä, että voi mennä ongelmattomasti monenlaiseen paikkaan, moniin tapahtumiin, harrastuksiin, työpaikkoihin, kauppoihin, metsäretkille, mökkeilemään ja jopa matkouille. Siksi vaikuttaa kovin tarpeelliselta, ettäyksityisautoilu olisi mahdollista, mikä taas merkitsee, että sen energiankulutus täytyisi saada alas. Mutta painaako henkilöauto puolitoista tonnia tms? Eikö ilmanvastuksen voittamiseen riittäisi jo sata kiloa plus matkustaja, tms? Luulisi energiankulutuksen olevan suoraan verrannollinen ajoneuvon painoon. Vai eikö koria ja moottoria saa kevyemmiksi? Ilmanvastuksen kannalta auton etuosan tarttis kai olla kolme kertaa polkupyörää leveämpänä sitä kolme kertaa painavampi matkustajien ja lastin kanssa, jos ajavat yhtä lujaa, mutta voihan ilmanvastus riippua ajoneuvon muodosta. Ja sivusuuntaan voiko olla, että tarttis tuulella ottaa lisälastia tai jättä ajamatta?

9. huhtikuuta 2019   Mielestäni on hyvä, että ympäristöystävällisiä autoja kehitetään, mutta jos ne ocvat uusia ja osin elektronisia, niin niiden toimivuus on epävarmaa ja korjaaminen vaikeaa tavalliselle autoilijalle. Niinpä, jos pyritään siirtymään kokonaan niihin, etenkäänliian pian, niin siirrytään siis epä'varmempiin kulkupeleihin, mikä on sotilaallisesti kovin epäviisasta, jso muilla kerran on vanhat hyvin toiumiviksi todetut autot käytössään,ja tiestöä pitkinhän pääsee kauaksikin. Jos siis on mahdollista aiheuttaa, että suomalaiset olisivat autoton kansa, niin kyllä se on sotilaallisesti niin iso puute, että siihen voi koko kansa kuolla, tulla tapetuksi, nopeastikin. Silloin olisi siis ympäristöystävällinen kansa tullut tapetuksi eikä moinen edistä edes ympäristöasioita. Jos asioista päätää eduskunta yhdessä, niin silloin vihreidenkin on otettava käytännön sotilaalliset näkökohdat huomioon eikä oletettava,e ttä jos joku muu miettii niitä, että ne sillä jo olisivat tulleet päätöksenteossa täydestio huomioonotetuiksi. Ratkaisuna olis siirtyä ympäristöystävällisiin autoihin osittain, ei kuitenkaan liian suurelta osin.

Mistä kertakäyttökulttuuri johtuu

Luin Vihreän puolueen sivuilta kirjoituksen, jossa valitettiin tuotteiden kertakäyttöisyyttä, muttei ymmärretty sen syitä. Tuotteiden kertakäyttöisyys tai lyhytikäisyys johtuu tietääkseni kyseisen kaupan suuntautumisesta toisenlaisiin tuotteisiin. Sen asiakkaat eivät halua niinkään tuota tuotetta ja niinpä he myyvät asiakkaiden maun mukaan ihan vain jonkinlaisen tuotteen siihen, lähinnä sellaisen, että asiakas voi sanoa, etteivät ne tuotteet ole kunnollisia, ja ostaa rahoillaan muuta. Sen sijaan, jos kauppa on tietyillä täyillä varustetun paikkakunnan ja nimeltään samansuuntainen, niin sen tuotteet sillä suunnalla ovat juuri noiden täkyjen ja nimen tapaan hyvät. Kauppa tarjoaa tietynlaista elämäntapaa. Jos haluaa elää toisella asenteella, niin usein kannattaa valita eri ketjun kauppa.
Toinen tuotteiden käyttöikään vaikuttava tekijä on, että asiakkaan olisi itse osattava arvioida tuote tai sitten ostettava tarjouksesta, mikä on eri asia kuin ale. Tuotteesta tulisi arvioida ainakin käyttötarkoitus, materiaali ja työn jälki sekä tuotemerkin nimiassosiaatiot ja elämäntapa, johon tuote on sovitettu sen tyylin perusteella ja tuotekuvauksen. Usein ei kannata ostaa ihan halvinta mutta muutaman halvimman joukosta voi valita, jos itse tavallisesti ostaa siitä hintaryhmästä varpjensa vuoksi, niin ne tarjoavat joitakin hyviä puolia vähävaraisen elämään.

21.11.2019   Jos ongelmana on, että kulutetaan liikaa tuotteita, niin yksi, mikä siihen ainakin jotakin auttaa, on ymmärtää markkinataloutta paremmin:
* Jokainen epäonnistunut ostos lisää kulutusta yhden tuotteen verran plus ehkä jotakin paikkaamiseen ja ikävän mielen lohdutukseksi.
* Kauppias olettaa, ettei jokainen asiakas halua kaikkia tavallisia tuotteita, mitä myydään, vaan haluaa tietynlaista ja haluaa eroon sosiaalisesta paineesta ostaa jonkintyyppistä, mitä ei halua.Niinpä jotkin, usein kai halvat huonosta materiaalista tehdyt, tuotteet ovat kauppiaan valitsemia niin, että niistä voisi valittaa ja käyttää sitä tekosyynä tehdä persoonallisia, itsellen paremmin sopivia valintoja, jopa vaihtaa kauppaketjua omantyyppisten ihmistensä maun mukaiseksi.
* Liikaa kulutusta ja turhia ostoksia tulee, kun seudun kulttuuri tai oma ammattiala hiertää pahoin. Siksi olisi tärkeää tehdä omien haaviden mukaisa valintoja mmatin ja asuinseudun ym elämän isojen tekojöiden suhteen, niin miltei kaikki kävisi hyvin ja ostetuista tavaroista mieluusti huolehtisi hyvin,olisi samalla aaltopituudella niille tarkoitetun käyttötavan kanssa.

23.11.2019   Osa liikakulutuksesta johtuu tuotteiden valmistuksesta: jos valmistaja ei ole kyllin osaavaien, että hei tästähän saa tätä,niin tarvikkeet ja niiden määrät voivat mennä jonkin verran taui joillakin pahasrtikin pieleen,´, samoin kai se, minkä tyyppisiä tuotteita valmistetaan tai tilataan ja paljonko. Blgoissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com on jotakin tällaisten taitojen oppimisesta.

Käytännön järjestelyjen tekemisen taidosta

Aloitin tämän kirjoituksen esimerkillä:
Kutominen kyllä tyhmentää paljon,kun siinä on yksinkertainen toistuva tehtävä, josta jälki ei jää näkyviiun, mutta kun kumminkin olen villasukat itselleni parina viimew vuonna kutonut, niin lankoja ostaessani olen huomannut että yksi lanka sopii yhdenlaiseen ja toinen toisenlaiseen ja että kun langan käyttää suoraan vyyhdeltä, niin se on nätimpi ja siitä saa ideoita kutomistaitoon. Ei siis voi mennä kauppaan ostamaan lankaa tarkalleen tiettyyn tarkoitukseen, vaan lankoja on siellä, mitä on, ja toisenlaisia ei satu olemaan, ja niin on saatava ideoita siitä, millaisia lankoja siellä on, kauppias on ne yrittänyt valita vuodenaikaan ja kudottavaan vaatteeseen sopiviksi erilaisille ihmisryhmille. Vastaavasti kai jos ympäristökysymyksissä tarttisi osata tehdä jokin käytännön järjestely, niin sen kuuluisi ikään kuin nousta mieleen siitä, mitä on saatavilla ja mikä on budjetti (kauppiaskin toivoo sinun jättävän huonot vaihtoehdot pois, ne ovat epäonnistuneisuuttaan kalliita. - Tästä on hyvä oppia, että alennusmyynti on ei-kaupaksi-käyvän myymistä pois halvemmalla, esim. koska se on viallinen tai sitä ei voi käyttöä ennen kuin vuoden päöstä. Tarjous taas on kovin hyvän tuotteen myymistä suurille joukoille ja siksi halvalla.), vähän niin kuin tämän ympäristöaiheisen blogini kirjoituksessa siitä, mitä puita jötetään hakattaessa puita. Ei siis voi etukäteen koulupäällä suunnitella tarkkaan, vaan sillä muodostetaan kuva siitä, mitä tarvitaan, ja käytännön vaihtoehdot yleensä tuovat joitain mahdollisuuksia hyvin ja toisia ei, jolloin ne eivät oikein sovi siihen - tai sitten on jätettävä etäisemmäksi haaveeksi ne ja kerättävä niihin ideoita, alkuja, mm lähestymistapoja, joilla huomaa paljon kaikkea kivaa.

Katovuosista

Tämän vuoden kesänä oli kovin helteistä ainakin täällä Savonlinnassa ja kuivaakin, joten sato jäi kai tavallista pienemmäksi, mikä toi mieleen katovuodet - osaisinko ongelmanratkaisutaidoillani niitä mitenkään helpottaa?
Säät ovat hankala juttu, voiko niihin vaikuttaa, tai voiko rytmittää tekemisiään ja osaamistaan paremmin niihin sopivaksi? Säihin vaikuttamisen yritelmä http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2016/10/uskomuksista-ja-saasta.html
Itse viljelyn lisäksi on viljan korjaaminen: minkä eteen kannattaa tänä vuonna nähdä vaivaa? Ja miten paljon? Näin siis myös kuivatus yms säilyvyys.
Sadon säilytys on sitten yksi ongelma: millä menetelmillä se sä'ilyy hyvin, vaikkei olisi ruokana yhtä hyvää, kunkan kyllin terveellistä on? Ruuanlaittoon ja säilytyksen taidon justeeraamiseen taitojen oppimisen ohjeita http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2017/08/ruuanlaitto-ja-elainten-ruokinta-taito.html Lahjakkuuksien ja taitojen oppimisesta ylipäätään, jos kovin pitää aihepiiristä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
Joidenkin kymmenien prosenttien hävikki, kenties jopa puolet, syntyy jos ruuan tms kanssa ei toimita viisaasti, sillä epäviisas turaa, menettää eriä, investoi väärin materiaalit ja voimansa ja usein oelttaa materiaaleja ja aikaa olevan loputtomasti. Siksi on väliä sillä, että esikuvat ja samaistumisryhmät olisivat viisaita ja taitavia, tervehenkisiä ja vastuuntuntoisia, yhteistyöhaluisia mutteivät typerän luottavaisina mukaan lähteviä. Silloin olisi väliä sillä, että viljaa yms olisi hyvin juuri viisailla alueilla, mikä tarkoittaa, ettei heti alkuun saisi tukea koko vuoden tarpeiksi tyhmempiä alueita.
Kanssa jos tehdään yhteistyötä ulkomaiden tai ihan erilaisten maakuntien kanssa, niin olennaista olisi, että jos kaikki suomalaiset aina olettavat, että jos suomalaiset ovat tekemisissä ko ulkomaan kanssa  niin neuvovat ainakin nuo ja nuo perustaidot, niin ne sitten neuvottaisiinkin, eikä annettaisi meiningin mennä turhan heikolle tasolle siihen nähden, mihin on säädytty. Uusavuttomuudesta eroon pääsemisen ohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html ja "Elä ja anna toisten elää" http://finnishskills.blogspot.com/2012/10/live-and-let-others-live.html sekä kunnon arkijärki: Helppo ja tehokas arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html
Easy and efficient thinking course http://quickerlearning.blogspot.fi
 Yleensä kuitenkaan ulkomaihin nojaaminen ei käy, sillä yhteiskunnan hankalimmat rikollisuus- ja epäviisausongelmat ovat yleensä ulkomaiden paraatiulkokuoren tasoisia, siis paljon alle suomalaisen arkijärkisen yhteioskuntakelöpoisen osaamisen. Moraalin ylläpitämisestä jotakin http://healthilymoral.blogspot.fi
Oikein suurena katovuonna olisi väliä sillä, että selviää vähemmällä ruualla, mihin kai olennaisia ovat terveet elämäntavat ja kiva musiikki, samoin kai kauniit tervehenkiset tavoitteet maailmassa, tomivan realistisesti mutta kauniisti.
Ruokakaupoista ja ulkomaalaisista tulee mieleen, että on kai paljon suursyömäreitä ruoka-alalla, jolloin kai paljon auttaisi, jos osa heistä muuttaisi ulkomaille ainakin väliaikaisesti.

Suursyömäreitä on kai yllättävän paljon ja he monet

syövät kai käsittämättömän suuria määriä, mutta heidän

vaikutuksensa voi olla yllättävän positiivinen, sillä

monet uskonnolliset syövät enemmän, jotta jaksaisivat

auttaa ihmisiä, samoin sairastunutta läheistä auttava

usein jaksaa paremmin olla ystävällinen ja

huolehtivainen, jos syö paljon tavallista enemmän. Sama

on lämpimistä maista kotoisin olevilla ulkomaalaisilla:

kaipaavat hellemäistä oloa, jotta jaksaisivat olla

rakentavasti yhteiskunnan jäseniä. Ruoka-alan ihmisillä

on taas oma ammattitaitonsa, jolla huolehtivat ruuan

saataville ja pääsevät eroon hävikkiruuasta, mikä

tarkoittaa usein suurisyömäisyyden osa-aikaista

suosimista, mutta joka näyttäisi olevan ammatin osa, ja

siis koko yhteiskunnan kannalta kovin tarpoeellisen

työpanoksen tuomisen yksi puoli. Suurisyömäisyys ei

siis ole niin selvästi elämäntapakysymys kuin

tavallinen ihminen olettaa, vaan tuntuu olevan

positiivisen panoksen tuomiseen edellytys monella,

vaikkeivät nämä sitä nuorempana ja vähemmä'n

näkemyksellisinä ja vähemmän isoja taakkoja kantavina olisi uskoneet. Mutta on

elämämntavoillakin väliä: ne hiukan pienentävät

ravinnontarvetta, mikä näkyy vähäisempoänä nälkänä ja

hyvinvointina vähemmällä ruualla, mutteivät vähennä

ruuan makuelänmyst'ä tai kylläisyyden tunnetta.

Elämäntavoista (laihduttamisesta ilman ruokamääriä koskevia rajoituksia) http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi

Missä suomalaisilla kehitettävää

Nettiuutisissa kerrottiin Kalifornian maastopaloista, mm tuhansien talojen ja metsien tuhoutumisesta, mihin Yhdysvaltain presidentti Trump oli mm kommentoinut, että suomalaisilla on metsäalan osaamista, haravoivat ja siivoavat ja niin ongelmia ei ole. Voisiko tuo olla että kun suomalaisilla on jokin vastaus tai jotakin osaamista niin, että tuumivat, että sitä olisi hyvä jakaa muille, niin olisi heidän tutustuttava muiden maiden tilanteisiin,esim. se ja sen maan metsänhoitoon, luonnonsuojelualueisiin, virkistysalueisiin, luontosuhteeseen, hallinnon ja kansan yhteispeliin, tyypillisiin materiaaleihin esim. netissä, ja pyrittävä räätälöimään neuvot heille sopiviksi olettaen, että tuo materiaali yhdessä heidän kulttuurinsa harrastamisen kanssa tuo oikean kuvan siitä, mikä heille sopii viestinä, pikku apuna. Että apu ilmanpaikalliskulttuurin ja olosuhteiden huomioonottamista ei ole melkein ollenkaan käyttökeöpoista sen rinnalla vaan on vähän kuin apua ei olisikaan. Mutta silloin jonkin osaamisen avulla ei kukin voi avustaa niin kovin montaa maata vaan vain niitä, joiden kulttuurista, sivistyksestä on harrastunut.

Käsitöitä

Kudoin viime talvena vai olikohan keväällä kokeeksi lintukohokuvioista sukkaa, yritin tehdä oikein linnuntunnelmaisen mittasuhteiltaan ja tyyliltään, mutta päästä tuli venytetty. Nyt korjasin pään kivemman mittaiseksi nokkineen ja päättelin sukan. Lintu jää tällä tavoin sukassa vinoon eikä sitä voi kutoa toiseen suuntaan, siis päästä alkaen, kun nokasta tulisi silloin väärällä tavoin viisto, enkä ytiedä, sujuisiko muutenkaan. Mutta lapasten selkämykseen se voisi olla kiva, jos jaksaa tehdä tunnelmaa ajatellen.

Linnusta ohje ym kutomisohjeita, mm lapaset http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/12/neulomisesta.html
Langat kannattaa ostaa tarjouksesta hyvää lankaa juuri tuohon tarkoitukseen, muttei alesta eli viallisia palautuslankoja tms. Lapasesta ei saisi tuulla ollenkaan läpi eli lanka ei saa olla karua vaan aikamoisen pörröistä ja pehmeää, joka täyttää kaikki kolot, muokkautuu kenties huovutusta muistuttavalla tavalla. Kutoessa ei saa lankaa kiristää kuten muovikassin sankaa rytätä, vaan pitää leveänä löyhänä ja kutoa niin tiivistä, että oma arvio sanoo, ettei siitä tuule läpi.

* * *

17.11.2018   Ihan eri juttu mutta tän päivän nettiuutisissa oli kuvia tosi vanhan näköisistä linnuista: mm 214-vuotias tiainen, jos sen olemusta tulkitsee siten kuin koira viestii olemuksellaan näkemystään. http://yle.fi/uutiset/3-10504247
Tiainen on kuvassa pörhistänyt höyhenensä palloksi niin, että sen on taatusti lämmin, jos sattuu moista tarvitsemaan, ei kuitenkaan hikoilemiseen tms asti, mutta vaikuttaa siltä, että sillä on kulloinkin harvinaisen hyvin kaiken varakta energiavarantoja yms, onnekkuutta. Se katsoo kunkin asian ja tapahtumaketjun konkreettisesti, ettö mitö tosiaan tapahtuu niin kuin monet ihmisvanhukset, muttei mene itse raadollista tasoa myöten ja epäonnisena siksi vaan arktisen elinvoimaisena, tervehenkisenä, muttei elele rankimman kautta vaan sävy tuossa on vaalea ja maisemakatseen kanssa elelevä eli sivistyksen suojissa elelee mutta hyvin varannoin ja aina vastaisen varalle varautuen, hyvin elinvoimaisuuden säilyttäneenä, mikä kai liitty tervehenkisyyteen.

* * *

Kutomisesta olen oppinut, että se tyhmentää paljon.Osin tuo tyhmentävyys kai johtuu siitä, että tekee ikään kuin yhdessä muiden kutovien kanssa eli kaikilla on sama liian simppeli mutta hankalasti sujuva tehtävä, ja niin yhteinen, samaistumisryhmän taso jää liian alhaiseksi. Yksin tehden, ilman että nojaa enemmän kutoviin, ei tuo ongelma ole yhtä suuri. Hyvä olis jos yhteisön keskustelun taso nostaisi kutoessakin tai juuri kutoneen tason korkeammalle.
Jotuuko osin tästä samasta koulun kaavamaisuus, sen ajattelun tason alhaisuus verrattuna siihen, mihin lapset tuntuvat omaavan näkemystä, paikoitellen tai kiinnostuksenkohteissaan yltävän?

* * *

to 22.11.2018   Kudoin toisen sukan, jossa langan väri meni eri päin: niin kuin vyyhdellä, ja kyllä ne sopivat yhteenb. Linnusta vain tuli erinäköinen, ja nokka toki eri suuntaan. Mutta vähän tuli naftit pituudeltaan, vajaasta yhdestä vyyhdestä kumpikin.

Vielä tarttis langanpäät päätellä.

Kun tuollaisen lintukohokuvion on ensin koetilkulle kutonut niin, että osaa sen, niin se on aika helppo toistaa sukassa ja varmaan lapasessakin, jos samalla miettii, millainen lintu olisi oikein kiva siihen, eikä toista kaavamaisesti vain. Niin kutominen sitten sujuu sen myötä mukavammin ja kenties nopeamminkin. Mutta leveyttähän tuo lisää epätasaisesti, vaikkei se paljoa tunnu, leveämpi vain tulee. Tässä leveimmältä kohden 8 silmukkaa, mikä alun perin oli kaksi, mutta kuvio kannattaa neuloa tiiviimpää ja lisäksi se käpristyy.

Sujuvan, ihan ok mukavan kutomisen ohjeita kutomisohjeissani  http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/12/neulomisesta.html .

Kirjoittamisessa onnistumisesta

Jos taitoja ja omaa näkemystäon jo, niin hyväkirjoitus löytyy oman näkemyksen kohdalta, perustaitojen kirjon tukemana. Voi kertoa aiheen mielekkyyksistä: se ja se asia on hieno, koska... ja kytkeä sen laajempaan kuvaan, sekä kertoa perustaitojen varassa neasiat,jotka muiden on olennaista aiheesta oppia, ja höystää muutamalla kivalla kuvalla, tarinanpätkällä, huomiolla tms niin kuin elämä itseä kiehtovia asioita yleensä höystää, mutta tällä kertaa siis laajemmalle lukijakunnalle sopivan yleisellä tasolla olevat valiten.
Joskus jotakin aihetta on hankala aloittaa. Siloin voi otsikoida sen oikein ja aloittaa tarinamaisesti kertoen,miten päätyi ajattelemaan aihetta, ja niin se on tullut jo jollakin lailla kuvatuksi, jolloin voi jatkaa itse aiheeseen.
Lukijalle on kiva antaa omia taitoja niin kuin elämää varten hyödyllistä on muttei vaarallista muillekaan. Elivähän niin kuin nuoremman polven opettamista itseä kiehtovassa aihepiirissä.


4. November 2018   English translation in my blog   http://musicalfactlanguage.blogspot.com

* * *

Blogi on ihan hyvä muoto tällaiselle kirjoittamiselle, niin muut vihreät voivat halutessaan lukea tekstin netistä. Esim. tämä www.blogger.com , missä tämä ja moni muu blogini on,on Googlen ja ilmainen ja blogin ulkoasun tyypin voi valita aika isosta kirjosta erilaisia, mm muutama eri värinen kustakin blogityypistä, ja vaikuttaa useassa maassa mahdolliselta, vaikken varmasti tiedä.
Näiden blogien osoite on .blogspot.fi tai .com . Joku joskus väitti, että Bloggerilla on muitakin osoitteita, mutta ainakin omien blogieni osoitteet loppuvat näin. Ja yksittäisten tekstien osoitteissa on lisänä vuosi,kuukausi ja blogitekstin otsikon alku .html
Oma kirjoittamiseni alkoi vihreän perspektiivin tienoilla olevasta omasta objektiivisesta näkemyksestä, jota pidän hyödyllisenä muidenkin oppia, ja jatkui sitten ajattelukyvyn kohottamista opettavien tekstivideoiden tekoon. Ja siitä sitten paikkakunnan vaihdoksen myötä bloggaamiseen, joita blogeja olen tehnytmuutamaa kerralla ja niitä on jo kovin monta, kymmeniä. Kirjoittaessa oppi kommunikaatiosta ja opettamisesta, ja niin bloggaaminen jonkin ajan päästä kääntyi opetusluontoisten tekstinpätkien tekemiseen, mutta on siitä viime aikoina laimentunut liirumlaarumiin päin, mikä kai tarkoittaa, ettei niin paljoa tarpeellista sanottavaa enää ole mutta kirjoittaminen on tapa, kenties lopuillaan, vaikka on kyllä niin ollut jo pari vuotta.

Puuttuuko ulkomailta tervehenkisen hyvähenkisiä asioita?

Tulin alkusyksystä lukeneeksi kirjan Tontun vuosi, missä hiukan luttelonomaisesti kerrottiin entisaikojen tontuista, ja mieleeni tuli, ett prakaako tonttuaihe siitä, että vanhan ajan hyvähenkinen elämä kiehtoo mutteivät tarinat ja kirjat kyllin hyvin sido sitä omaan arkeen, omiin harrastusmahdollisuuksiin, etenkään ulkomailla. Kirjoitin tontuista jonkinlaisen tekstin ja pari viikkoa myöhemmin käänsin sen englanniksi, kun ajattelin, että ulkomaalaisilta juuri tuo sadun ja nykyajan kaupuniarjen yhteen liittäminen puuttuu, mutta hämmästyksekseni jäin kiinni tuohon englanninkieliseen aiheeseen kuukaudeksi, osin vieläkin tunnun olevan siinä jumissa. Voiko olla, että suomalaisilla ateisteilla on taipumus selittää vanhan ajan uskomuksia yms erilauisilla asioilla, joihin on hyvä elämässä yleensä laajalti satsata, ja niin hyvä henki säilyy, vaikkei ilmiö olisi ihan sama, mutta että ulkomaalaisilta tuo traditio puuttuu ja siksi kauniit asiat jäävät vaille perustaa, ei osata liittää niitä arjen raadolliseen tai laiskan jumiutuneeseen puoleen vaan hylätään ne. Auttaisiko siis vihreitä tukea hyvähenkisiä asioita yleensä, esim. juuri noissa yhteyksissä, joissa joku kaipaa sadunkaltaisuutta? Kirjoitukseeni liitin linkkejä muihin teksteihini, jotka ovat lähinnä taitojen oppimateriaalia. Kai vihreätkin osaisivat tukea omaa näkemystään tekstilinkein. Tiedä sitten, miten monia juuri tonttu kiinnostaa, kaunisd näkemyshän se on työelämästä ja elämäänsä tyytyväisestä luonnon ja sään kanssa elävästä arjesta.
http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html

Useinkaan ulkomaalaiset eivät ole kiinnostuneita samoista asioista samasta vinkkelistä kuin suomalaiset, mutta jos heillä on omia haaveita tai mieltymyksiä silläsuunnalla, mitä suomalaiset vihreät tai ehidän omanmaalaisensa vihreät kannattvat, niin silloinhan he ovat motivoituneita samaan suuntaan, jos heille vain tarjoaa tien siihen, esim. enemmän sadunkaltaiseen elämään, ja jos tuo tie on helppo mutta antoisa, niin sitä suuremmalla syyllä sen nappaavat osaksi elämäänsä.

11.11.2018   "Finns have a tradition of good quality rationaly, so things like Finnish gnomes mostly get explanation attempts, and on the other hand very good such sources of kind of spiritual dinension in life are widely cultivated, like nature, Christmas, summer cottages, songs, healthy kind of basic life, a wider kind of civilized view to world, good moral, healthy ways of living, free time, hobbies and feelings, freedom too."

Piristystä masentuneille, blogilinkki

Uutisissa oli jotakin, että Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vetäytyy syrjään masennuksen vuoksi, mutten niin jaksanut lukea. Ympäristöongelmat toki masentavat, etenkin, jos tulevaisuus on synkkä. Omat yritelmäni ympäristöongelmien ratkaisemiseen ovat tässä blogissa linkkeineen, etenkin paratiisiteoriani http://2013paradise.blogspot.fi ja tämän blogin ongelmanratkaiusuohjeet.
Ylsi syy ympräistökysymysten masentaviiteen on, että kun vihreät selittävät näkemyksiään lähiympäristönsä ihmisille, jotka eivät ole luotoharrastuneita eivätkä vastuuntuntoisia, niin näiden tekee miele laittaa kapuloita rattaisiin, sysiä keskustelujen näkökulmat ja lähestumistavat, niiden painotukset urille, jotka yleensä masentavat ja eivät ainakaan tuo ratkaisuja, esim. insinöörimäisen sönkön urautuneiksi tai urautuneen keskustelevaisen tyhmän akateemisen tapaisiksi. Tai sitten niin synkiksi, että muulla tavoin suuntautuneet kieltäytyvät osallistumasta noin ratkaisuja vailla olevan nä'kökulman, harrastuksen tukemiseen.
Nuorempana, kun olin väärällä opiskelualalla,niin äitini, kenties joku muukin, valitti, että valitan muustakin kuin opinnoista / ympäristöasioista, että lähestymistapani on jotenkin masentunut ja hedelmätön (niin kuin hänen omansa?). Eli voi olla, että nuori ihminen tarvitsiusi laajemmin osaamista elämäntaidoissa, jottei ympäristöharrastuneisuutta sotkettaisi masentumistaipumukseen, mihin tarkoitukseen ehkä auttaisi blogini Piristystä masentuneille http://eroonmasennuksesta.blogspot.com/ , siis elämäntaitoja tuomaan, jos arki takeltelee masentuneen tienoilla.

Liikenteestä: liikkumisesta ja kuljettamisesta

Jos ja kun liikenteen päästöjä tulisin myös saada kuriin, niin vaihtoehtoisia liikkumistapoja tarvitaan. Olisi hyvä jos ne voisivat samalla olla hyviä, parannuksia tavalliseen. Polkupyörän ongelmana on sen liikkeen kaavamaisuus ja se, että rasituksen hetkellä huomi on liian helposti asfaltissa eikä tienvieren puissa. Käveleminen ja juoseminen ovat monimuotisempia liikkumistapoja, mihin tavarankuljetukseen tarvittaisiin kenties maitokärryn tapainen vaihtoehto, jolla on kiva vähän leikkiä kulkiessaan. Hiihtäminen latua pitkin on vähän sama kuin pyöräily eli liian kaavamainen liike, ihmiselämän kuuluisi olla monimuotoisempaa, mutta omia teitään hiihdellessä sitä ongelmaa ei ole, eikä kai niin, jolleei varo koko ajan tarkkaan sotkemasta latu-uomaa.
Liikkumisessa on tärkeää vapaus: elämänmahdollisuuksia on oltava! Siksi on olennaista tehdä ero liikkumisen vapauden tarpeen ja tavanomaisen matkustamisen välillä. Tavanomaisen matkustamisen voi tehdä jollakin järjestelyllä, mutta vapauteen tarvitsee joko auton, pyörän tai kiehtovan kulkuvälineeen, reitin tms. Hups, oiskohan nyt nuo kiehtova kulkuväline ja reitti pikemminkin tuohon tavanomaiseen järjestelyyn, esim. vanhusten palvelulinja, joka kiertää vä'hän missä vain pikkubussilla.

Savonlinnassa, missä asun itäisissä kaupunginosissa Nätkillä, joissa on leppoisampaa ja taiteille edullista, jotenkin viisasta, on keskustasta itään päin tultaessa nostosilta, joka kesäpuolella vuotta on välistä auki, mikäaiheuttaa 5-10min myöhästymisen, johon siis kaikki ovat tottuneet varautumaan, mutta nostosilta ei ole auki niin kovin usein. Jotenkin luulisi, että tuo tuollainen ekstra-aika silloin tällöin yhdistyneenä taiteen, uskonnon yms harrastamiuseen, ylipäätään oopperamaisen taitavan harrastamiseen, tuo alueelle paljon sen viisaudesta. Samalla se lisää joustonvaraa järjestelyihin ja kohtalaisen tehokasta ajankäyttöä tekemisten suunnitteluun. Mutta nostosillasta ollaan luopumassa. Voisiko kuitenkin muiden liikkumistapojen kuin tavanomaisen autoilun vaatima erilainen aikataulu olla tekijä, joka vastaavasti nostaa porukan taitotasoa ja tekee viisaammaksi?

Autoista, teknologiasta tms luoumisessa on sama kuin aseidenriisunnassa: oletko aivan varma, että ratkaisusi on joka kannalta kyllin viisas? Tiedätkö, ketkä jäävät jäljerlle tuossa maailmantilanteessa? Jäätkö paistsioon,voitko pelata vapaasti? Onko onma joukkuessi kyllin vomakas? Vai jääkö valta piittaamattomille itsekkäille lyhytnäköiselle tai ihan vain ympäristöasioita arvostamattomille? Millainen on siis tulevaisuuden maailma, käytännössä?

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN: Energian säästämisestä lämmityskustannuksissa tuulettamalla lyhyesti paljon jos sisäilma kostean viileää

Jos noita hiilidioksidipäästöjä on alennettava radikaalisti, niin Suomessa lämmitys on yksi energiansäästökohde.
Tässäkerrostaloyksiössä kun asun ja käytävään on sisempi ovi tiivis, niin siitä ei ilma vaihdu ja seinät myös ovat betonia tms, mutta toisaalta tarttee tuulettaa paljon, jotta minä ja koirani saamme happea. Niin syksyisin on usein lämmitys ilmaantunut vasta, kun minä ja koirani olemme saaneet flunssan,mutta kai sitä energiansäästöä tarttee harjoitella. Flunssainen pitää seuraa ympäröivälle ilmalle ja menettää niin paljon lämpöä, kun taas flunssasta toipuva kaitaas osaa olla erillinen ympäröivästä ilmasta, mikä parantaa paljon lämpimänä pysymistä. Nyt kun olin flunssassa, niin oli olohuoneen ikkina hienoisesti raollaan varmuuden vuoksi ja keittokomeron ikkuna ehkä 5-10cm auki, niin pysyi vihdoin lämpimänä,mutta oli silloin jo keittiön patteri lämmin. MUtta nyt on sitten ollut samoin mutta keittokomeron ovella ehkä 2/3 paperikassin korkeudesta este, niin kokeilessani oli kumpoikin patteri viileä mutta huoneessa ok lämmin. Eli voiskohan tuo toimia näinkin tuo tuulettamalla lämmittäminen?
Eli jos on kosteaa ja viileää huoneessa, niin isohko ikkuna auki, vaikka ulkona sataisi tai olisi kovin kylmä, ja ikkunan luota arvioiden ehkä kolmanneksen huoneen ilmasta vaihduttua ikkunat, ovet yms kiinni ja niin ilma lämpiää hetkessä vanhan lämpimän ilman ja ihmisen oman lämmöntuotannon voimin. Tarttee toki villasukat ja viltin jalkojen ympärille plus villapaidan, mutta toimii kovin hyvin pakkasilla, nyt kosteina aikoin ei kai niin hyvin. Ei kai vaadi ylenmääräisytä teenjuontia niin kuin syksy. Mutta sitten jos ihminen on kylmettynyt, niin tarttee lämpöpatterin tai huonene lämpimän ilman tai ruokaa ja kuumaa juomaa. Mutta ongelmana on, että jos yrittää tuulettaa jatkuvasti, niin kuin kesällä, kun ilma ei vaihdu niin äkkiä, niin etenkin lemmikkieläimet kylmettyväty, jos on kylmää. Ja toki viltti aina on riesa. Verkkarien päällä pitkä tuulenpitävä hame toimii vähän kuin viltti, on tosi lämmin koko vuoden.

10.10.2018   Tämän lämmitystavan tunnusomaisena piirteenä on siis, että ilma pidetään koko ajan ihan kuivana eli tuuletetaan siis paljon, jos ilma vaikuttaa kostealta. Jos on huoneessa vaikutelma, että on kuin kosteaa, niin silloin ei ole tätmä lämmitystapa käytössä.
Viltti siis jalkojen ympärillä.

27.10.2018   Vaikuttaisi siltä että tämä tuulettamalla lämmittäminen toimii parhaiten, kun ulkona on pakkasta, niin ilma on kuivempaa ja lämpenee kivasti. En sitten tiedä, missälämpötilassa toimii plusasteilla. Nyt minö ja koirani saimme flunssan, kun patteri ei toiminut kunnolla. Flunnssaisena tämän oppiminen näyttää olevan hankalaa, kun lämpötiloja, kosteuksia yms on hankala arvioida. Ja yksi ongelma ovat lemmikkieläimet, kun ne pienempinä lattialla saavat ison annoksen kylmää. Mutten nyt sitten tiedä, liittyykö se tähän tuulettamala lämmittämiseen ollenkaan vai siihen, että ilma loppuu yön aikana, jollei akkuna ole raollaan.Toisaalta lemmikkieläin kyllä lämmittää huonetta.

Kompastuskivinä tuntuvat olevan lämpimämmät säät, siis plusasteet ulkona, se, jos on jatkuvan tuulettamisen tarve ta jos ei voi tuulettaa kyllin isosta ikkunasta paljon kerralla, sekä flunssa. Liäsksi ongelmana ovat vaikutteet muilta, jotka eivät huomioi kyllin tarkkaan, mikä ilma on kosteaa ja mikä kuivaa, tai että ovatko kaikki ikkunat kunnolla kiinni tuulettamisen jäkeen ja suurimman osan ajasta, tai että muistaisivat pukea villasukan ja viltin tmskyllin lämpimästi, jotteivät itse ole liian kylmissään lämmittääkseen huonetta.  Kanssa jos aika lyhyt tuuletusaika ei tunnu riittävän, niin tarttee kumminkin laittaa ikkunat kiinni, jotta lämpenee välillä sen, minkä lämpenee, ja tuulettaa sitten jonkun ajan pästää uudelleen. Muuten on vain kuin vetoa, ilma vaihtuu muttei lämpene, kun asunto meni liian kylmäksi. Kylmän asunnon voisi ehkä lämmittää näin, jos ensin tuulettaisi ja sitten olisi muutama ihminen ja vaikka söisivät ja joisivat teetä pienen aterian verran, mutten tiedä,toimiiko se.

Tässä tarttee jättää huoneen yläosaan lämmintä ilmaa, joka lämmittää uuden ilman, jota on siis vähemmän kuin lämmintä ilmaa. Eli jos jossakin on sekä ylä- että alaikkunat, niin tarttee tuulettaa alaikkunoista, tai siis tavalliselta huonekorkeudelta, luulen, ei ylhäältä.

29.10.2018   Huoneiston lämpöpatterit viilentävät, jos ne ovat ihan kylmillään, eli tämän tuulettamala lämmittämisen toimivuuden voi todeta patterit haaleina, ei siis ihan kylminä eikä kuumina. En sitten tiedä, mitä se tekee lämmityskustannuksille, kai se riippuu talosta.

23.9.2019   Nollaenergiatalo
"Kun talvipuolella vuotta on ulkoilma paljon kylmempää kuin sisäilma,
niin ulkoilmassa, vaika sataisi, on paljon vähemmän kosteutta kuin
sisäilmassa. Ja niin, jos tuulettaa äkkiä paljon aika isosta
ikkunasta, vaikkapa ikkunan luota arvioiden komanneksen huoneen
ilmasta mutta todellisuudessa ei niin paljoa, ja sulkee sitten
ikkunat, ovet yms, niin hämmästyttävän äkkiä huoneen yläosaan jäänyt
lämmin hiukan kosteampi ilma lämmittää tuulettaessa sisään tulleen
kylmän ilman, ja niin huone on hetkessä ihan lämmin. Tämä käy niin
äkkiä, ettei siihen kulu edes ihmisen kehon tuottamaa lämpöä juuri
ollenkaan, ja niin ei kulu enempää ruokaa eikä teetä. Ja niin tämä
menetelmä tuo kai nollaenergiatalon, kunhan vain jaksaa tuulettaa, jos
ilma käy kostean viileäksi sisällä."
Äitini tapasi sanoa omakotitalossa asuessamme, että "tuuletetaan ilma kuivaksi, niin on lämpimämpää, oikeastaan ihan lämmin."

25.9.2019   Oma kokemukseni tuulettamisen määrästä on, että ensin kun on tuulettanut mielestään jo aika paljon, niin on kumminkin kostean viileää. Sitten vähän ajan päästä tuumii, että "Oisko tää sopiva määrä?" muttei se ihan oo vaan vähän kostean ja viileän oloista. Ja sitten kun vielä vähän tuilettaa ja laittaa räppänät kiinni, niin on ihan kuivaa ja lämmintä lähes heti.

Omalla kohdallani kompastuskiveksi tule ehapensaannin turvaaminen, kun ei tuo määrä tuulettamista riitä. Mutta silloinkin joskus, jos tulee tuulettamisesta, luulin, viilen kostea olo huoneeseen, niin kun tuulettaa isommasta iukkunastra vähän aikaa kunnolla, niin tulee kuiva ja lämmin ilma, kun sulkee ikkunat.

Tämän testaamista haittaa, kun on kiinteät lämpöpatterit, jotka kylminä viilentävät ja lämmittävinä kentie sumentavat arviointikyvyn. Mutta jos jossakin ei olisi niitä, niin voisiko olla kamina varmuuden vuoksi? Vai tuleeko siitä sama ongelma?

Mutta jokin lämmönlähde tarvitaan pidemmän päälle: asuminen, ihmiset, eläimet , koneet, lamputt auringonpaiste tms

7.2.2020   Olen viime aikoina aika ajoin onnistunut tuulettamaan huoneen kuivaksi ja lämpimäksi, jos aluksi onb ollut viileää ja aavistuksen verran kostean tuntuista, niin kumminkin on onnistunut. Olentuulettanut keittokomeron isosta ikkunasta kerralla aika paljon, ja kun on huoneen puolivälissä istuessani alkanut olla kuivan oloista niin heti, kun on ollut tunne, ettöä nyt on ihan kuivaa, niin olen mennyt sulkemaan ikkunan, ja ilma on tuntunut lämpiävän ehkä minuutissa, jos olen ollut tavallisesti huoneessa ja kenties kulkenut ympäriinsä, mutta jos olen mennyt viltin alle, niin ilma ei ole lämminnyt heti.

Maailmankuvien erot isona syynä hankaluuksiin päästä ympäristöongelmista eroon

Uutisissa kerrottiin ilmastoraportista,jossa varoitetaan, että ilmaston lämpeneminen pitäisi saada pysäytettyä puoli astetta alhaisempaan keskilämpötilaan kuin tähän asti on oletettu,mikä näytti jonkin kaavion mukaan edellyttävän hiilidioksidipäätöjen lopettamista kokonaan kokonaisvaikutukseltaan siis ja aika pian. Samaan aikaan nousi selvästi mieleeni, miten erilainen käsitykseni maailman ihmisistä ja kulttuureista on nyt kuin pääkaupunkiseudulla. Esim. Afrikassa ei ole lämmityskuluja ja ruokaa ei kai välttämättäpaljoa tarvitse ja niin rahaa kenties tavallaan on heillä ihan hyvin, jos jotakin haluavat, muttei taas koulutaustaa mutta omin päin luettua kyllä ainakin Suomeen matkanneilla, mikä tuntui tuovan sen tavallisen väitteen, että hei ilmasto lämpenee, kivaa!, ihan kuin se olisi erillinen tuote kaupassa, että joo afrikkalaisen lämmintät ännekin, ilman sivistyksen tuomaa maailmankuvaa - tarkoittaako se, että kaupan tuotteiden käyttöohjeissa ainakin joissakin olisi oltava laajempi maailmankuva, vähän kuten kala pyydetty ympäristöä vahingoittamatta tms tavalaan kauppamaisen kiva ja tavallaan kimpale vastuuntuntoista maailmankuvaa.
Toinen mieleeni tullut juttu, joka olennaisesti vaikuttaa, on, että useimmat maat ovat ainakin maineeltaan valehtelevaisempia ja näytteleväisempiä kuin suomalainen kulttuuri,jolloin tulee mieleen, ettävoiko maailmankuvamme pitää paikkaansa vai onko se vain jotakin, mitä on tavallisesti helppo sanoa kouluja käyneille suomalaisille. Eli jos ulkomaalainen valehtelee helposti eikä ymmärrä totuuden olevan t'ärkeä tavoite, niin paljonko esim. kivoista kartoista, mittarilukemasarakkeista yms on valehdeltua, ihan vain täyutety jotakin, kun se kerran puuttui, ja joku välikäsi on kenties karsinut räikeimmät valheet pois. Eli jos jokin on hyvä ratkaisu, kätevä, mukava jne, niin kai sille on muuallakin käyttöä vähän kuin hyvälle tuotteelle, mutta tuskinpa kaikkialla kaikkea tehtäisiin niin samalla tavoin, että neuvottelutie antaisioikean kuvan asioista, vaan se antaa pikemminkin kuvan kouluopetuksen yhdestä tavoitteesta.
Kanssa mietityttyy tieteen aloilla koulutettujen näkökulman objektiivisuuden määrä, onko se paljon heikompi kuin luulisi? Päätelmiä tieteen alan ihmiset pyrkivät tekemään obejktiivisesti, mutta havaintojen kohdalla he yleensä luottavat teoriaan enemmän kuin omiin havaintoihinsa, joihin ärsyttävästi vaikuttavat sen päivän ihmiskontaktit, oman elämän isot asiat, kuin sattumalta juuri tyietyt tuttavat yms,mutta kuitenkin siis luulevat teoriaa tukevan kaikkien havainnot, vaikkeivät edes omat säästä yms, vaan aina havaitsevat pikemminkin teoriaa kuin lämpöltilan vaihteluja, vaikuttavia tekijöitä yms. Säästä saa sen vaikutelman kuin oman elämän isot kuviot siihen vaikuttaisiavta,mikä tuo aivan toisenlaisen todellisuuskäsityksen, kai sellaisen, joka jollakin on kummituksista, että millaisesti muut vaikuttavat kummitusten elämään, ja joka toisaalta selittäisi sen, miten tuttavan mielipide onkin juuri heti perään mediassa pinnalla, kun sitä lähtee seuraamaan, vaikka sitten tyoisenlaisenlehden lukijana olettaisi ihmistyyppien pikemminkin lukevan lehtiä, jotka ovat heidän oma kuvansa. Tai niin kuin jos harrastaa jotakin taitoa, niin vähitellen säätyy juttelemaan juuri sen puolen kanssa muista sen sijaan, ettei tietäsiihen suuntaan olisi enemmän kuin ennnen.