Vihreisiin usein viitataan tyylissä akateemista muistuttavalla tavalla, joka akateemisille usein tyypillisesti on jokseenkin ruutumallinen. Se on kuitenkin samalla vihreistä karkoittava tekijä, sillä moni ymmäörtää, etteivät ruudut ole kovin hyvälaatuista ajattelua. Parempi olisi viitata vihreisiin ajatussisällöin ilman ruutuja. Niille on tyypillistä, että ne ovat akateemiseen tapaan teoreettisia ja yleisellä tasolla kuten kokemattomien ja toisaalta maailmaa kokonaisuuden kannalta objektiivisesti ajattelevien.
Akateemiset tekevät usein virheitä sosiaalisissa arvioissaan ym elämän hötömmiksi olettamissaan puolissa, mitä ei saisi kopioida vihreille, mutta ikävä kyllä on silloin tällöin kopioitu. Sosiaaliset jutut pitäisi myöskin miettiä ihan objektiivisesti ja se on akateemiselle ihan mahdollista, ainakin näin teoreettisesti katsoen luulisi niin. Epäobjektiivisen heiton tai luulon sijasta tarvitsisi pysyä niin yleisellä tasolla, että osaa olla objektiivinen. Ryhmien, joita ajatellaan, tulisi olla mielekkäitä kokonaisuuksia, arkikokemuksesta varmasti tiedettyjä, kuten lapset, nuoret, nuoret aikuiset, jotka voisi jakaa nuoret miehet ennen armeijaa (se on iso kokemus heille) ja armeijan jälkeen, opiskeluaikoinaan ja työssä käyvät, eri tavoin suuntautuneilla paikakkunnilla, eri ammateissa, tms
Vihreän kuvituksen tulisi olla vihreän tyyppistä, siis esim. vihreitä ajatuksia ymmärtävää ja tarkoitukseensa sopivaa, eikä esim. sanallistavaa tms, mistä ei voi pttaa mallia vihreän ajattelun taidon oppimisessa ja vihreiden arvojen,elämäntapojen ja niihin tarvittavan elämänviisauden omaksumisessa. Tuli vaan mieleeni jostakin vanhasta roskien kierrättämistä koskevasta vihkosesta, kamalan vanhasta, kaatopaikkoihin liittyvästä, jossa oli sanallistavan tyyppisiä eläimiä. Jos esim. jossakin ulkomailla ei osata ajatella, niin ei sanallisuus ole ajattelun suunnalla vaan katseleminen ja nähdyn ymmärtäminen, etenkin (elämää ja puita/luontoa sisältävien) maisemien katselu, maisemakuvan muodostaminen mielessään ja kenties juttelu siitä.
Akateemiset tekevät usein virheitä sosiaalisissa arvioissaan ym elämän hötömmiksi olettamissaan puolissa, mitä ei saisi kopioida vihreille, mutta ikävä kyllä on silloin tällöin kopioitu. Sosiaaliset jutut pitäisi myöskin miettiä ihan objektiivisesti ja se on akateemiselle ihan mahdollista, ainakin näin teoreettisesti katsoen luulisi niin. Epäobjektiivisen heiton tai luulon sijasta tarvitsisi pysyä niin yleisellä tasolla, että osaa olla objektiivinen. Ryhmien, joita ajatellaan, tulisi olla mielekkäitä kokonaisuuksia, arkikokemuksesta varmasti tiedettyjä, kuten lapset, nuoret, nuoret aikuiset, jotka voisi jakaa nuoret miehet ennen armeijaa (se on iso kokemus heille) ja armeijan jälkeen, opiskeluaikoinaan ja työssä käyvät, eri tavoin suuntautuneilla paikakkunnilla, eri ammateissa, tms
Vihreän kuvituksen tulisi olla vihreän tyyppistä, siis esim. vihreitä ajatuksia ymmärtävää ja tarkoitukseensa sopivaa, eikä esim. sanallistavaa tms, mistä ei voi pttaa mallia vihreän ajattelun taidon oppimisessa ja vihreiden arvojen,elämäntapojen ja niihin tarvittavan elämänviisauden omaksumisessa. Tuli vaan mieleeni jostakin vanhasta roskien kierrättämistä koskevasta vihkosesta, kamalan vanhasta, kaatopaikkoihin liittyvästä, jossa oli sanallistavan tyyppisiä eläimiä. Jos esim. jossakin ulkomailla ei osata ajatella, niin ei sanallisuus ole ajattelun suunnalla vaan katseleminen ja nähdyn ymmärtäminen, etenkin (elämää ja puita/luontoa sisältävien) maisemien katselu, maisemakuvan muodostaminen mielessään ja kenties juttelu siitä.
Kommentit
Lähetä kommentti