En ole oikein ymmärtänyt, miksi ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg(?) on maailman tason uutisissa niin paljon esillä, ei sosiaalinen silmäni kerro sitä. Ruotsalaiset kai yleensä huolehtivat imagon tason hyvin, eli ruotsalainen voi hyvin kannattaa ainakin päällisin puolin tasoa,että sanotaan, mitä pitäisi tehdä. Mutta sillä on varjopuolena se, ettei osaamisella tueta moista ainakaan koko matkalta vaan päällepäsmärinä voi olla ihminen, joka ei itse osaa sitä, miten moiset saadaan tehtyä tervejärkisesti. Ja silloin kai jos yhdellä on hyvä imago ja halutaan mukaan jotakuta, joka osaisi, niin luullaan sitten hänen osaavan, ja niin on vaara, että tuleekin ihan osaamattomiua inhorealistisen kuuloisia mutta pikemminkin epärealistisen rikollisia ehdotuksia,kun ei imagokulttuurin henkilö ole ymmärtänyt syitä sille, miksi kannatetaan kauniita ratkaisuja.
Minulla on vaikutelma, että ympäristöasioissa useinkin käy niin, että kommunikaatio henkilöiden ominaisuuksista on jotenkin puutteellinen ja homma siksi menee pieleen. Tai siis henkilöitä on niin erilaisia ympäristökysymysten kanssa tekemisissä, niin että yksille hyvä taso on toisen mielestäniin alkeellinen, ettei sitä voi ottaa mukaan edes kommunikaatioon tai katoaa näköpiiristä koko homman idea. Mistä sitten seuraa, että osa väestä vaikuttaa tekevän asioita perusteettomasti, vaikka on perustellut kunnolla, filosofisesti, kokemuksen tuomalla maailmankuvalla, sivistyksellä jne ihan kunnollisen objektiivisen ajattelun valossa. Ja toisaalta näin ollen mukaan pääsee sellaisia. jotka vain väittävät tekevänsä kunnollista mutta ovatkin ihan sosiaalisestimanipuloivia, pelkällä pärstäkertoimella ja kenties vaativamman monimutkaisemman ammattialan voimin mukana eivätkä tuota laatua. Ja niin henkilökysymyksissä tarttisi kai kommunikaation perusteluihin kiinnittää huomiota eikä aina olla sinisilmäinen. Vihreä liike on kai omasta puolestaan eri juttu kuin kouluasian objektiivisuus, mutta ainakaan minun nuoruudessani se ei käynyt mitenkään ilmi vihreiden tavasta puhua tietolähteistään yms.
24.9.2019 Onkohan, että kun poliitikot tavallisesti kansainvälisissä kokouksissa huolehtivat maiden suhteista, mikä on kovin monimutkainen aihepiiri, niin ympäristökysymykset ja ympäristöystövöällisen teknologian kehittäminen tuntuvat jotenkin simppeliltä yksiulotteiselta aiheelta, aj jotta sekin olisi elämänmakuinen, niin halutaan kenties henkilöidä se eikä leimata tyhmien puuhaksi. Ja kiirehtimisessä pitäisi myös pitää meteliä siitä, että aihe on tärkeä ja miksi se on tärkweeä ja että olisi tehtävä positiivisia tekoja käytännössä ilmastoystävällisyyden eteen, ja siihen sitten ruotsalainen ja koululainen olisi kai sopiva aika monen mielestä. Ja Greta Thurnberg olisi kai osin nimen myötä sopivana pidetty. jos nimetä tulee mieleen ukkonen ja kalliosta järki ja ruotsinkielen "gråta"="itkeä" sopii tehtävän tuomaa vaikutelmaa kuvaamaan. Eli johtuukohan suomalaisten uutisoinnin tavasta, että tuon perspektiivin ylläpitotehtävän myötä muka on ajattelukykyisempi kuin suomalaiset, vaiikkei sitä tehtävä mittaa vaan pikemminkin tuohon puheenpitäjän tehtävään sopivuuttapoliitikoiden ym hallinnon kannalta, ei mallia ottavien vihreiden kannalta.
25.9.2019 Muttei ole hyvä lyödä joka asiasta nyrkkiä pöytään, se tuo vain konflikteja ja kaltoinkohtelua, yllättävää epäluotettavuutta. Siksi samaa tyyliä ei tule kopioida kaikkiin ympäristökysymyksiin tai vihreiden edesottamuksiin, vaan hyvö vihreä on mitä ennenkin, mitä sivistys kertoo sen olevan. Ei tarvitse ryhtyä epäviisaaksi siksi, että jossakin selkeä viesti oli tarpeen.
26.9.2019 Puheiden pitämisestä puheen ollen, lapsuudestani muistan,että isäni kollega, Neuvostoliittolainen metsäntutkija Johan Ross oli taitava pitämään puheita ja piti niitä miellään.
Krishnamurti on kai kuuluisimpia puhujia, mitä on, ja Hitler (ja Lenin - mutta katsoin äsken videolta Leninin puheen (oliko aito?) juutalaisvihaa vastaan ja eri maiden rikkaita vastaan ja se oli jotenkin liian suoraviivainen kulttuurien suhteita koskevassa asiassa ja eri ihmisten työpanoksen tarpeellisuutta koskevassa näkemyksessään, jolloin se ei tuntunut oikein viisautta tuovalta vaan jotenkin ruutumalliselta ja siis epäviisaalta. Voiko olla, että moisella puheella oli tarkoitus tehdä tutuksi Karl Marxin kirjan Capital (luin engalnniksi joskus siitä alkua) ajattelutyyppi ja tehdä kenties sen mukainen yhteismarkkina-alue, jossa eri osaset olisivat tasaveroisessa asemassa, ja että kulttuurilliset johtopäätökset oletettiin väen ohittavan ja omaksuvan ajattelun tavaroita kohtaan, niiden laajan alueen myyntiä kohtaan eikä ihmisiä kohtaan sitä, mikä kirjassa oli tavaroista kertovaa. Mutta siinä siis oli se puoli, että vanhat ammattiosaamiset ja kunkin seudun kulttuurin tuntemus olivat monimutkaisempi, kehittyneempi tapa hahmottaa maailmaa ja järjestää talous, ja enemmän olisi kai kaivatrtu kuvausta tuotekehittelystä (käsityöläiset, vanhukset, harrastajat?) ja myytävien tavaroiden valinnasta (kauppiaat, myyjät, niitä käyttävät taitavat ammattilaiset) kullekin alueelle.). Joskus kuulin radiosta vanhaa nauhoitetta Mika Waltarin puheesta, enkä muista keiden kaikkien vanhojen kuuluisuuksien, mutta hienoa oli! Kai kun on paljon sanottavaa muttei tarkkaa kielenkäytön tapaa, millä yrittäisi puhua, eikä tarkkaa tavoitteistoa, että mitä pitäisi tai yrittäisi sanoa, niin vapaamuotoisesti kertoillen kuin laulun mukaan polveillen kai syntyy hienoja puheita, etenkin jos on luonnossa lmökkeillyt sitä ennen.
6. lokakuuta 2019 En oo yhtään taitava puhumaan, mutta osaan opettaa kirjoittamalla ja elekielisesti mukana tekemällä. Niin että oiskohan tästä selittämisaiheisesta sävelmänpätkästäni tähän jotakin iloa?
Minulla on vaikutelma, että ympäristöasioissa useinkin käy niin, että kommunikaatio henkilöiden ominaisuuksista on jotenkin puutteellinen ja homma siksi menee pieleen. Tai siis henkilöitä on niin erilaisia ympäristökysymysten kanssa tekemisissä, niin että yksille hyvä taso on toisen mielestäniin alkeellinen, ettei sitä voi ottaa mukaan edes kommunikaatioon tai katoaa näköpiiristä koko homman idea. Mistä sitten seuraa, että osa väestä vaikuttaa tekevän asioita perusteettomasti, vaikka on perustellut kunnolla, filosofisesti, kokemuksen tuomalla maailmankuvalla, sivistyksellä jne ihan kunnollisen objektiivisen ajattelun valossa. Ja toisaalta näin ollen mukaan pääsee sellaisia. jotka vain väittävät tekevänsä kunnollista mutta ovatkin ihan sosiaalisestimanipuloivia, pelkällä pärstäkertoimella ja kenties vaativamman monimutkaisemman ammattialan voimin mukana eivätkä tuota laatua. Ja niin henkilökysymyksissä tarttisi kai kommunikaation perusteluihin kiinnittää huomiota eikä aina olla sinisilmäinen. Vihreä liike on kai omasta puolestaan eri juttu kuin kouluasian objektiivisuus, mutta ainakaan minun nuoruudessani se ei käynyt mitenkään ilmi vihreiden tavasta puhua tietolähteistään yms.
24.9.2019 Onkohan, että kun poliitikot tavallisesti kansainvälisissä kokouksissa huolehtivat maiden suhteista, mikä on kovin monimutkainen aihepiiri, niin ympäristökysymykset ja ympäristöystövöällisen teknologian kehittäminen tuntuvat jotenkin simppeliltä yksiulotteiselta aiheelta, aj jotta sekin olisi elämänmakuinen, niin halutaan kenties henkilöidä se eikä leimata tyhmien puuhaksi. Ja kiirehtimisessä pitäisi myös pitää meteliä siitä, että aihe on tärkeä ja miksi se on tärkweeä ja että olisi tehtävä positiivisia tekoja käytännössä ilmastoystävällisyyden eteen, ja siihen sitten ruotsalainen ja koululainen olisi kai sopiva aika monen mielestä. Ja Greta Thurnberg olisi kai osin nimen myötä sopivana pidetty. jos nimetä tulee mieleen ukkonen ja kalliosta järki ja ruotsinkielen "gråta"="itkeä" sopii tehtävän tuomaa vaikutelmaa kuvaamaan. Eli johtuukohan suomalaisten uutisoinnin tavasta, että tuon perspektiivin ylläpitotehtävän myötä muka on ajattelukykyisempi kuin suomalaiset, vaiikkei sitä tehtävä mittaa vaan pikemminkin tuohon puheenpitäjän tehtävään sopivuuttapoliitikoiden ym hallinnon kannalta, ei mallia ottavien vihreiden kannalta.
25.9.2019 Muttei ole hyvä lyödä joka asiasta nyrkkiä pöytään, se tuo vain konflikteja ja kaltoinkohtelua, yllättävää epäluotettavuutta. Siksi samaa tyyliä ei tule kopioida kaikkiin ympäristökysymyksiin tai vihreiden edesottamuksiin, vaan hyvö vihreä on mitä ennenkin, mitä sivistys kertoo sen olevan. Ei tarvitse ryhtyä epäviisaaksi siksi, että jossakin selkeä viesti oli tarpeen.
26.9.2019 Puheiden pitämisestä puheen ollen, lapsuudestani muistan,että isäni kollega, Neuvostoliittolainen metsäntutkija Johan Ross oli taitava pitämään puheita ja piti niitä miellään.
Krishnamurti on kai kuuluisimpia puhujia, mitä on, ja Hitler (ja Lenin - mutta katsoin äsken videolta Leninin puheen (oliko aito?) juutalaisvihaa vastaan ja eri maiden rikkaita vastaan ja se oli jotenkin liian suoraviivainen kulttuurien suhteita koskevassa asiassa ja eri ihmisten työpanoksen tarpeellisuutta koskevassa näkemyksessään, jolloin se ei tuntunut oikein viisautta tuovalta vaan jotenkin ruutumalliselta ja siis epäviisaalta. Voiko olla, että moisella puheella oli tarkoitus tehdä tutuksi Karl Marxin kirjan Capital (luin engalnniksi joskus siitä alkua) ajattelutyyppi ja tehdä kenties sen mukainen yhteismarkkina-alue, jossa eri osaset olisivat tasaveroisessa asemassa, ja että kulttuurilliset johtopäätökset oletettiin väen ohittavan ja omaksuvan ajattelun tavaroita kohtaan, niiden laajan alueen myyntiä kohtaan eikä ihmisiä kohtaan sitä, mikä kirjassa oli tavaroista kertovaa. Mutta siinä siis oli se puoli, että vanhat ammattiosaamiset ja kunkin seudun kulttuurin tuntemus olivat monimutkaisempi, kehittyneempi tapa hahmottaa maailmaa ja järjestää talous, ja enemmän olisi kai kaivatrtu kuvausta tuotekehittelystä (käsityöläiset, vanhukset, harrastajat?) ja myytävien tavaroiden valinnasta (kauppiaat, myyjät, niitä käyttävät taitavat ammattilaiset) kullekin alueelle.). Joskus kuulin radiosta vanhaa nauhoitetta Mika Waltarin puheesta, enkä muista keiden kaikkien vanhojen kuuluisuuksien, mutta hienoa oli! Kai kun on paljon sanottavaa muttei tarkkaa kielenkäytön tapaa, millä yrittäisi puhua, eikä tarkkaa tavoitteistoa, että mitä pitäisi tai yrittäisi sanoa, niin vapaamuotoisesti kertoillen kuin laulun mukaan polveillen kai syntyy hienoja puheita, etenkin jos on luonnossa lmökkeillyt sitä ennen.
6. lokakuuta 2019 En oo yhtään taitava puhumaan, mutta osaan opettaa kirjoittamalla ja elekielisesti mukana tekemällä. Niin että oiskohan tästä selittämisaiheisesta sävelmänpätkästäni tähän jotakin iloa?
Kommentit
Lähetä kommentti