Katselin tässä kirjastosta lainaamaani Matja Paavilaisen kirjaa Luo uutta vanhasta, lähinnä sen kuvia, jotka ainakin alussa olivat kierrätysvaatteista, etenkin farkuista tehtyjä, mutten ollut niin varma niiden tyylien oikeaanosuvuudesta. Jossakin tyynyssä tms oli sinisestä farkusta kangas isolta osin, vähän jotakin kuviokangasta ja punaiset raidat, joiden ajattelin ilahduttavan siniseen tykästyneen äidin lapsia, mikä oli hyvä valinta, elämänmyönteinen. Mutta sitten oli myös tumasta farkusta tehtyjä tyynyjä, joissa oli valkoinen pitsi- tai lehtikuviokoristelu isossa osassa, mutta sen mukaan, mitäö tiedän, niin tummasta pitävä ei halua monimutkaista valkoistra kuviota isoon osaan vaan alkaa ihmetellä, miksi mokomaa humpuukia pitäsii kannattaa, vaikka se olisi kierrätystä ja mukamas järkevän valinta, kun taas pitsikuvioista pitävät nuoret tms vastaavan tyyppiset, jotka haluavat teoriaperspektiiviin monimutkaisuutta ja elämänmyönteisyyttä, siis jo hiukan koulutusvaiheen ohitse mutta kai vielä koulutuksen putkessa. Ja valkoisesta monimutkaisesta kuviosta pitävä ei kai haluaisi niin tummaa kangasta kuin tummansininen farkku.
Sen sijaan farkkukassit näyttivät tarpeellisilta, jos ne ovat hyviä käyttää, missä tuo käytännön toimivuus ja jonkinlainen perustavaran mallisuus ovat tärkeitä, plus ok ulkonäkö.
Sen sijaan farkkukassit näyttivät tarpeellisilta, jos ne ovat hyviä käyttää, missä tuo käytännön toimivuus ja jonkinlainen perustavaran mallisuus ovat tärkeitä, plus ok ulkonäkö.
Kommentit
Lähetä kommentti