Halusin parikymppisenä maanvilejykseen töihin, vaikka olin kaupunkilainen. Sittemmin olen lähes yjsinomaa kirjoitellut, mutta tuota aikaa kun vertaan muuhun ja maanviljelijöihin sekä keskustapuolueeseen, niin tuntuu kuin konkreettinen työ ulkona luonnon kanssa altistaisi jonkin sortin konkreettisuudelle ja onnettomuusalttiudelle silloin, kun iho on päässyt esim. sateen vihmoessa pitkään viilentymään liikaa, mihi kai auttaisi syödä välipalaa tai ateria, esim. leipäpala. Tuntuu kuin onnettomuusalttius liittyisi muyihin ihmisiin ja laajempaan yhteiskuntaan, laajermpaan maailmaan. Niin kuin viilentynyt iho ei kantaisi jotakin elekieleen ja liikunnallisuuteen sekä tervehenkiseen hyväntuulisuuteen tavallisesti liittyvää elämänviisautta noiden muiden osalta, vaan kenties jokin osa kommunikaatiosta jäisi pois tai jokin arvostelukykyiseksi arvioiduksi tuleminen, mikä tavallisesti kantoi ihan hyvin. Ja vihreillä tuntuisi olevan jotakin saman laista epäonnea. Ovatko nuo muut eteläisemmistyä maista tai ruoakkeskeisempiä ja siksi kokevat moiset viat vahvemmin myös muilla, vai tuntevatko he siinä jonkin puutteen, jota liikunnallinen luonnosta pitävä ei yleensä tunne. Isompiruokaisilla kai sellaiset viat kestävät pidempään,kunnes syö kunnon aterian. Mutta käykö liikunnalliselle niin, että hän on poissa pelistä ilman, että huomaa iutse vian olevan niin iso että se tarttee ottaa huomioon siinä, minkä elämän puolien asioista silloin huolehtii.
En ole ompelussa kovin taitava ja Helsingissä, mistä olen alun perin kotoisin, ei osattu myöskään kovin hyvin käsitöitä, mutta olen ollut vuosikymmeniä harrastunut uusien taitojen ja lahjakkuuksien oppimisesta, opettamisesta ja mm käsitöistä, taiteista ja uskonnosta ja Savonlinnassa, missä olen nyt 7 vuotta sunut, käsitöitä tunnutaan osaavan mainiosti. Joten tässä linkkejä, joista voisi olla iloa kirpparilöytöjen muokkaamisessa ja uuden ompelemisessa niiden mallin mukaan. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html Tämän luulisi olevan tosi hyvä ohje! Pääkaupunkiseudulla monen syy jättää ompelematta oli, että kun ei ole sopivia kaavoja. Tästä oppii, miten käyttää omia haaveitaan kaavojen sijasta ompelun ohjeena. Samaa ohjetta voisi varmaankin soveltaa muihin käsitöihin, esim. puutöihin. Usein vastaan tuleva kysymys on, että miltä kohden ommellaan, leikataan, saadaan näyttävä tai tietyn tyylinen. Siihen yms sentapaisiin ajoitus...
Kommentit
Lähetä kommentti