sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Sosiaalisten taitojen oppimisesta

Loppuvuodesta 2015

Olen alunperin kotoisin Hlesingistä a asuin siellä yli 30 vuotta.
Muutaman vuoden asuin Espoossa ja nyt Savonlinnassa. Täältä
Savonlinnasta käsin katsellessani ja Itä-Savon lukijana minusta
näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulta ja Hesarista puuttuu
sosiaalinen maailmankuva, kun taas täältä Savosta puuttuu yhteiskunnan
toiminnan tervehenkisyydestä huolehtiva maailmankuva.
Vanhemmillani ei ollut sosiaalisia taitoja mutta arvostivat
luonnontieteitä yli kaiken ja niiden jäykkyys sotki heidän sosiaaliset
havaintonsa ym taitonsa. Itse olen lapsesta asti osannut tehdä
huomioita siitä, miten muuta ajattelevat, mitä ovat tekemässä ja mihin
tapaan ja mitä se vaikuttaa heidän ajattelunsa ja tekemistensä jäljen
laatuun. Samoin olen huomannut, minkä kokoluokan kanssa he kulloinkin
ovat tekemisissä ja mitä asioita vaalivat ja mit' eivät ja minkä
tyyppistä ajattelutapaa kulloinkin käyttävät ja mhin se sopii ja mihin
ei. Vähän yli kahdenkympin iästä ylöspäin minua on kiinnostanut
lahjakkuuksien oppiminen ja myöhemmin eri ammattialojen erot
taidoissa, maailmankuvan laajuudessa ja piirissä, elämäntavoissa,
sosiaalisessa lokerossa jne. Ihmisten välisiä luonne-eroja tuntuu
selittävän se, että he elävät ihan erilaisten pakkojen kourissa: yksi
vain lusmuilee ja toinen on uraputkessa, komas keräilee pisteitä,
neljäs seuraa hyvän elämän ohjeita niitä ymmärtämättä, jne. Eri
ammattialojen, luonteiden, lahjakkuuksien, maiden, kulttuuripiirien ja
asuinseutujen välillä on tällaisia eroja ja ne selittävät kamalan
paljon siitä, mitä ihmiset tekevät ja mitä heitä ei saa tekemään
millään. Tarttisi Hesarin ja suomalaisten/
pääkaupunkiseutulaisten
sosiaalisiin maailmankuviin lisätä tuollaista informaatiota, esim.
ilmaston vaikutuksesta elämänpiirin laajuuteen kuten helle versus hyvä
ulkoilusää maisemakatseeseen ja toimeliaisuuteen vaikuttavat, mikä
tietenkin heijastuu siinä, mikä noiden maiden yhteiskunnissa toimii
hyvin ja mikäö ei toimi sitten ollenkaan. Sieltä kun matkustaa
Suomeen, niin on taustansa perusteella ihan eri taidoilla ja
tottumuksilla ja jos täällä sitten iskee flunssa, alilämpö tms, niin
on vajaakuntoisena entistä itseään tyhmempi ja putoaa vanhoille
tavoilleen ja niin suomalainen yhteiskunta prakaa siitä, missä
ihmisten tyylistä ja luonnollisesta ulkonäöstä, puheessa kierretyistä
asioista ym testeistä ei tunnisteta noita eroja siinä, mistä on
tottunut huolehtimaan ja mistä ei. Jos sosiaalinen silmä olisi
kunnossa, niin nuo seikat voisi ottaa huomioon kuin vanhusten
heikentyneen näön liikenteessä tms tuttua huomioonotettavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti